Kotimaa kysyi kahdeksalta suurimmalta puolueelta koulujen tilanteesta, uskonnonopetuksesta, kirkon asemasta ja kehitysyhteistyömäärärahoista. Vastaukset ovat aakkosjärjestyksessä puolueiden virallisten nimien mukaan.

Puolueilta kysyttiin:

1) Koulujen oppimistulokset muun muassa Pisa-tutkimusten mukaan ovat heikentyneet, eikä Suomi ole enää kirkkainta kärkeä. Mitä puolueesi aikoo tehdä tilanteen muuttamiseksi?

2) Pitäisikö uskonnonopetuksessa jatkaa nykymallilla vai muuttaa sitä jotenkin? Miten?

3) Onko kirkon julkisoikeudellista asemaa syytä muuttaa, ja jos on, niin miten?

4) Mikä tulisi olla seuraavalla hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta?

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko:

1) Jokainen lapsi ansaitsee hyvän koulutuksen, jonka avulla voi tavoitella omia unelmiaan. Kokoomus haluaa panostaa varhaisiin vuosiin ja peruskouluun, nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta sekä toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Perustaitojen oppimiseen tulee panostaa antamalla lisää aikaa opettajille ja oppilaille. Tämä tarkoittaa enemmän opetusta ja oppilaiden kohtaamista arjessa. Lisäksi kokoomus toteuttaisi terapiatakuun.

2) Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt julkaisivat selvityksensä katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta keväällä 2022. Kokoomus pitää tärkeänä asian selvittämistä. On tärkeää, että katsomusaineiden opetusta kehitetään. Opetuksen uudistamisen on perustuttava perusteelliseen asiantuntijatyöhön.

3) Emme näe perusteita nykytilan muuttamiselle.

4) Kokoomus sitoutuu YK:n kehitysrahoituksen 0,7 prosentin tavoitteeseen ja valmistelemaan tiekartan tavoitteen saavuttamiseksi realistisella aikavälillä. Meidän on kannettava vastuuta myös globaalisti ja autettava ratkaisemaan ongelmia omalta osaltamme.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra:

1) Itseohjautuvuuden ja ilmiöoppimisen kaltaisista pedagogista kokeiluista pitää luopua ja siirtyä takaisin vanhoihin toimiviin opetusmetodeihin. Koulukurin parantaminen, oppimistakuu ja tarvittaessa luokalle jättäminen sekä riittävien oppimateriaalien takaaminen oppilaille ovat myös keskeisessä roolissa oppimistulosten kohentamisessa.

2) Nykyinen uskonnonopetuksen malli on palvellut Suomea hyvin.

3) Perussuomalaiset ei aja kirkon julkisoikeudellisen aseman muuttamista. Kirkon kuitenkin olisi syytä olla itsekriittinen sen suhteen, että sen jäsenmäärä on romahtanut 2000-luvulla. Liberaalin ajan hengen peesaaminen ei ole vahvistanut evankelisluterilaisen kirkon asemaa millään tavalla suomalaisessa yhteiskunnassa.

4) Suomen julkinen talous on huonossa tilassa, minkä vuoksi menoleikkauksia pitää kohdistaa monille hallinnonaloille. Kehitysapumäärärahojen suuruus ei voi olla poikkeus tästä, ja niihin on kohdistettava leikkauksia, joiden suuruus päätetään hallitusneuvotteluissa. Perussuomalaisten mielestä kehitysapua ei pitäisi maksaa kuin ylijäämäisestä budjetista.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko:

1) Kaikki lähtee kodeista. Vanhemmuutta on tuettava, se lisää lasten hyvinvointia. Kouluihin tarvitaan työrauha jatkuvien uudistusten sijaan. On keskityttävä perusasioihin, kuten lukemiseen ja kirjoittamiseen, jotta oppilas saa riittävät valmiudet koulutielle.

Oppimisen tukea on vahvistettava ja erilaiset oppimisen tavat huomioitava paremmin.

2) Keskusta tukee nykyisen kaltaista uskonnonopetuksen järjestämismallia, mutta kannattaa yhteisen katsomusaineen selvittämistä. On tärkeää, että opetus tukee eri uskontojen ja katsomusten välistä dialogia ja ymmärrystä.

