Tanskalainen ”raivo”

Iltapäivälehtien verkkosivut ovat tänään 16.1.2024 revitelleet ”raivosta” joka Tanskassa on noussut siitä, ettei uusi kuningas Frederik X maininnut Jumalaa eilen pitämässään lyhyessä puheessaan kuninkaanlinnan parvekkeella linnan eteen kokoontuneelle runsaslukuiselle ykeisölle . Lehdet eivät ole osanneet (tietenkään) taustoittaa suomalaisille tanskalausten ”raivoa”.

Tanskan ev-lut kirkko on virallisesti Den Danske Folkekirke. Tanskan perustuslain mukaan ”Den evangelisk-lutherske kirke er den danske folkekirke og understøttes som sådan af staten.” (ev-lut kirkko on on Tanskan kansankirkko ja valtio tukee sitä kansankirkkona). Tanskan perustuslain mukaan maan kuninkaan tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Tanskassa vallitsee eri näkemyksiä, onko Tanskassa valtionkirkko vai ei. Pohjoismaissahan on hyvin vahva valtiokirkollinen historia, josta Suomi ensimmäisenä alkoi irtautua ja Ruotsi tuli sata vuotta myöhemmin perässä. Norjassa ja Tanskassa vanhat rakenteet ovat olleet sitkeämpiä säilymään.

Kirkolla ei ole Tanskassa mitään keskushallintoa. Siellä vallitsee eräänlainen herkkä balanssi, ”kauhun tasapaino”, toisaalta itsenäisten seurakuntien ja itsenäisten hiippakuntien muodostaman kansankirkon ja toisaalta kansankirkkoa tukevan valtiovallan välillä. Koska kuningas on valtion päämies ja koska kirkkoa koskevaa ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus ja parlamentti, kuningas on tässä herkässä asetelmassa myös kansankirkon päämies.

Kohu siis nousee siitä, kun ”kirkon päämies” ei viitannut sanallakaan lyhyessä puheessaan tähän aspektiin roolissaan valtion päämiehenä.

Valtion ja kansankirkon toimivaltojen rajanveto on Tanskassa erityisen herkkä aihe sekä valtion että kansankirkon näkökulmasta. Valtio päättää kyllä hallinnollisesta lainsäädännöstä, mutta pysyy ja kansankirkossa sen edellytetään pysyvän visusti erossa hengellisistä kysymyksistä, miten ne sitten määritelläänkin.

Tanskalaiset ovat lähtökohtaisesti kaikkia auktoriteetteja vastaan ja sekin on hyvä huomata.

1 KOMMENTTI

  1. Myös meillä Suomessa on edelleen keskustelua siitä, onko meillä edelleen valtionkirkko. Ja teologisesti taas jotkut ovat sitä mieltä, että ”kansankirkon idea” on aikansa elänyt. Kirkollamme ja valtiolla on edelleen kytköksiä, mutta meillä ei ole puhtaan juridisesti valtionkirkkoa. Kansankirkon ideassa taas on mielestäni edelleen hyvää ainesta kirkon toiminnalle.

Risto Voipio
Risto Voipio
Helsinkiläinen juristi ja KTT h.c., joka toimii useiden apuraha- ja kulttuurisäätiöiden ja yhteisöjen puheenjohtajana tai vastuuhenkilönä.