Laulutaiteilija Hannu Musakka Kaavilta teki löydön. Hän oli saanut tuttaviltaan lahjaksi reilusti yli 100 vuotiaita lauluvihkosia. Pääosan niistä olivat tehneet Mikael Nyberg ja P. J. Hannikainen ollessaan Jyväskylän seminaarin lehtoreina 1900-luvun alussa.
– Vihkosia selatessani huomasin yllättäen, että, kas vain, Hannikainenkin on suomentanut vuonna 1909 saman sleesialaisen sävelmän kuin Hilja Haahti vuonna 1903.
Haahdin suomentama laulu tunnetaan nimellä Maa on niin kaunis.
– Hannikaisen suomennos oli luonnollisesti aivan eri tyylinen, olihan hän kenties enemmän säveltäjä kuin runoilija. Hilja Haahti oli käyttänyt suomennoksessaan runokieltä, Musakka sanoo.
Musakka epäili, ettei kukaan muu ole ollut tietoinenkaan Hannikaisen suomennoksesta.
”Aarteen löytäjä kokee aina ilon, ja suon sen jokaiselle – laulaja Hannu Musakallekin”, filosofian lisensiaatti Esko Karppanen toteaa Kotimaalle lähettämässään viestissä. Karppanen tietää kuitenkin kertoa, että P. J. Hannikaisen suomennosta ”Taivas on ihana” B.S. Ingemannin laulusta Dejlig er jorden on käsitellyt jo professori Reijo Pajamo joululaulukirjoissaan.
”Minäkin vertailen Hannikaisen käännöstä paremmin tunnettuun Hilja Haahden suomennokseen Maa on niin kaunis teoksen Sana- ja sävelrosollia (Ntamo 2015) nimiesseessä (ss. 66–70). Hannikaisen suomennos on julkaistu Suomen Nuorison Laulukirjassa (WSOY 1909)”, Karppanen kirjoittaa.
Ingemannin laulutekstistä on Karppasen mukaan pari muutakin suomennosta tai mukaelmaa. Vanhemman, tuntemattoman tekijän kynästä lähteneen on Jorma Hynninen levyttänytkin.
Hannikaisen suomennoksen sanat kuuluvat näin:
1. Taivas on ihana, maailma avara,
laulaen kuljemme kautta sen.
Vaaroja koettain, taistellen, voittain,
luo Isän armaan, ylhäisen.
2. Vuos’sadat vaihtuu, vuos’sadat haihtuu
haudoilla polvien maatuvain.
Vaihtumatonna, haihtumatonna
soi Pyhä laulu, riemukkain.
3. Paimenet kuuli sen huulilta enkelten,
puol’yö kun aikain ol’ synkennyt:
”Riemuitse kansa, maa,
pelastushetki saa,
on Vapahtaja syntynyt.”
– Kun ensimmäisen kerran esitin Hannikaisen suomennoksen Vilppulan kirkossa muutama vuosi sitten, se herätti hämmästystä ja ihastusta, Musakka kertoo.
Hän toivoo, että Hannikaisen suomennos ei hautautuisi. Siksi hän on laulutapahtumissa jättänyt tekstin kanttoreille ja lähettänyt sen myös Suomen Lähetysseuralle.
– Eivät olleet hekään tietoisia ollenkaan tästä harvinaisesta suomennoksesta. Pyysin, että laulu otettaisiin jossain vaiheessa Kauneimmat joululaulut -vihkoseen vaihtoehtoisesti laulettavaksi. Tämänvuotisessa vihkosessa ei kuitenkaan tunnu asia vieläkään olevan. Liekö niin, ettei suomennosta arvosteta vai että Hilja Haahdin suomennos on liian arvokas sivuuttaa.
– Mielestäni molemmille on löydyttävä tilaa. Onhan virsikirjassakin lukematon määrä samalla melodialla, mutta eri teksteillä julkaistuja virsiä, Musakka tuumii.
Juttuun on lisätty 30.12.2022 klo 14.17 Esko Karppasen lähettämät tiedot Hannikaisen suomennoksen tunnettuudesta.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!