Kotimaan Kirkko ja minä -sarjassa kertoo kirkkosuhteestaan tällä kertaa muusikko, seurakunnan luottamushenkilö ja sosionomiopiskelija Akusti Väisänen. Hänelle läheisin kirkko on tällä hetkellä Äänekosken kirkko.

Nykyisin käyn melkein joka päivä Äänekosken kirkolla kirkkosalin takana olevissa tiloissa. Suoritan Äänekosken seurakunnan nuorisotyön puolella siviilipalvelusta.

Elämäni aikana olen ollut mukana monenlaisessa toiminnassa. Vuosien ajan olen käynyt piano- ja laulutunneilla, soittanut kitaraa ja esiintynyt erilaisissa kokoonpanoissa. Viime vuonna päädyin hoitamaan Äänekosken rockmusiikin yhdistyksen Ärmyn puheenjohtajuutta.

Rippikouluni jälkeen tuli puhdas halu olla mukana seurakunnan toiminnassa. Isoseksi lähteminen oli hyvin selvää. Sitten tuli mahdollisuus antaa ikäihmisille älylaiteopastusta, ja korona-aikana hoidin jumalanpalvelusten striimauksia.

Lapsuuden perheeni kanssa kävimme lähinnä joulukirkossa sekä sukulaisten häissä ja hautajaisissa. Puinen Sumiaisten kirkko on rippikirkkoni, johon minulla on jonkinlainen tunneside. Käyn siellä vieläkin mielelläni.

Mielestäni seurakunnan tärkein tehtävä on toimia kohtaamispaikkana ja tukena elämässä niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina.

KUN KATSON Äänekosken kirkkoa ulkoapäin, kiinnittää huomiotani se, että kirkosta muutaman sadan metrin päässä on rakennus, jossa on uimahalli ja liikuntatalo. Molemmat ovat samanlaisia punatiilirakennuksia. Jos kirkon vieressä ei olisi hautausmaata, ei rakennuksia erottaisi toisistaan.

Myös kirkkosali on punatiilinen. Yhdellä seinällä on isot ikkunat, ja siinä kohdin tila ei vielä tunnu minusta kirkolta. Alttarin lähellä on vuonna 1968 tuhopoltetusta kirkosta pelastettu saarnatuoli, joka huokuu vanhaa aikaa. Saarnatuoli lieventää vähän tiilirakennuksen kolkkoutta ja tekee kirkkosalista enemmän minun makuuni olevan kirkon näköisen tilan.

Äänekosken kirkko kyllä kutsuu luokseen. Pääovi on arkisin auki, ja kirkkosaliin voi mennä silloin hiljentymään.

Tykkään enemmän perinteisistä kirkkorakennuksista, mutta kaikissa kirkoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, joten en lähde laittamaan kirkkoja paremmuusjärjestykseen.

Tulin valituksi vuosi sitten Äänekosken kirkkovaltuustoon ja varajäseneksi kirkkoneuvostoon. Olisi hyvä, että tämän päivän nuoria kuunneltaisiin vakavasti, jotta nuoret olisivat muutamien vuosien jälkeen pitämässä kirkkoja pystyssä. Jos nuoret kokevat, etteivät he saa ääntään kuuluville, voi käydä niin, että he lähtevät kävelemään.

Kirkossa tulen jatkossakin käymään, sillä aloitan ensi vuoden syksyllä sosionomin opinnot Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa, kirkon nuorisotyön koulutuksessa. Sain kipinän tuohon ammattiin, kun pyörin mukana seurakunnan nuorisotyössä rippikoulun jälkeen.

Äänekosken kirkko

– Arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema.

– Valmistunut vuonna 1973. Seurakunnan toinen kirkko.

– Kirkossa on vanhasta kirkosta saarnatuoli ja Urho Lehtisen lasimaalaukset Kristus siunaa viisi leipää ja kaksi kalaa sekä Kristus avaa sokean silmät.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!