Ottamalla kasteen syntisten kanssa Jeesus samastuu ihmiskuntaan ja jakaa meidän syyllisyytemme jo tässä, vaikka onkin synnitön. Sekä Jeesuksen kaste sisältävät sanoman hänen tyhjentymisestään ja orjan muodon ottamisestaan. Jeesuksen kasteessa tuli ilmi hänen valtansa ja hän vihkiytyi tehtäväänsä. Jumalan sana ja lupaukset yhdistyivät veteen, ja Pyhä Henki laskeutui kastetun päälle. Ajattele, Jeesuksen esimerkin mukaan sinut ja minut on kastettu! Taivaasta kuulunut ääni merkitsee puhetta. Luukkaan evankeliumi tuo esille Jeesuksen rukouksen merkityksen Jordan-virran tapahtumissa. ”Taivas aukeni hänen rukoillessaan.” Ilmaus ”Taivas aukeni” merkitsee Jumalan toimintaa. Taivaan aukeneminen on merkki Jeesuksen tehtävästä. Jeesus on tullut avaamaan taivaan syntiselle ihmiselle, minulle ja sinulle.
Viikolla tapasin naisen, joka halusi liittyä kirkkoon. Olin niin riemusta sekaisin, että unohdin kysyä, miksi hän aikanaan erosi. Hän halusi liittyä takaisin kirkkoon, koska halusi kuulua johonkin. Ja kuulua – kuulua nimenomaan kirkkoon.
Jeesuksen antaman tehtävän mukaisesti kirkko, seurakunta, me, viemme eteenpäin iloista uutista. Uutista pelastuksesta, anteeksiannosta, Jeesuksen opettamasta tavasta elää ja hänen lupaukseensa perustuvasta tiedosta, että koskaan en ole yksin. Jeesuksen opettama tapa elää on Matt.28:20: ”Opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” Samassa jakeessa Jeesus lupaa olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Meidän kanssamme Jeesus on sanansa eli Raamatun ja sakramenttien eli kasteen ja ehtoollisen kautta. Syntyykö sinulle kohtaamisen, huomatuksi tulemisen kokemus täällä Hervannan kirkossa, tai jossain toisessa kirkossa? Meillä tulee olla tuntosarvet herkkänä, kuka haluaa tulla huomatuksi ja kohdatuksi ja kuka haluaa istua ja olla rauhassa, omiin ajatuksiinsa vaipuneena. Toivottavasti molemmille on täällä tilaa.
Minulla on tässä kirkkoonliittymisilmoitus. Jos tiedät jonkun, joka miettii tai empii, niin lähesty häntä, mutta lempeästi. Rukoile, että Pyhä Henki antaa oikeat sanat. Päällekäyvän räyhäkäs rinnuksista kiinni ja ”liity heti!” –komento ei varmasti auta. Miksi olisi tärkeää, että empivät sielut palaisivat? On tietenkin itsestään selvää, että seurakunnan, kirkon jäsenyys, mahdollistaa toiminnan. Toiminta ei ole – tai ei pitäisi olla – päämäärätöntä pullonpyöritystä tai sukankudontaa, kun ei tässä muutakaan keksi. Tavoitteena ei ole että viimeinen sammuttaa valot, vaan että me yhdessä rukoilemme, tutkimme sanaa ja viemme sitä eteenpäin. Jos viime vuosien turbulenssista halutaan löytää jotain hyvää, niin ehkä se on pakottanut meidät työntekijät ja koko seurakunnan tajuamaan, että edes kirkossa kaikki asiat eivät tapahdu niin kuin aina ennenkin. Kuten hyvin kaikki tiedämme, pelkkä kirkkoon kuuluminen ei pelasta. Kirkkoon kuuluminen on ainakin aavistus, että kuulolla ollaan. Viime kädessä Pyhä Henki synnyttää uskon miten ja missä parhaaksi näkee, kuuluipa kirkkoon tai ei.
Jeesuksen lähestyessä Johannesta Johannes sanoi: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Karitsa oli uhrieläin juutalaisissa uhrimenoissa, viattomuuden vertauskuva. Jeesus on viaton uhri meidän edestämme.
Mitä tämä on tarkoittaa meille? Jeesus tuli Johannes Kastajan luo ja otti tältä vastaan kasteen. Jeesus antoi meille tehtävän viedä evankeliumia kaikille ja kastaa ne, jotka tulevat uskoon. Kun uskoon tullut otti kasteen, hän antoi kastaa koko perheensä. Nyt kirkkoon kuuluvien lapset kastetaan, vaikka jostain syystä viimeisin todellinen ihmetyksen aihe on, että kaikki kirkkoon kuuluvat eivät jostain syystä tuo lapsiaan kastettavaksi. Kun jokainen miettii, mitä voisi tehdä seurakunnassa, aina voi rukoilla tämänkin asian puolesta. Aina voi rukoilla. Vanhempien ymmärryksestä riippumatta Jumalan armo on harvoin niin esillä kuin pientä lasta kastettaessa – täysin armosta Jumala ottaa hänet lapsekseen. Selvennykseksi on sanottava, että kaste sinänsä ei pelasta, vaan usko Jeesukseen syntien sovittajana ja pelastajana. Kastetulle on opetettava, minkä valtavan pelastuksen lahjan hän on saanut. Kastetun usko nojaa kasteessa annettuun armoon. Kaste merkitsee kertakaikkista siirtymistä Kristuksen omaksi. Yhteys Kristukseen merkitsee myös ylösnousemusta. Kun Kristus on herätetty kuolleista, Kristuksen omatkin herätetään. Ylösnousemus vaikuttaa jo tässä elämässä ikään kuin ladattuna voimana, Room. 6:11-15.
