Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.” (Joh. 16: 12-15)
HUOMIO! Edessäni on divisioona!
Divisioona on Teidän, sisareni, kohdalla aivan oikeutettu nimitys sen vuoksi, että rintamanaiset – ja lotat ja lottatytöt, pikkulotat, naiset kaikkiaan – vapauttivat yhteensä divisioonittain miehiä asepalvelukseen sotiemme vuosina. Isänmaamme itsenäisyyden ja vapauden pelastamisessa Teillä rakkaat rintamanaiset olikin korvaamattoman suuri merkitys.
Näin Te, rakkaat rintamanaiset, divisioona, antamalla nuoren aikuisuutenne parhaat vuodet Isänmaan käyttöön, nousitte sankaruuteen sotiemme ajan miesten vierellä. Kaikkivaltiaan johdatuksessa teitte Te veteraanisukupolvemme mahdottomasta mahdollista ja pelastitte kalliin Suomenmaamme inhimillisesti ajatellen aivan ylivoimaiselta viholliselta.
Hinta oli ilman muuta kuitenkin käsittämättömän raskas. Tilastojen mukaan esimerkiksi pelkästään lottia menehtyi taistelujen jalkoihin eri lähteiden mukaan vähintään yli 200 henkeä. Kaikkiaan sotavuosina kansamme joukosta kaatuneiden, haavoittuneiden ja sotainvalideiksi jääneiden luku on tietysti valtava. Sotaorpojen ja sotaleskien tuska on pysynyt vuosikymmenien halki. Moni menetti myös kotikontunsa.
Kunnioitamme syvästi Teidän rintamanaisten uhrauksianne sotien vuosina. Olemmekin täällä Nurmijärvellä hyvin ylpeitä siitä, että saamme olla isäntinä ja emäntinä Teille tässä Rintamanaisten tämän vuoden toisessa valtakunnallisessa kesäpäivässä. On kunnia olla koolla kunniakansalaisten kanssa.
Ja on suuri ilo olla koolla yhdessä jumalanpalveluksessa tänä helluntain jälkeisenä keskiviikkona. Juuri hetki sitten kuulimme kalliin Vapahtajamme puhuvan meille pyhässä evankeliumissa. Ja siellä Evankeliumissa Johanneksen mukaan Jeesushan sanoi opetuslapsilleen ihan näin, että vielä enemmänkin Hänellä olisi puhuttavaa kunhan opetuslapset vaan sitten aikanaan kykenisivät ottamaan kaiken vastaan.
Ja sisaret, ja veljet, tuon kyvyn opetuslapset saivat. Ja tuo kyky vastaanottaa Jumalan armo meillä Jeesuksen nykyajan opetuslapsilla on – kun helluntain Henki, Pyhä Henki, on Jeesuksen lupauksen mukaan meillekin annettu. Isä ja Poika ovat Pyhän Hengen todella meille ensimmäisenä kristillisenä helluntaina lähettäneet, kuten Jeesus oli luvannut vielä täällä maan päällä ollessaan. Kristillinen seurakunta on saanut syntyä ja jokaisen kastetun sydämessä Jumalan Henki nyt vakuuttaa, että Kristuksen Jeesuksen pyhässä veressä ja Jeesuksen ylösnousemuksen voitossa on meille syntiemme sovitus ja ylösnousemus meillekin ja näin ollen suorastaan ikuinen elämä.
Vaan emme me toki järjellä mitenkään näitä valtavia totuuksia voi tajuta – ja pieniähän nämä asiat olisivat, jos järkemme riittäisi tämän kaiken käsittämään. Mutta on siis usko, joka ylittää järjenkin kyvyn. Onneksemme ja autuudeksemme juuri siis Pyhä Henki antaa meille uskon lahjan ja ylläpitää uskon Vapahtajaamme. Näin kun uskon varassa Herraamme turvaamme, me saamme turvallisesti – jopa kaiken epäilyksen keskelläkin – saamme turvallisesti luottaa, että Kristuksessa on turvamme aikaa ja ikuisuutta varten.
Aloitin saarnani puhumalla historian tapahtumista. Mutta se, mitä Te arvoisat rintamanaiset teitte Isänmaamme ja kansamme puolesta vuosikymmeniä sitten, se ei todellakaan ole historiaa siinä mielessä, että kyseessä olisi joku museoihin pölyttymään jäänyt menneisyyden muisto. Ei. Rintamalla ja kotirintamalla myös, jäätiin historiaan sanan myönteisessä merkityksessä. Voisikin siksi sanoa, että Te rintamanaiset olette olleet mukana rakentamassa yhtä kaikkien aikojen suurinta siltaa. Siltaa, joka on sodan ajan uhrauksienne ja uutteran jälleenrakentamisen työnne kautta rakentunut kaareksi, joka on historian raskaista vaiheista tuonut maamme tähän nykyajan vaurauteen ja hyvinvointiin. Ja yhä tulevaisuuteen kulkiessamme Teidän ansionne ovat voimassa, perustana kun pyrimme jatkossakin kaikin voimin tämän maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimaan.
