Median päähuomio on keskittynyt yli vuoden ajan Ukrainaan. Mitä kuuluu maailman muille pitkittyneille kriiseille?

”Olemme kuulleet ilmastonmuutoksesta, mutta emme tiedä mikä se on. Tiedämme vain tämän kuivuuden.” Näin sanovat Pohjois-Keniassa asuvan kymmenlapsisen perheen vanhemmat Halima Abdulahhi ja Mohamed Osman.

Valtaosa perheen karjasta on kuollut, elossa on enää vuohia. Abdulahhia ja Osmania haastattelee Ylen Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Reportaasi on nähtävissä Ylen verkkosivuilla.

Itä-Afrikassa on jäänyt väliin viisi sadekautta. Kohta pitäisi alkaa uusi, mutta sääennusteiden mukaan sekin näyttää jäävän tulematta. Kuivuus koskettaa erityisesti Somalian, Kenian ja Etiopian ennestään kuivimpia alueita.

Niiden asukkaat ovat perinteisesti saaneet elantonsa paimentolaisuudesta. Nyt iso osa vuohista, kameleista ja naudoista on kuollut.

Toivosen lisäksi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, Suomen Lähetysseuran diakonian ja kehityksen päällikkö Pauliina Parhiala sekä Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Erik Nyström nostavat Itä-Afrikan ruokapulan esiin yhtenä Ukrainan sodan varjoon jääneistä suuren mittaluokan kriiseistä. Välittömän avun tarpeessa Etiopian, Kenian ja Somalian kuivilla alueilla on noin 26 miljoonaa ihmistä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Sisällissodat johtavat pitkittyneisiin kriiseihin

Jo ennen Ukrainan sotaa monet kriisit jäivät vaille median ja sitä kautta suuren yleisön huomiota. Tiina Saarikoski puhuu pitkittyneistä kriiseistä.

Yksi sellainen on Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitsevassa 28 miljoonan asukkaan Jemenissä, jossa puhkesi sisällissota kahdeksan vuotta sitten. Tämänhetkisten arvioiden mukaan jemeniläisistä 70 prosenttia tarvitsee humanitaarista apua.

– Toinen eräänlainen kestokriisi on Syyria, jossa yli 15 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Helmikuun alussa Turkin puolella tapahtunut maanjäristys vaikeutti entisestään syyrialaisten tilannetta, Saarikoski sanoo.

Kolmantena Saarikoski nostaa esiin Afganistanin. Vakavan humanitaarisen kriisin vuoksi maa ei pysty tuottamaan kansalaisilleen peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa saati ruokaturvaa.

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva, sotilasjuntan hallitsema 51 miljoonan asukkaan Myanmar valmistautuu parhaillaan vaaleihin. Samaan aikaan maassa on noin 17 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.

Saarikoski jatkaa listaa. Haitissa tilanne on huono, koska sieltä puuttuu toimiva hallinto. Maata hallitsevat rikolliset jengit. Sen seurauksena kansainvälisten avustusjärjestöjen toimintamahdollisuudet ovat heikot.

Auttamisen hintalappu on kallistunut

Tiina Saarikosken mukaan on ymmärrettävää, että ihmiset eivät jaksa olla kiinnostuneita pitkittyneistä kriiseistä vuodesta toiseen.

– Mutta on tärkeää, että media nostaa siitä huolimatta esille myös niitä.

Tiina Saarikoski kiittää tässä yhteydessä Suomen valtiota, joka on viime aikaisissa humanitaarisen avun päätöksissään pitänyt huolta, ettei maailman muita kriisejä ole jätetty Ukrainan varjoon.

Avustustyö on kallistunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, koska ruuan ja kuljetusten hinta on noussut.

– Samalla summalla pystytään nyt auttamaan entistä pienempää joukkoa ihmisiä, Saarikoski sanoo.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena myös lannoitteiden saanti on vaikeutunut, sillä Venäjä on ollut yksi keskeinen lannoitteita valmistava maa.

Maailmassa on yli 100 aseellista konfliktia

Suomen Punainen Risti on tehnyt Ukraina-keräyksellä kaikkien aikojen keräysennätyksen, 40 miljoonaa euroa.

– Valtaosa tuosta summasta on käytetty ja käytetään Ukrainan sisällä muun muassa avustustyön logistiikkaan, lääkinnälliseen materiaaliin ja lääkkeisiin, terveydenhuollon kuten liikkuvien klinikoiden toiminnan tukemiseen sekä käteisavustuksiin, Saarikoski sanoo.

Apua ohjataan myös Ukrainan naapurimaihin, jotka ovat ottaneet vastaan valtaosan Ukrainasta paenneista ihmisistä.