Niin, mutta mitä tämä merkitsee? Kukaan ei synny eikä elä tyhjiössä. Mennessään maidon ja hunajan maahan israelilaiset joutuivat valinnan eteen. Luvattu maa ei ollutkaan tyhjä, vaan siellä jo olevat ihmiset palvoivat aivan toista Jumalaa kuin Hän – Jahve – joka israelilaiset oli sinne johdattanut. On suurta harhaa ajatella, että antaa lapsen itse päättää sitten täysi-ikäisenä, mihin hän haluaa uskoa. Vaikka eri ikävaiheissa ovet paukkuvat, meille kaikille lapsille on silti opetettava, että kolmiyhteinen Jumala on sinun Luojasi, Lunastajasi ja Puolustajasi – voiman antajasi, uskon synnyttäjäsi ja ylläpitäjäsi.
Kun Filippos oli kastanut etiopialaisen hoviherran, hän jatkoi iloisena matkaansa. Yksi Pyhän hengen hedelmä on ilo ja Pyhän Hengen vaikutuksesta saamme olla pyhiinvaeltajia, jotka iloiten kuljemme halki maailman.
Synagogassa Jeesus luki samaa Jesajan kirjaa. Teksti on ennustus ja lupaus israelilaisille, jotka olivat sotavankeina Babylonian pakkosiirtolaisuudessa 500-luvulla e.Kr. Ennustuksessa on myös vanhatestamentillinen kolminaisuusajatus: ”Herran Henki on minun ylläni”, läsnä ovat siis Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jeesuksen ohjelma- tai tehtäväjulistuksen ja hänen kasteensa välillä on selvä yhteys. Kastehetkessään Jeesus sai Isältä sanan, että hän on Herran valittu, josta Jesaja ennustaa yhdessä Kärsivän Palvelijan lauluistaan. Jeesuksen ohjelmaan kuuluu viisi kohtaa eri tavoin osattomille, joille hän on tullut julistamaan vapahdusta, riemuvuoden alkamista.
Evankeliumin julistaminen köyhille tarkoittaa, että Messias, Jumalan voideltu, Kristus lähestyy taloudellisesti osattomia, mutta myös hengellisesti köyhiä. Usko Jeesukseen avasi alusta lähtien silmiä lähimmäisenrakkaudelle ja köyhien hädälle sekä omalla esimerkillä että yhteiskunnallisen vanhurskauden vaatimuksella (Mt. 5:3, Jaak. 5:1-5, Jes. 52:7). Ruokapankin kautta ainakin yritetään!
Särjettyjen sydänten parantaminen tarkoittaa, että Jeesus lähestyy niitä, jotka ovat sisäisesti sairaita, särkyneitä (Luuk. 5:31): ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat”. Heille julistetaan: ”Älä katso siihen, mikä on särkynyt, vaan häneen, joka voi särkyneen korjata.”
Vapautuksen julistaminen vangituille tarkoittaa sekä fyysisesti vankeja että sisäisesti synnin orjuuttamia (Matt. 25:36, Joh. 8:32-36). Tästä esimerkkinä on vankien parissa tehtävä hengellinen työ.
Näön takaisin saamisen julistamista sokeille Jeesus viittaa ennen kaikkea sisäiseen, hengelliseen sokeuteen. Jeesuksen sanat ja teot tähtäävät aina koko ihmisen paranemiseen. Johanneksen evankeliumin yhdeksännen luvun alussa Jeesus vastaa opetuslapsille kysymykseen syntymästään asti sokeana olleesta: ”Näin on tapahtunut, että Jumalan teot tulisivat hänessä julki.” Tämän jälkeen Jeesus parantaa hänet. Jeesus teki kaiken sanan voimalla. Tämä oli merkki siitä, että hän toimi Jumalan valtuuksin. Sanoma Jumalan valtakunnasta ja sairaiden parantaminen kuuluivat erottamattomasti yhteen.
Sorrettujen päästäminen vapauteen tarkoittaa, että Messias lähestyy niitä, jotka tuntevat itsensä takia syvää alemmuudentuntoa ja myös niitä, jotka ovat toisten painamia (1.Kor.1:28): Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Jeesus, joka on itse murrettu meidän tähtemme (Jes. 53:5), ymmärtää murrettuja ja kaltoinkohdeltuja. Jeesuksen kautta Jumalan rakkaus lähestyy sanomattomana hellyytenä kaikkia meitä, jotka kamppailemme itsetuntomme kanssa.
Pyhä Henki luo uutta. Pyhä Henki voi avata silmämme aivan uudella tavalla huomaamaan Jumalan valtava lahja meille, elämän lahja.