Tulevaisuuden rakentaminen on esillä myös juhlapäivämme pyhässä evankeliumissa. Kristillisessä seurakunnassa, Kristuksen kirkossa, haluaa saamamme Pyhä Henki kirkastaa nyt Jeesuksen merkityksen meille jokaiselle. Eli sen, että se mitä Jeesus on tehnyt historiassa noin 2000 vuotta sitten, on tullut osaksi maailmanhistoriaa. Niin merkittävä on Herran ristinkuolema Golgatan keskimmäisellä ristillä, että se koskettaa maailman jokaista ihmistä. Ja näin Pyhä Henki vakuuttaa samalla meille myös, että ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on antamassa omilleen ajallisen avun lisäksi vielä onnellisen tulevaisuudenkin. Pyhä Henki kertoo meidän sydämellemme näin siis tulevankin maailman. Todella, saamme Jumalan omina sellaisen tulevaisuuden, joka kantaa siltana Jumalan ikuiseen rauhan maahan asti, Taivaan kotiin asti.
Taivaan kotiin, rauhan maahan asti. Ja rauhasta kun puhumme, myös jo täällä matkalla kaikkihan me rauhaa haluamme. Kaikki me myös rauhan puolesta tahdomme toimia. Itsekin iloitsen kun suunnilleen samanikäisenä, noin 20 vuoden iässä, kuin te aikanaan rintamalla palvelitte, sain itse nuorena miehenä palvella YK-sotilaana rauhan puolesta Lähi-Idässä. Ja iloitsen siitä, että näen kuinka yhä uudet sukupolvet maassamme ottavat vastuun rauhan säilymisestä omalta kohdaltamme pitämällä yllä Suomen uskottavaa puolustusta. Yksi hieno esimerkki tästä alttiudesta on myös tämänkin päivän järjestelyissä suurella osuudella mukana oleva Naisten Valmiusliitto. Ylpeä olen myös siitä, että minunkin suvussani on naissotilas kun sisarentyttäreni on aikanaan suorittanut vapaaehtoisena varusnaispalveluksen.
Mutta toki aina vielä enemmän kuin valmiuttamme pidämme yllä, meille on tärkeää pyytää rukouksessa rauhaa maallemme ja maailmallemme. Uskon, että Teillä rintamanaisillakin kaiken sodan kiireen ja paineen keskellä löytyivät myös kädet rukoukseen liittyneinä.
Rukousta saamme harjoittaa myös siis ikuisen rauhan saadaksemme. Niin kuin sodassa viestin kulku on elintärkeää, niin se on myös ikuisen rauhan saamiseksikin. Saamme siis lähettää rukousviestiä taivaalliselle Isällemme. Ja saamme kuulla armosanoman Taivaasta saakka! Kun Jeesus sanoo meille, että Hän puhuu Taivaan Isän sanoja meille, ja että Pyhä Henki nuo sanat meille Totuuden Henkenä kaikki tuo ilmi… Me voimme luottaa, että saamme kuulla aivan Taivaan Isältä itseltään meille tulevan armahduksen sanan!
Kristuksessa Jeesuksessa on tämä armahdus meille annettu. Pyhän Hengen kirkastamassa Kristuksessa me saamme näin kohdata ikuisen elämämme. Saamme kohdata Herrassa Jeesuksessa Taivaan Isän meille sykkivän ja meitä rakastavan sydämen.
Rakkaat sisaret, haikein mielin katselen divisioonanne vuosikymmenten ja erityisesti viime vuosien aikana harvenneita rivejä. Teidän muistonne ei kuitenkaan tule koskaan unohtumaan.
Silti toivon vielä enemmän. Toivon sitä, että me kaikki, edesmenneet ja elossa olevat veteraanimme, että nykypolvet ja tulevat ihmislapset, me kaikki kerran saamme olla vielä koolla – uskaltaisinko sanoa Pääesikunnassa – siellä Taivaan kodissa. Jeesus lupaa meille pyhässä evankeliumissa, että Totuuden Henki, Pyhä Henki johtaa meidät tuntemaan koko totuuden. Ja koko totuus, syvin totuus on se, että meitä syntisiä ihmisiä Jumala rakastaa. Siksi Jeesus tuli tänne maailmaan ja kulki ristin tien, että Hän kunnian Kuninkaana kerran voi palata noutamaan kaikki omansa Taivaan ikuiseen kotiin. Tälle kotimatkalle Totuuden Henki, Pyhä Henki sinuakin tänään kutsuu.
Siksi, sisaret ja veljet, divisioona! Katse ristinmuotoista siltaa kohti! Siihen turvatkaa! Se kestää! Se kantaa Taivaaseen saakka!