Käteisavun jakaminen yksi tapa auttaa.

– Se on hyvä keino niissä tilanteissa, joissa ostettavaa on. Ihminen saa itse päättää ja ottaa vastuuta siitä, mitä tarvitsee. Ja esimerkiksi itäisessä Afrikassa käteisapu tukee paikallista yrittäjyyttä.

Saarikoski arvelee ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuvien kriisien lisäävän tulevaisuudessa pakolaisuutta entisestään. Valtaosa tästä muuttoliikkeestä tapahtuu kotimaan rajojen sisällä.

Saarikoski muistuttaa myös, että maailmassa on meneillään yli 100 sotaa ja aseellista konfliktia. Niistä valtaosa ei näy mediassa. Saarikoski alkaa listata maita:

– Kongo, Niger, Burkina Faso…

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta

YK:n hätäapuvetoomukset ovat yksi mittari maailman kriiseille, sanoo diakonian ja kehityksen päällikkö Pauliina Parhiala Suomen Lähetysseurasta.

–YK:n alajärjestöt ja humanitaariset kumppanit tarvitsisivat nyt 51,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tällä summalla voitaisiin auttaa 339 miljoonaa ihmistä 69 eri maassa. Apua tarvitsevien määrä on noussut 65 miljoonalla ihmisellä viime vuodesta.

Monet humanitaariset kriisit johtuvat konflikteista ja ilmastonmuutoksesta. Itä-Afrikan lisäksi miljoonia akuuttia apua tarvitsevia ihmisiä on muun muassa Afganistanissa, Jemenissä, Kongossa ja Haitissa.

– Pakolaisina omissa maissaan tai oman maan ulkopuolella elää tällä hetkellä 90 miljoonaa ihmistä. Yli puolet uudesta pakolaisuudesta on ilmastonmuutoksen aiheuttamaa.

Pakolaisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Näin eduskuntavaalien alla Parhiala toivoo, että suomalaiset vaatisivat poliitikoilta aktiivista ilmastotoimijuutta.

– Konfliktien ja sotien uhreista siviilejä on nykyisin 89 prosenttia. Konfliktit vaikeuttavat myös humanitaaristen järjestöjen toimintaa. Ne ovat liian usein iskujen kohteina esimerkiksi Syyriassa.

Parhiala muistuttaa, että välittömän ruoka-avun tarpeessa olevien ja nälkää näkevien ihmisten lisäksi noin kolme miljardia ihmistä elää ruokaturvattomuudessa. Se tarkoittaa, että riittävän ruuan saanti lähitulevaisuudessa on epävarmaa.

– Tämä tilanne näyttää pahenevan koko ajan.

Lapsiavioliittojen määrä on kasvussa

Pauliina Parhialan mukaan pandemia syvensi entisestään kriisejä. Yksi niihin liittyvä vakava ilmiö on lapsiavioliittojen määrän kasvaminen.

– Kun köyhät ihmiset menettivät pandemian seurauksena työpaikkojaan tai joutuivat myymään omaisuuttaan, perheen ruokapöydästä piti saada vähennettyä ihmisiä.

Pandemian myötä myös koulunkäynti eri puolilla maailmaa on ollut ongelmissa.

– Koulut olivat suljettuina, eikä kaikkialla ollut mahdollisuutta järjestää etäopetusta. Yksi lapsi saattoi menettää elämästään satoja koulupäiviä. Tilanne on erityisen vaikea konfliktialueilla.

Parhiala sanoo, että on upeaa, miten suomalaiset ovat auttaneet Ukrainaa.

– Toivon, että tätä solidaarisuutta riittäisi myös muualle.

On ymmärrettävää, että aina ei jaksa olla tietoinen maailmassa vaikuttavista kriiseistä tai avustaa niiden keskellä eläviä.

– Yhdessä tekeminen on paras keino torjua ahdistusta. Ja tietoisuus siitä, että maailman kriisien keskellä toimiviin suomalaisiin toimijoihin voi luottaa.

– On tärkeää hahmottaa, että miljoonien ihmisten kohdalla kyse on aina yksilöistä. Ihmisistä, jotka pyrkivät myös itse auttamaan itseään. Toivoa on. Sitä on erityisesti kehittyvien maiden ihmisten omissa ponnisteluissa.

Käteisavustuksella pienyrittäjäksi

Lähes 90 prosenttia Afrikan sarveen ja erityisesti Somaliaan tulleesta viljasta oli aiemmin tuontitavaraa Ukrainasta ja Venäjältä. Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Erik Nyström näyttää kaavakuvaa laivareitistä. Se kulkee Ukrainasta Djiboutin satamaan. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena nämä kuljetukset ovat käytännössä loppuneet.

