Itsenäisyyspäivä, Matt. 20: 25-28, Ari Tuhkanen

Ari Tuhkanen
Nurmijärven seurakunta

Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Matt. 20: 25-28)

Jeesus on kiusallinen meille. Erittäin hankala.

Sillä Jeesus ei anna meidän olla rauhassa. Mukavampaa olisi ihmisillä hankkia hyviä asemia ja paistatella sitten korokkeella. Vaan kun Jeesus sanoo, että meidän tulee olla palvelijoita. Palvella toisiamme. Vaikka ympärillämme hamutaan kultaa ja kunniaa, niin Jeesus sanoo, että ei ei, keskuudessanne ei saa olla näin. Maine ja mammona eivät ole tavoittelemisen arvoisia.

Ei ulkonainenkaan menestys silti Jumalan silmissä kiellettyä ole, jos muistamme samalla lähimmäisemme. Jeesus siis kutsuu meitä kristittyjä olemaan siksi orjia, että osaamme laittaa palvelun etusijalle.

Sotiemme vuodet opettavat meitä yhä tänä päivänä palvelemisen merkityksestä. Rintamalle lähtijöillä ei ollut mahdollisuutta sanoa, että on viljeltävä peltoa tai saatava tehtaasta perheelle leipää. Isänmaan palveleminen monella jopa sankarikuolemaan asti ohitti muut asiat. Sotiemme miehet ja naiset, te teitte sen pakon edessä, mutta silti samalla rakkaudesta isänmaatamme ja kansaamme kohtaan.

Uskon, että mekin nykysuomalaiset haluamme paitsi totella ylimmäisen pappimme Herran Jeesuksen Kristuksen käskyä palvelemisesta Hänen ehdottoman valta-asemansa tähden, niin samalla myös rakkaudesta Häntä kohtaan. Muistamme Tuntemattomasta sotilaastakin – vaikkei nyt tietenkään Koskelaa voi Jeesukseen verrata – muistamme kuitenkin vänrikki Vilho Koskelan, jonka teot puhuivat enemmän kuin hänen muodollinen asemansa. Ja juuri Vapahtajamme Herra Jeesus on näyttänyt parhaiten sen, että kun ei vain puhu, vaan teoillaan osoittaa puheensa todeksi, niin tällaista johtajaa kannattaa seurata. Ja todella, Jeesus ei vain puhunut laupeudesta, vaan hän oli laupias. Hänelle kurjat olivat rakkaita. Hän kohtasi samarialaisen naisen ja langenneen naisen. Hän armahti kieltäjä-Pietarin ja Damaskoksen tiellä kohtasi vainoojansa Sauluksen eli Paavalin.

Jeesus oli altis palvelemaan. Alttius on suurta. Alttiudesta palvella kertovat tänään itsenäisyyspäivänä myös reserviläisemme maastopuvuissaan tai kirkkokuoromme tuolla urkuparvella. Alttius antaa paljon.

Mutta mikä on suurinta mitä voi antaa? Sen suurimman uhrin ovat antaneet he, jotka makaavat nyt Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoissa. Suurimman uhrin antoi myös Herra Jeesus. Sankarivainajamme antoivat uhrinsa maamme ja kansamme puolesta, mutta vähääkään heitä aliarvioimatta saamme muistaa, että Jeesus antoi uhrinsa Golgatan ristinpuulla koko maailman ja kaikkien kansojen puolesta. Sillä Jeesukselle kaikki ovat rakkaita. Sanoin äsken, että kurjat ovat Vapahtajalle rakkaita. Mutta kun jokainen ihminen on kurja syntinen, omin voimin voimaton, niin jokaiselle meille on joulun Lapsi ja Ristin mies, ylösnoussut Vapahtajamme tarjoamassa armoaan.

Sotiemme miehet ja naiset, valtavilla uhrauksillanne – ja Jumalan johdattamana – te säilytitte siniristilippumme liehunnan. Säilytitte vapautemme. Jeesus sanoo kuinka maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin Stalinkin pyrki painamaan myös suomalaiset valtansa alle. Mutta te suostuitte palvelemaan isänmaamme vapautta ja kansamme ei joutunut vaipumaan mahtavien vallan alle, vaan vapautemme säilyi.

Myös Jeesus lähti – jo 2000 vuotta sitten – hirvittävää vihollista vastaan. Vihollista, joka halusi alistaa koko maailman valtansa alle ja orjuuttaa koko ihmiskunnan. Syntiä, kuolemaa ja Saatanaa vastaan Herra Jeesus kävi kaikkien aikojen suurimman taistelun. Niin kuin taisteluja on käyty monilla kummuilla Suomenkin vapauden pelastamiseksi, niin Jeesuksen piti käydä vapautemme puolesta kummulle. Sille Golgatan kummulle, josta Herran kuoleman kautta tuli vapautus meidän orjuudestamme.

Jumalan sana sanoo Filippiläiskirjeessä, että Jeesus otti orjan muodon. Eli Jeesus kantoi meidän syntimme, vaikka olisi voinut jäädä kuninkaalliseen asemaansa Taivaan loistoon. Mutta silloin me kaikki todella olisimme jääneet ikuiseen orjuuteen. Syntiä, kuolemaa ja Saatanaa ei ole voinut voittaa kukaan muu kuin Herra Jeesus Kristus.

Te sotiemme ajan sukupolvi niin rintamalla kuin kotirintamalla – pelastamalla itsenäisyytemme – rakensitte meille sillan tulevaisuuteen. Olemme vapaa maa ja samalla vapaita palvelemaan toisiamme. Olemme palvelijoita ja orjia siis vain rakkauden vaatimalla tavalla, toinen toistemme parhaaksi toimiaksemme.

Näin onnellisesta tilanteesta huolimatta, silti vielä täällä matkalla ollessamme kannamme monia haavoja mukanamme. Sotainvalidimme kantavat kehossaan haavoja. Sotaorpojemme haavat eivät näy, mutta teidän haavanne eivät koskaan voi täysin arpeutua. Kuitenkin juuri sen ansiosta, että Jeesus otti orjan muodon, me kaikki maailman kovuuden keskellä orpoutta kokevat saamme olla turvallisesti Taivaan Isän lapsia.

Jeesuksen palvelumielen ansiota tämä kaikki on. Kuulimmehan pyhästä evankeliumista Jeesuksen sanovan näin itsestään: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” Sankarivainajamme ja te kunniakansalaisemme maksoitte mittaamattoman kalliit lunnaat koko kansamme puolesta. Jeesus Kristus maksoi lunnaat koko ihmiskunnan puolesta.

Sillä jokainen tarvitsee tuon lunnaiden maksun. Sanoin vähän aikaa sitten kuinka Jeesukselle kurjat ovat rakkaita. Me jokainen, myös sinä ja minä, olemme kurjia siis siinä mielessä, että synneistämme meillä ei lunnaita maksaa. Kiitos siksi Golgatan sovintoverelle, että siellä on voitto ja siellä on lunnaiden maksu, myös sinun ja minun, meidän kaikkien osaltamme.

Olemme siksi vapaat kulkemaan myös Herran Jeesuksen rakentamaa siltaa kohti tulevaisuutta, siltaa, jonka päässä meitä odottaa ikuinen Taivaan kotimme. Jeesus ei todellakaan siis ole kiusallinen ja hankala. Hän haastaa meidät palvelemaan ja palvelee itse meidät ikuiseen autuuteen saakka.

Siksi, jos olet vielä kahleissa, käytä ristinmuotoista avainta. Se avaa orjan kahleiden lukot. Se avaa Taivaan. Se antaa palvelijan mielen.