Kiusattuja tuomittuja, perintönsä juhlineita. Kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita. Mä lupaan, että on hauskempaa meil, jotka löytää syntisten pöytään… Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen, heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven.

Raamatulliset sananparret on helppo tunnistaa Erika Vikmanin laulamasta platinarajat ylittäneestä kappaleesta Syntisten pöytä.

Tekstinkirjoittajan täytyy siis tuntea iso kirjansa. Lauluntekijä Kaisa Korhosta naurattaa.

– No todella. Luin Raamatun läpi ensimmäisen kerran ehkä viidennellä luokalla, kun seurakunnasta sai palkinnon, Malmin Saalem-seurakunnassa kasvanut Korhonen kertoo.

Syntisten pöydän Korhonen kirjoitti yhdessä levy-yhtiö Mökkitie Recordsin Janne Rintalan kanssa.

– Kappaleesta on tullut hyvää palautetta niin uskovilta kuin uskonnon traumatisoimilta ja ateisteiltakin, Korhonen kertoo.

SYNTISTEN PÖYTÄ on yksi monista radiohiteistä, joissa kuuluu Kaisa Korhosen kädenjälki. Ohjelmatoimiston sivuilla Korhosen nousukiitoa kuvataan rakettimaiseksi.

Vuoden 2023 Emma Gaalassa jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden Musiikintekijä -palkinto ja Korhonen oli yksi ehdokkaista.

Biisinikkari on kirjoittanut sanoituksia muun muassa Antti Tuiskulle, Elastiselle, Stigille, Nelli Matulalle, Bessille, Rajattomalle ja Maija Vilkkumaalle.

– Tavallisesti minuun otetaan yhteyttä ja sovitaan sessio, jossa paikalla on tuottaja ja artisti. Jutellaan paljon ja tuodaan ideat pöytään. Jaetaan hyvin henkilökohtaisikin asioita. Annan itsestäni tosi paljon.

Näissä sessioissa tehdään aina kappale. Joskus vetäydytään toisiin maisemiin biisileirille.

Korhosen viikkoon mahtuu kolmesta neljään vastaavaa sessiota.

– Herään aamulla, käytän koiran ulkona. Virittelen luovuuden kanavia ja kirjoittelen jotain. Tykkään säveltää kitaran kanssa. Aamuisin tulevat parhaat oivallukset. Sitten menen tapaamiseen, tehdään biisi, tulen kotiin, on taas ilta ja käytän koiran ulkona, Korhonen kuvailee arkeaan.

Ideat ja ajatukset pyörivät mielessä ja vaivaavat kunnes Korhonen tietää biisin olevan valmis.

– Luova prosessi sitoo eikä päästä helpolla. Ystäväni ehkä ärsyyntyvät kun soittelen demoja ja kyselen, että olisiko tämä hyvä idea, Korhonen sanoo.

TIE UNELMA-AMMATTIIN on ollut pitkä. Kaisa Korhosella on luokanopettajan koulutus, ja liki kymmenen vuotta hän teki biisinteon ohella opettajan työtä Espoossa.

Viime syksynä Korhonen irtisanoutui virastaan. Musiikkimaailman pienistä puroista alkoi kertyä tulovirta, jonka varaan uskalsi heittäytyä.

Menestyksen salaisuus on Korhosen mukaan se, että on hän jatkanut sinnikkäästi tekemistä, vaikka laulut eivät ensin lähteneetkään lentoon. Pikkuhiljaa oikeat ovet ovat avautuneet ja unelma ammattilaisuudesta on toteutunut.

– Saattaa vaikuttaa siltä, että joku tekijä tai artisti vain pomppaa julkisuuteen, mutta harvoin se menee niin. Taustalla on yleensä valtavasti työtä.

ENSIMMÄISEN KAPPALEENSA Kaisa Korhonen kirjoitti viisivuotiaana. Hän matkusti isoveljensä kanssa lentokoneella Kuopioon mummolaan, ja jännitys kupli vatsassa. Rauhoittuakseen pikkutyttö rallatteli kappaleen Lentokone Finnairin, jonka äiti myöhemmin kirjoitti muistiin.