Itä-Afrikassa tilanne oli vaikea jo ennen pandemiaa ja sotaa, koska peräkkäin on jäänyt tulematta useampi sadekausi.

Nyströmin mukaan olisi tärkeää pystyä auttamaan ihmisiä jo ennen kuin tilanne kärjistyy varsinaiseksi nälänhädäksi.

– Esimerkiksi Somaliassa 6,5 miljoonaa ihmistä on akuutin ruoka-avun varassa.

Konfliktit Somaliassa eivät estä avun perille menoa. Yhtenä avustusmuotona on jo vuosien ajan käytetty käteisavustusta. Apua tarvitseva saa itse määritellä, mitä tarvitsee eniten. Painotus on siirtymässä yhä enemmän tähän suuntaan.

– Olemme vähitellen pääsemässä pois sellaisesta ajattelusta, että me tiedämme parhaiten mitä muut tarvitsevat.

– Useimmilla alueilla on ruokaa myynnissä, vaikka se on erittäin kallista. Käteisavustuksesta isompi osa menee perille avunsaajalle, kun kuluja ei mene kuljetuksiin.

Joissakin tapauksissa käteisavustuksen saaja on pystynyt käynnistämään oman pienyrityksen.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Yhä useampi tyttö pääsee kouluun

Syyriassa koulut ja koulutus ovat Kirkon Ulkomaanavun erityisen tuen kohteina.

– Tuemme koulujen rakentamista ja korjaamista neljällä eri paikkakunnalla. Siellä oli jo ennen helmikuun maanjäristystä tuhoutunut valtavasti infrastruktuuria 11 vuotta käydyn sodan seurauksena, Nyström sanoo.

Osa kouluista Aleppossa on nyt uudessa käytössä, kun niissä majoitetaan tilapäisesti ihmisiä, jotka menettivät kotinsa maanjäristyksessä.

Lisäksi KUA kouluttaa opettajia esimerkiksi siinä, miten saadaan oppilaat kirimään sodan takia menetetyt kouluvuodet.

Nyström iloitsee, että Syyriassa on pystytty vaikuttamaan siihen, että yhä useammat tytöt pääsevät kouluihin.

Nyström korostaa sitäkin puolta, että pitkällä tähtäyksellä kehitysyhteistyöstä hyötyvät myös suomalaiset, jotka voivat saada tulevaisuudessa alueilta kauppasuhteita.

Pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamista takapakeista huolimatta maailma on mennyt Nyströmin mukaan parempaan suuntaan.

– Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja koulunkäyntimahdollisuudet ovat parantuneet. En ole menettänyt toivoa maailman suhteen.

Erik Nyström toivoo, että media seuraisi vieläkin pitkäjänteisemmin eri kriisejä ja pitäisi mahdollisuuksien mukaan nyt esillä muutakin maailmaa kuin Ukrainaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Globaalin solidaarisuuden tarve ei häviä

Ylen Afrikan mantereen kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi alueelta, joka on noin sata kertaa Suomen kokoinen ja jossa asuu 1,2 miljardia ihmistä.

– Suunnittelin tänne tullessani tekeväni juttuja muistakin aiheista kuin kuivuudesta ja kurjuudesta, mutta Itä-Afrikan kuivuutta ei voi ohittaa. Niin iso asia se on mittaluokaltaan, Toivonen sanoo.

Hän on tehnyt laajoja reportaaseja sekä Kenian että Somalian puolelta kuivuuden aiheuttamasta ruokapulasta.

Toivosen mukaan avustusjärjestöjen auttamismahdollisuudet ovat alimitoitettuja.

– Olen kuitenkin nähnyt, miten köyhät ihmiset auttavat toisia köyhiä jakamalla sen vähän mitä on, Toivonen sanoo.

Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että Euroopassa käytävä sota on Suomessa erityisen järkyttävä.

– Globaali solidaarisuuden tarve ei kuitenkaan poistu sillä, että vain lähellä oleva kiinnostaa.

Toivonen muistuttaa myös sodista, joita käydään esimerkiksi Afrikan mantereella piilossa medialta. Yksi sellainen on Pohjois-Etiopiassa Tigrayn alueella kaksi vuotta kestänyt sota. Etiopian hallitus ei päästänyt alueelle toimittajia eikä avustusjärjestöjä.

– Siellä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä, joista valtaosa siviilejä, Toivonen sanoo.

– Vaikka meillä Suomessa on ollut pitkä rauhan kausi, Afrikan mantereella sellaista ei ole ollut.

Ilmoita asiavirheestä