3) En näe välittömiä muutostarpeita. Kirkko on yhteiskuntamme keskeisiä toimijoita. Se kantaa vastuuta esim. hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuuriperinnön edistämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistään. Lisäksi kirkko täydentää muun yhteiskunnan palveluja eri ikä- ja väestöryhmien parissa tekemällään työllä. Pidän toimivana ratkaisuna sitä, että kirkon toiminta tapahtuu virkavastuulla ja oman lainsäädännön kautta.

4) Pidemmällä aikavälillä tavoitteena pitää olla kehy-määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Seuraavalla vaalikaudella julkiseen talouteen kohdistuu merkittäviä sopeutustarpeita, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme perusta voidaan pelastaa. Tässä tilanteessa kehy-rahoituksen merkittävä lisäys ei ole realistista.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah:

1) Turvataan riittävän pienet ryhmäkoot perusopetuksessa. Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita. Tuetaan perheitä ja varmistetaan, että lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat jokaisen saatavilla terapiatakuun kautta. Inkluusion toteutus on monin paikoin epäonnistunut riittämättömien tukiresurssien vuoksi, ja tästä syystä opetustunnit ovat rauhattomia ja kaikkien oppiminen kärsii. Kohdistaisimme lisää resursseja erityisesti oppimisen tuen tarpeisiin. Myös opetussuunnitelmaa tulee uudistaa, jotta keskittyminen olennaiseen mahdollistuu kouluissa paremmin.

2) Kannatamme nykyistä uskonnonopetusta. Säilytetään katsomusaineiden pohjalla positiivinen uskonnonvapaus. Tyytyväisyys nykymalliin on varsin suurta. Globalisoituvassa maailmassa uskontolukutaito ja katsomuksellinen sivistys on yhä tärkeämpää. Maahanmuuttajien ja uskonnottomien uskonnonvapautta tulee kunnioittaa, mutta sillä perusteella ei pidä romuttaa muiden lasten oikeutta saada oman uskonnon opetusta. Myöskin elämänkatsomustieto pohjautuu uskonnottomuuden maailmankuvaan eikä siten ole ns. neutraali vaihtoehto.

3) Emme näe perusteita muuttaa nykyistä asemaa.

4) Kristillisdemokraatit tukevat pidemmällä aikavälillä 0,7 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta, mihin olisi syytä laatia uskottava tiekartta ja huomioitava myös Ukrainan tuen tarpeet. Kansalaisjärjestöjen suhteellista osuutta kehitysyhteistyörahoituksesta on kasvatettava. Järjestöt tekevät vaikuttavaa työtä kehittyvissä maissa yhdessä paikallisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Otetaan myös käyttöön osittainen verovähennys kehitysyhteistyölahjoituksille kansalaisjärjestöille.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson:

1) Laadukas oppimispolku on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Meillä tulee olla riittävästi pätevää henkilökuntaa kaikilla koulutusasteilla. Kaikkien lasten on saatava tarvitsemaansa tukea. On huolestuttavaa, että yhä useammat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät hallitse lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Resurssien tulee vastata näihin haasteisiin. Haluamme myös panostaa ja kehittää opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Oppilas- ja opiskelijahuollon on oltava saatavilla kouluissa ja niillä on oltava riittävät resurssit. Haluamme torjua syrjäytymistä esimerkiksi vahvistamalla koulun, nuorisotyöpajojen ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä. RKP ei tule hyväksymään leikkauksia koulutuksesta.

2) Nykymalli on toimiva. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla vapaus valita elämänkatsomustieto, myös evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan jäsenillä.

3) Nykymalli on toimiva.

4) Pitkällä tähtäimellä haluamme, että kehitysrahoitus on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja että 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta osoitetaan kaikkein haavoittuvimmille maille. Siihen tasoon tuskin päästään seuraavalla hallituskaudella, mutta tämän on oltava tavoitteena.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen

1) Tulevalla vaalikaudella tulee vahvistaa peruskoulua nopeilla toimenpiteillä: vahvistaa resursseja ja lisätä tunteja tuntikehykseen. Tämän lisäksi tulee käynnistää pidemmän aikavälin työ perusopetuslain uudistamiseksi. Toisen asteen resursseja on yhä vahvistettava, jotta opetus ja tarvittava tuki on kaikille yhdenvertaista. Tähän tarvitaan joustavia opintojen suoritustapoja, opetuksen laadun vahvistamista, henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistamista ja riittävää opiskelun tukea.

