Taivaan taimia tapaamassa – Päiväkoti Kullannupussa kerrotaan lapsille, että jokainen heistä on Jumalan luoma, kaunis ja ihana

Museoviraston suojelemien vanhojen rakennusten pihalla vilistää värikkäisiin sadeasuihin sonnustautuneita pieniä ihmisiä. Tamperelaisen kristillisen päiväkodin päivä on käynnistynyt. Ensimmäiset lapset tulevat hoitoon Kullannuppuun jo kuuden jälkeen.

Suomen Vapaakirkon diakoniaverkosto ViaDia maalasi Vilppulan vankien kanssa vanhan, puurakenteisen kulkutautisairaalan ulkoseinät tänä kesänä. Sisällä korkeat huoneet tuovat tilan tunnetta. Kaikissa ikkunoissa roikkuu paksut, kaikua poistavat verhot ja niiden päällä iloisen väriset pääliverhot.

Enni, 4, on syönyt aamiaisen ja piirtelee vihkoon, jonka kanteen hän on kirjoittanut itse nimensä.

– Katso, olen piirtänyt enkelin. Ja tässä on junaraiteet ja vihreää ruohikkoa. Ja tässä metron raiteita. Nyt ajattelin piirtää sinisen kiven, Enni juttelee.

Aiemmin sininen oli Ennin lempiväri, mutta nyt lemppareita ovat lila, pinkki ja keltainen.

– Junat on kivoja, koska niiden kyydissä saa matkustaa. Olen matkustanut junan leikkivanussa Helsinkiin mummin kanssa.

Aleksandra, 4, leikkii barbeilla, joilla on upeat vaatteet. Päiväkoti on saanut niitä lahjoituksena. Päiväkodin varajohtaja Hanna Annala kertoo, että pian alkaa keskiviikon kirkkohetki. ”Jee”, lapset hihkuvat. Aleksandra laittaa barbit kauniisti laatikkoon.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kullannupun tilat ovat museoviraston suojelemia.
Kuva: Jukka Granström

HYVÄÄ HUOMENTA lapset, Hanna sanoo ja viittoo saman tukiviittomin. Lapset istuvat puoliympyrässä lattialla pehmeiden istuinalusten päällä. Alttaripöydälle on lainattu viereisestä tilasta elävä kasvi. Se esittää viikunapuuta.

Hanna ryhtyy kertomaan tarinaa Sakkeuksesta.

– Tuleehan hahmot kanssa? lapset huolehtivat.

Tulevathan ne. Pahvinen Jeesus on isompi ja Sakkeus pieni. Jeesus opettaa ihmisiä ja Sakkeuskin haluaisi nähdä hänet. Pieni mies keksii kiivetä puuhun. Lapsia huolestuttaa, onko Sakkeus nyt riittävän korkealla nähdäkseen kunnolla.

– Onpa kiva, että te olette Sakkeuksen ystäviä. Hänellä ei nimittäin oikein ollut ystäviä, kun hän oli tehnyt väärin ja ottanut liikaa rahaa ihmisiltä. Jeesus oli kuitenkin hänenkin ystävänsä.

– Jeesus on kaikkien ystävä, yksi lapsi sanoo.

– Totta, me kaikki tehdään joskus väärin, mutta Jeesus rakastaa meitä silti.

– Hei mä tiedän ton tarinan. Jeesus sanoi Sakkeukselle, että tule alas, toinen lapsi huikkaa.

Sitten Jeesus menee Sakeuksen luokse kylään.

– Mistähän miehet puhuvat ruokapöydässä? Hanna kysyy.

– Rakkaudesta, joku ehdottaa.

Lopuksi rukoillaan ja sitten lapset saavat äänestää kahden laulun välillä. Äänestyksen voittaa niukasti laulu Minulla on valoa varpaissa. Päiväkodin johtaja Pirjo Korpela säestää kitaralla, ja varpaat heiluvat.

Kirkkohetken jälkeen jokainen saa etsiä huoneesta oman kuvansa, koska Jeesuskin etsii kaikkia lapsia.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kuva: Jukka Granström

KULLANNUPPU ON Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan omistama päiväkoti, joka sijaitsee Suomen Vapaakirkon tiloissa Teopoliksen kupeessa. Päiväkoti aloitti toimintansa lokakuun lopulla 2021. Silloin hoidossa oli alle 10 lasta. Nyt lapsia on 57 eli talo on täynnä. Useita halukkaita on vielä jonossakin.

– Päiväkodin puolesta rukoiltiin jo pari vuotta ennen sen perustamista ja sitä varten nimettiin hallitus ja tiimi. Pari tiimiläistä alkoi kysellä minua päiväkodin johtajaksi, varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Korpela kertoo.

Hän oli kuitenkin kristillisen päiväkodin johtajana Kuopiossa eikä ollut suunnitellut muuttoa.

– Sitten Jumala alkoi puhua minulle ja vuokra-asuntokin lähti alta. Koin vahvasti, että minun on haettava Tampereen paikkaa.