– Biisivihot otin käyttöön heti, kun opin kirjoittamaan. Hoilotin koko ajan.

Teini-iässä Korhonen opiskeli musiikkia Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingin Arabianrannassa. Kahden ystävänsä kanssa hän perusti gospel-rap-yhtyeen McKurmot, joka keikkaili ympäri maata ja myös levytti Aikamedialle. Helsingin kaupungin rap-kilpailussa yhtye menestyi lähimmäisenrakkautta käsittelevällä biisillään.

– VilleGalle tuli kakkoseksi. Tekstien ja erityisesti kertosäkeiden tekeminen antoi varmuutta ja tunteen, että osaan jotain.

Lapsuuden ja nuoruusvuosien seurakuntaansa Korhonen kiittää luovasta ja kannustavasta asenteesta. Savukoneet ja värivalot tosin herättivät soraääniäkin.

– Sain paljon hyvää. Otin opetuksen vastaan täysin kyseenalaistamatta. Aikuistuttuani olen alkanut kavahtaa jyrkkyyttä, suvaitsemattomuutta ja syrjintää.

TIIVIIN SEURAKUNTAYHTEYDEN korvaa tällä hetkellä ystäväpiiri, jonka kanssa Korhonen käy mielellään syvällisiä keskusteluja. Joukkoon mahtuu niin tunnustavia kristittyjä kuin muidenkin katsomusten edustajia. Korhoselle tämä on rikkaus.

Hengellisten juurien vahva vaikutus yllättää Kaisa Korhosen aika ajoin. Uskonnolliset kielikuvat ja teemat murtautuvat teksteihin alitajuisesti.

– Kirjoitin Antti Tuiskulle kappaletta Koti, ja kun teksti oli valmis, huomasin sen liippaavan tosi läheltä Ruutin kirjan tiettyjä jakeita. Myös Maija Vilkkumaalle kirjoittamastani kappaleesta Viimeinen elämä tunnistan kristillistä symboliikkaa, hän sanoo.

Kirjoittaessaan Korhonen suosii suuria teemoja ja sanoja, kuten Jumala, jumalat, elämä, taivas, valo ja pimeä.

Myös hengellinen musiikki ja virret kantavat sävellystyössä.

– Miten hienoja ja suuria melodioita löytyy virsistä ja Hengellisestä laulukirjasta. Siunattu varmuus, esimerkiksi!

POP-HITIN KAAVAN Korhonen on opetellut tietoisesti. Sen onkin hyvä olla hallussa, sillä radiosoitoista kertyvät tekijänoikeuskorvaukset tuovat leivän pöytään. Muuten kappaleen kirjoittajan siivu kakusta on nappikauppaa.

– Asia on toivottavasti muuttumassa, sillä pidämme melua asiasta. Jo tuo musiikintekijöiden oma kategoria Emma Gaalassa on yksi askel.

Kirjoittajan roolissa Korhonen jää kulisseihin. Välillä hän mielii parrasvaloihin. Sinne päästäkseen Korhonen on kokeillut stand up -komiikka. Vauhtia pitkään mieltä kutkuttaneeseen lajiin Korhonen haki ystävänsä kanssa työväenopiston kursseilta. Nyt takana on muutama keikka helsinkiläisillä klubeilla.

– Kyllä jännittää, helpompaa olisi pitää oma konsertti, hän vitsailee.

Kunnianhimo ajaa keksimään yhä parempia ja parempia vitsejä. Haastavaa on olla keikalla nauramatta omille jutuilleen. Jos kertoo huonon jutun, nolottaa. Jos kukaan ei naura, se on kuolema lavalla. Huumoria syntyy kaikesta omaa elämää liippaavasta: työstä, deittailusta, uskonnostakin.

– Minulla on kova yritys pitää tämä vain hauskana tekemisenä ja hyvän mielen juttuna, vaikka haluaisinkin olla paras.