Rukous maailmanlähetyksen puolesta

Kuvassa olen lähetysmatkalla Lännentietä pitkin 12.2.2006. Tie vie Kamerunin pääkaupungista Lännen maakuntaa kohti sen pääkaupunkiin Bafousamiin.

Sunnuntai 13.05.2018
6. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi ”Exaudi”, ”Kuule, Herra”.
Pyhän Hengen odotus
Evankeliumi: Joh. 17:18-23

Helatorstain jälkeen katseemme suuntautuu helluntaita kohti. Viikoa ennen helluntaita mielemme täyttää syvä rukous siitä, että Pyhä Henki saa täyttää sydämemme ilolla, toivolla, rakkaudella ja voimalla korkeudesta. Odotamme Jumalan Hengen lämpöä ja läheisyyttä koko elämäämme.

Jeesus rukoilee lähetystyön puolesta

Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous on todella rikas sisällöltään. Siinä Jeesus rukoilee puolestamme. Hän pyytää meille rakkautta ja yhteisymmärrystä yhteiseen elämäämme evankeliumin osallisuudessa.

René Kieffer tuo kommentaarissaan esille, miten koko luku 17 Johanneksen evankeliumissa on rukousta lähetystyön puolesta. Jumala, Isä, on lähettänyt Poikansa maailmaan ja Poika lähettää edelleen opetuslapsensa Jumalan sanaa viemään. Näin sanoma menee eteepäin ja tavoitteena on koko maailman tavoittaminen Jeesuksen sanomalla.

Jumalan valinta

Kirkko on lähetys. Kirkon kutsu ei ole ihmisten yritystä, vaan Jumalan antama tehtävä. Kutsun antaja on Jumala itse. Me emme ole valinneet häntä, vaan hän on valinnut meidät ja asettanut koko kirkkonsa yhteiseen tehtävään evankeliumin viemiseksi koko maailmaan.

”Isä, niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät”

Jumala suojelee matkalla

Jeesuksen rukoukseen sisältyy rukous siitä, että Jumala varjelee omiaan. Niin kauan kuin Jeesus käveli maan päällä, hän itse oli opetuslastensa, seuraajiensa tukena. Nyt hän on astunut ylös taivaisiin, mutta hän ei ole jättänyt omiaan suojaa vaille. Pyhä Henki, Totuuden Henki, on meidän kanssamme. Jumala ei milloinkaan jätä meitä yksin, vaan kulkee kaikessa turvanamme.

Tähänkin ylimmäispapilliseen rukoukseen sisältyy sama ajatus kuin Isä meidän rukoukseenkin: ”— vaan päästä meidät pahasta.”
Niin Isä meidän rukouksessa kuin tässä Jeesuksen ylimmäispapillisessa rukousksessakin tuolla ”pahalla” voidaan tarkoittaa sekä kaikkea maailmassamme vallitsevaa pahaa että kaiken pahan alkuperää paholaista eli saatanaa. Jeesus siis pyytää meille suojelusta ja varjelusta kaikesta pahasta kaikilla tasoilla.

Jeesuksen ristinuhri on kaiken perusta

Lähetyksen keskeinen sanoma on Jeesus Kristus ja julistuksemme keskus sanoma Golgatan ristin työstä. Jeesus puhuu rukouksessa pyhityksestä. Johanneksen tyyliin kuuluu tuoda esille, mihin Jeesus viittasi. Samaa kreikan sanaa Vanhan testamentin kreikannos Septuaginta käyttää uhrin pyhittämisestä. Näin nostetaan esille se, että Vapahtajamme on Jumalan Karitsa, joka on uhrattu maailman puolesta, jotta meillä rauha olisi hänen täytetyn sovintotyönsä takia. Näin meidän pyhittämisemme perustana on Jumalan oma työ ristinpuulla.

Puhdas oppi on lähetyksen voima

Matkalla oltaessa on tiedettävä mihin suuntaan on menossa. Muutoinhan matka on ympäriinsä harhailemista: ”Mitä sillä väliä minne menen, kunhan vain olen liikkeellä!” Näin myös kirkon on tiedettävä oikean elämän suunta ja tunnettava oma oppinsa. Vain näin me voimme pysyä Jumalan antamassa totuudessa.

Jotta Jeesuksen sovintouhri pääsee vaikuttamaan täydellä voimallaan evankeliumin julistuksen pitää tuoda esille puhdasta oppia. Silloin Kristus saa kunnian, kun hänen lunastustyönsä pääsee esille kirkkaasti valaisten ja meille vapauttavaa rohkaisua antamaan. Kristus on kaiken täyttänyt. Hän on meidät omakseen ostanut. Hänen ristintyönsä turvissa olemme elämästä osallisia, toivoa täynnä ja tulevaisuus rohkeasti edessämme riennämme kohti elämämme kutsumusta.

Jeesus rukoilee meille puhdasta oppia eli pitäytymistä totuudessa:
”Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.”

Kirkon ykseys on yhteyttä Kristuksessa

Keskinäiset riitaisuudet, tappelut ja kinastelut eivät edistä yhteistä asiaa. Yhtä köyttä vetämällä pääsemme tulokseen paremmin kuin eri suuntiin vetämällä. Esimerkiksi jos köydenvedossa toiseen suuntaan vedetään 100 kilopondin voimalla ja toiseen suuntaan 130 kilopondilla, niin köyden kokonaisvoima on vain 30 kilopondia, mutta jos kaikki vetävät samaan suuntaan, niin tuon köyden vetovoima on 230 kilopondia.