Perusteellisen rekrytointiprosessin jälkeen Korpela tuli valituksi tehtävään eikä ole katunut. Hänen sydämellään on rohkaista ihmisiä perustamaan Suomeen yhä uusia kristillisiä päiväkoteja.

– Kristittyjen perheiden yhdenvertaisuus toteutuu meillä. Lisäksi päiväkodissamme on lapsia myös muita uskontoja edustavista perheistä. Heille on tärkeää, että täällä luetaan ruokarukous ja lapsille puhutaan avoimesti Jumalasta.

Korpela kasvoi Pohjanmaalla uskovan perheen ja suvun keskellä ja oppi jo lapsena, että Jumalan valtakunnan työ on tärkeää.

– Myös lasten on saatava kuulla evankeliumi. Uskon, että päiväkoti Kullannuppu on Jumalan juttu ja hän itse luotsaa meitä eteenpäin. Rekrytoinneissa olen luottanut vahvasti intuitiooni ja Jumalan johdatukseen ja se on toiminut. Meillä on täällä mahtavia työntekijöitä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kuva: Jukka Granström

ALUSTA ASTI Kullannupussa työskennelleelle Johannalle työpaikka oli rukousvastaus.

– Koen, että Jumala halusi minut tänne töihin. On ollut hienoa nähdä päiväkodin kehitys pienestä alusta tähän päivään. Yhteinen arvohpohja työkavereiden kanssa on tosi tärkeä. Olemme kaikki Jumalan hommissa.

Pakarinen iloitsee siitä, että työyhteisö on myös hengellinen yhteisö. Työkavereilta saa rukoustukea omankin elämän asioissa.

– Jokainen olemme tietysti ihmisiä omine haasteinemme, mutta yhteinen usko kannattelee. Ja lapset me kohtaamme Jumalan luomina, nupullaan olevina ihmistaimina, joille annamme sekä fyysistä että hengellistä ravintoa.

Katri Paltzar on ollut Kullannupussa töissä kaksi vuotta. Hän työskentelee alle 3-vuotiaiden kanssa ja lohduttaa juuri lasta, jota itkettää. Lapsi on päiväkodissa ensimmäistä päivää ilman vanhempia.

– Täällä saa olla avoimesti kristitty ja saa puhua Jumalasta. Olen kovasti tykännyt olla täällä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ulkoilusta nautitaan säällä kuin säällä.
Kuva: Jukka Granström

KULLANNUPUSSA ON ollut paljon myös harjoittelijoita. Lastenohjaajaksi opiskeleva Anna Tuuttila suorittaa parhaillaan pienten puolella työssä oppimisen jaksoa.

– Aluksi jännitin tosi paljon, mutta tänne on joka aamu kiva tulla. Porukka on tosi vastaanottavaista. Tässä päiväkodissa on joustava, levollinen ja turvallinen ilmapiiri.

Tuuttilan mukaan tärkeintä työssä on lasten kuunteleminen ja pysähtyminen hetkeen, vaikka lapsi ei osaisi vielä edes puhua.

– Pienikin lapsi osaa kommunikoida ilmein ja elein. Hän kaipaa aikuisen huomiota ja aikaa.

Pirjo Korpela iloitsee siitä, että harjoittelijat tuovat uusia, raikkaita tuulia ja tuoretta tietoa päiväkodin arkeen.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kuva: Jukka Granström

PIENTEN PUOLEN tilat sijaitsevat vanhassa ruumishuoneessa. Kaunis kivirakennus on maalattu ja tapetoitu sisältä hempein värihsävyin. Sisarusryhmän aamupiirissä jokainen lapsi toivotetaan nimeltä tervetulleeksi päikkyyn. Sitten lapset ryhtyvät rakentamaan kaupunkia Jeesukselle. Jokainen halukas saa lisätä vuorollaan palikoita.

– Mun rakennus, yksi lapsi toteaa, kun se on valmis.

– Se on meidän kaikkien yhteinen rakennus, Helena Janatuinen eli Nöpö vastaa.

Sitten Nöpö kertoo, kuinka äidit halusivat tuoda Jeesuksen luokse lapsia, mutta oppinut mies sanoi äideille, ettei Jeesusta saa häiritä. Jeesus kuitenkin sanoi, että antakaa lasten tulla. Nöpö vie Jeesuksen luokse pahvihahmoja, mainiten vuorollaan jokaisen lapsen nimen. Sitten hän kertoo, kuinka Jeesus tuli ihan lähelle lapsia ja siunasi jokaista.

– Mä en halua laulaa niitä Jeesus-lauluja tänään, yksi lapsi sanoo.

Hänen toiveensa kuullaan. Aamuhetken päätteeksi lauletaan laulu Jumala katsoo lempeästi pientä linnunpoikaa. Lapset osallistuvat laulamiseen innokkaasti, vaikka kaikki eivät vielä osaa edes puhua. Perään lauletaan vielä pomppimislaulu, joka villitsee joukon.

Raamatun kertomuksista puhutaan aamupiirissä kerran viikossa. Muina aamuina harjoitellaan värejä, puhutaan kaveritaidoista, luetaan satuja, lauletaan tai opetellaan tunnetaitoja.