2) Kantamme on ollut tavoitella peruskoulujen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon korvaamista kaikille oppilaille yhteisellä oppiaineella. Näin kahden katsomusoppiaineen tilalle tulisi uusi oppiaine, jossa tutustutaan maailman eri uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.

3) Kirkko tekee merkittävää yhteiskunnallista työtä, joka palvelee koko yhteiskunnan etua. Samalla yhä moniuskontoisempi, moniarvoisempi ja maallistuneempi yhteiskunta luo painetta valtion ja luterilaisen kirkon suhteelle ja tätä ja kirkon tehtäviä tulee arvioida säännöllisesti.

4) SDP on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoituksen tason 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Suomen kehitysyhteistyörahoitusta tulee lisätä suunnitelmallisesti ja asteittain useamman vaalikauden aikana.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson:

1) Oppimistulosten heikentymiselle voi löytää useita syitä. Edellisten hallitusten aikana koulutuksen oppilaskohtainen rahoitus laski. Tällä hallituskaudella suuntaa on korjattu satsauksilla kaikkiin koulutusasteisiin. Oppimistulosten parantamiseksi tutkitusti erityisen tärkeää on panostus varhaiskasvatukseen. Olemme palauttaneet kaikille lapsille koko päivän varhaiskasvatusoikeuden, pienentäneet ryhmäkokoja, alentaneet varhaiskasvatusmaksuja ja käynnistäneet laajan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun. Ensi hallituskaudella on toteutettava oppimisen tuen kokonaisuusuudistus. Peruskoulujen oppimisen tuki on korjattava pienentämällä ryhmäkokoja, ottamalla käyttöön erityisopettajamitoitus ja vahvistamalla oppilaiden oikeus pienryhmäopetukseen.

2) On ristiriitaista, että koulu kasvattaa erilaisia ihmisiä yhteiseen elämään, mutta erottelee lapsia ryhmiin uskonnon perusteella. Uskonnonopetuksen muutostarpeita on selvitetty tällä hallituskaudella. Jokaisella oppilaalla tulisi olla oikeus valita elämänkatsomustieto uskonnonopetuksen sijaan. Vasemmistoliiton mielestä on aika uudistaa Suomen uskonnonopetus yhteisen katsomusaineen pohjalta.

3) Vasemmistoliiton poliittisissa ohjelmissa ei nykyisellään esitetä muutosta kirkon asemaan Suomessa. Vasemmiston periaatteisiin kuuluu kaikkien uskontokuntien kohteleminen yhdenvertaisesti.

4) Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja luoda tavoitteen saavuttamiseksi kestävä tiekartta. Kansalaisyhteiskunnan rooli kehityspolitiikassa on keskeinen, ja siksi on tärkeää turvata järjestöjen kehitysyhteistyön riittävä rahoitus ylivaalikautisesti.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen:

1) Vihreät toisi kouluihin enemmän erityisopettajia ja pienryhmäopiskelua ja suuntaisi tasa-arvorahaa niille kouluille ja alueille, joissa oppimisen erot ovat kasvussa. Vihreille jokaisen lapsen oppiminen on puolustamisen arvoinen asia riippumatta lapsen kieli-, kulttuuri- tai perhetaustasta. Päiväkotien akuutti henkilöstötilanne vaatii korjauksia työoloihin, mutta myös riittäviä koulutusmääriä erityisesti pääkaupunkiseudulle.

2) Maailmassa, jota leimaa jatkuva epävarmuus, kriisit ja syvenevä polarisaatio tarvitaan enemmän eri kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja tukea oman maailmankatsomuksen rakentamiseen, katsomusopetuksen järjestämistä osittain integroituna. Esitämme, että opetussuunnitelmaa uudistetaan siten, että vähintään erikseen määritettävä osa vuosiviikkotunneista on eri katsomusaineiden opetusryhmille yhteisiä kaikilla koulutusasteilla. Annetaan jokaiselle vapaus valita katsomusaineensa.

3) Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla yhteisöillä ja yhteisöihin kuulumattomilla tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.

4) Tuloksellista kehitysyhteistyötä ei tehdä ilman riittäviä resursseja. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja tästä on pidettävä kiinni. Vihreille kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Globaali köyhyys on ihmisoikeus- ja oikeudenmukaisuuskysymys, ja vastuu sen poistamisesta on yhteinen.

Lue myös

Pääkirjoitus: Vähiten kehittyneitä maiden tukeminen on sijoitus parempaan maailmaan