Näin myös maailmanlaajuisen kirkon yhteisessä evankelioinnissa meidän on pidettävä yhtä, jotta evankeliumi pääsee eteenpäin täydellä voimallaan.

Evankeliumissamme Jeesus rukoilee meille yhteyttä niin, että myös käytännössä voimme toteuttaa sitä yhteyttä, mikä meillä jo nyt on Jeesuksen pelastustyön perusteella. Jeesuksen sovintotyö on yksi ja yhdessä kasteessa meidät on tämän pelastustyön yhteyteen liitetty. Niinpä me jo nyt olemme yhtä Kristuksessa. Tähän pyhien yhteyteen meidät on ohjannut Pyhä Henki, Totuuden Henki, joka tekee työtään kirkon välityksellä, kirkkoa työvälineenään käyttäen.

Jeesus rukoilee: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”

  1. Suoraan sanoen kuulostaa vähän hölmöltä, että ihmisen pitäisi rukoilla Jumalaa, että Jumala toimisi niin, että hänen itsensä määräämä lähetyskäsky toteutuisi ja tieto Jeesuksen pelastushommista menisi perille kaikille kansoille.

    Eikös sen lähetystyön onnistumiseen myötävaikuttaminen pitäisi olla Jumalalle selvää ilman, että ihmisten sitä pitää vielä erikseen rukoilla? Senhän pitäisi kuulemma olla kaikkitietävän kaikkivaltiaan oma tahto – vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

    • Kimmo

      Kiitos kommentistasi.

      Koska lähetystyössä työ menee ihmiseltä ihmiselle, niin myös Jumala käyttää työssään ihmistä jotta koko elämän kaikki osapuolet tulevat mukaan evankeliumin palvelukseen rukouksesta rakkauden tekoihin.

      Uskontunnustuksessammekin me tunnustamme että Pyhä Henki toimii kirkkoaan sekä toiminta-alueeenaan että työvälineenään käyttäen.

      Kolmas uskonkappale Apostolisessa uskontunnustuksessa sanoo:

      Ensiksi sanotaan kenestä on puhe kolmannessa uskonkappaleessa

      ”Minä uskon —- Pyhään Henkeen”

      ja sen jälkeen aivan kuten Isästä puhuttaessa kerrotaan taivaan ja maan luomisesta ja Jeesuksesta puhuttaessa hänen syntymästään, kuolemastaan, ylösnousemuskestaan jne., niin tämän jälkeen eistellään hänen toimintaympäristönsä ja -välineensä:

      1) pyhän yhteisen kirkon,

      2) pyhäin yhteyden,

      3) syntien anteeksiantamisen, (Nikean uskontunnustuksessa: ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi.”)

      4) ruumiin ylösnousemisen

      5) ja iankaikkisen elämän.

      Apostolinen uskontunnustus minun numeroinnilla ja kommenteillani varustettuna.

  2. Tässä aivan lähiaikoina on kahdenkin kirkkomme lähetysjärjestön vuosikokous.

    Lauantaina 19.5.2018 pidetään Jyväskylässä Suomen Pipliaseuran vuosikokous.

    Tavataan kylässä tapahtumasta 19.-20.5.2018 saa tietoa täältä
    https://www.piplia.fi/raamattutapahtuma-ta-va-taan-kylassa-19-20-5-jyvaskylassa/

    Lauantaina 26.5.2018 pidetään Kuopiossa Suomen Lähetysseuran vuosikokous.

    Suomen Lähetysseuran järjestämistä lähetysjuhlista 25.5.-27.5.2018 saa tietoa täältä
    https://felm.suomenlahetysseura.fi/osallistu/lahetysjuhlat/

    Vasta keskellä kesää pidetään kirkkomme lähetysjärjestön
    Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen seurakuntien edustajille suunnattu kokous
    ”Seurakuntien lähetysväen tapaaminen” Kalajoella 30.6.2018.
    Valtakunnallisten evankeliumijuhlista ”Kuin hiekanjyväset meren rannalla” Kalajoen hiekkasärkillä 29.6.-1.7.2018 ohjelmasta saa tietoa täältä
    https://www.evankeliumijuhla.fi/

    Mikäli Herra suo, niin prinsessa Colette ja minä poikkeamme kaikissa noissa kolmessa kokouksessa, koska Colette on Someron seurakunnan virallinen edustaja niissä kaikissa, minä hänen lisäkseen SLS:n kokouksessa.

    Mieluiten teemme matkaa yhdessä niin noihin kauniiden sisävesien rannoilla oleviin kaupunkeihin kuin Pohjanmaan upean rannan äärelle Kalajoen upeille maisemille. Kalajoelle menemme koko perhe tytöt mukanamme. Viivymme siellä perjantaista sunnuntaihin saadaksemme tuntea, miten Pohjanlahden rannan suloiset tuulet hivelevät poskiamme ja miten juhlariemu täyttää mielemme ihanan väen joukossa liikkuessamme.

    Jumala noita kaikkia kolmea juhlaa runsain mitoin siunatkoon.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25