– Meillä on laatikossa kuvia, joiden kasvoilla on erilaisia ilmeitä. Lapset saavat valita kuvan ja kertoa sen avulla, millainen mieli heillä juuri nyt on, miltä heistä tuntuu, Nöpö sanoo.

Aamupiirin jälkeen 2,5-vuotias Valentina kertoo, että hän tykkää yksisarvisesta laamasta ja tuo sen aina lelupäivänä päiväkotiin.

– Tykkään myös vadelmista ja mehusta. Ulkona tykkään tehdä pullaa ja puuroa hiekasta.y

Juttu jatkuu kuvan alla.

Muusi ja makkara maistuvat.
Kuva: Jukka Granström

KUN RUOKA alkaa tuoksua, kerätään lelut, luetaan yhteen ääneen ruokarukous ja käydään pesemässä kädet. Sitten siirrytään samassa tilassa oleviin ruokapöytiin nauttimaan makkaraa, salaattia ja perunamuusia.

Osa pienimmistä alkaa jo väsyä ja itkeä. Päiväunille ryhtyminen nostaa joillakin ikävää pintaan. Päiväkodin johtaja painottaa, että päiväkodissa saa myös itkeä.

– Lapset saavat ilmaista kaikkia tunteitaan. Lapset ovat tässä työssä parasta eikä tätä työtä jaksa tehdä, jollei rakasta heitä, Pirjo Korpela sanoo.

Päiväkodin muiksi tärkeiksi arvoiksi Korpela nimeää kauneuden, luovuuden, lapsilähtöisyyden, yhteisöllisyyden, kohtaamisen kulttuurin ja kestävän kehityksen. Kristillisyys on arjen punainen lanka, joka näkyy paitsi hartaushetkissä myös arjen iloissa ja murheissa.

– Meille on tärkeää, että kukaan ei jää näkymättömäksi. Huomaamme, kohtaamme, näemme ja kuulemme jokaisen lapsen ja vanhemman. Tuemme, rohkaisemme ja rakastamme.

HILMA, 5, kertoo, että päivälevolle mennessä luetaan satu ja sitten kuunnellaan musiikkia. Hän ei aina nukahda, mutta levätessä on kiva miettiä asioita.

– Tänään mietin kesää. Parasta siinä oli, kun sai käydä uimarannalla. Kastelin päänkin, vaikka oli tuulinen ja kylmä ilma.

Hilma piirtää mielellään puita, oravia, lintuja ja prinsessoja.

– Meillä on täällä päiväkodissa myös prinsessapukuja ja koruja. Pinkki puku on paras.

Muutkin levolta heränneet lapset piirtävät vihkoihinsa. Aarre, 5, tekee kokeilevaa tutkimusta siitä, kuinka monella tussilla voi piirtää yhtä aikaa. Oiva, 3, esittelee monsteriauton ja kaivurin, jotka hän on värittänyt perusteellisesti. Seuraavaksi hän ryhtyy piirtämään Pokemon-hahmoa.

Piirrellessä lapset innostuvat haastattelemaan toimittajaa ja valokuvaajaa. Erityisesti lapsia kiinnostaa, kuka on antanut valokuvaajalle sellaisen nimen kuin Jukka.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Piirrustushetki.
Kuva: Jukka Granström

PIRJO KORPELA kertoo, että haluaa lapsilleen ja lastenlapsilleen ennen kaikkea turvaa. Sitä toivovat myös Kullannupussa hoidossa olevien lasten vanhemmat jälkikasvulleen.

– On ollut ihanaa saada lapset päiväkotiin, jossa johtajakin rukoilee, Aaron ja Veeran äiti Ruth Järvinen sanoo.

Korpelan oma lapsenlapsikin on hoidossa Kullannupussa. Tämän vuoksi myös muut lapset ovat alkaneet sanoa päiväkodin johtajaa mummaksi.

– Voin hyvin olla koko päiväkodin mumma, hän naurahtaa.

Kristilliset päiväkodit Suomessa

• Suomessa on noin 30 kristillistä päiväkotia.

• Osa päiväkodeista on itsenäisiä ja osa toimii kristillisten koulujen yhteydessä. Useissa annetaan myös maksutonta esiopetusta.

• Päiväkodit toimivat yleensä yhteiskristilliseltä pohjata painottaen sitä, mikä kristittyjä yhdistää.

• Päiväkodit tekevät yhteistyötä paikallisten varhaiskasvatuksen viranomaisten kanssa.

Lähde: Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRomantiikkaa rähjäisissä oloissa: Aki Kaurismäki antaa elokuvassaan maan hiljaisille jälleen uuden mahdollisuuden selvitä solidaarisuuden ja rakkauden voimalla – tai hukata loputkin onnen eväät
Seuraava artikkeliLohjan kirkoissa voivat nyt avioitua kaikki parit – täpärä äänestys jakoi neuvoston kahtia, mutta sujui hyvässä hengessä

Ei näytettäviä viestejä