Lukijani.
Raamattu heijastaa aina oman aikansa käsityksiä. Mistä siis kertoo se, että moni mies on kadonnut takavasemmalle vuoden 1992 käännöksen (KR92) myötä?
Vuoden 1938 käännöstä (KR38) pidetään uskollisena alkukielen ilmaisuille. Joihinkin kohtiin on silti lisätty sanoja, jotka aikoinaan auttoivat ymmärtämistä. Niinpä ilmaus ”usko ei ole joka miehen” (2. Tess. 3:2) on voitu käsittää jokamiehenoikeuksien tapaan eikä sukupuoleen sidottuna asiana.
Nykysuomi suosii sensitiivisyyttä. Lakimies on muuttunut juristiksi ja lehtimies journalistiksi. Siksi miehinen ilmaus on nyt poissa ja tilalle on tullut alkukielen tapaan neutraali ”kaikkihan eivät usko”.
Myöskään Jeesuksen ristintielllä ei enää korosteta miestä. Kyreneläinen Simon oli KR38 mukaan ”ohikulkeva mies” (Mark. 15:21). Simonista kerrotaan samassa jakeessa, että hän on ”Aleksandroksen ja Rufuksen isä”. Siksi riittää, että KR92 kuvaa hänet kreikan mukaisesti vain ”ohikulkijaksi”.
Filippiläiskirje osoittaa, mihin johtaa, kun jokin sana voi olla sekä erisnimi että yleisnimi. Aivan kuten meillä voidaan juhannuksen alla juhlia niin Aattoa kuin aattoa. KR38 puhuttelee Paavalin iestoveria nimellä Synsygus ja selittää alaviitteessä, että nimi merkitsee ”apumies” (Fil. 4:3). KR92 tulkitsee, että kyseessä on nimetön ”työtoveri”. Samalla tosin hämärtyy se, että muista ”työtovereistaan” Paavali käytti sanaa ’synergos’.
Henkilönnimiä on tulkittu myös roomalaiskirjettä suomennettaessa. Silloin, kun pappiskutsumus oli vain miesten asia, Paavali lähetti tervehdyksen Juniaalle (Room. 16:7, KR38). Vuonna 1992 palattiin ikivanhaan tulkintaan ja niin terveisiä saakin Junia. Alaviitteessä tosin mainitaan, että naisennimen Junia sijaan kysymys voi olla miehennimestä Junias.
Luukkaan kuvaus Ihmisen Pojan päivästä on muuttunut melkoisesti. Vanhan kirkkoraamatun mukaan ”sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella” (Luuk. 17:34). Jae 36 puuttuu. KR92 ei kerro, ketkä kaksi vuoteella ovat. Jakeen 36 mukaan kaksi miestä on pellolla.
Sanat jakeissa 34 ja 36 ovat kreikan kielessä aivan samoja. Miesten pitäisi kai näkyä tai puuttua sekä vuoteesta että pellolta! Pelastumiseen asia ei vaikuta: joka tapauksessa vain toinen ”korjataan talteen” / ”otetaan” ja toinen ”jätetään”.
Yllätyitkö Sinä?
Sinun
Harmaa rovasti
Kiitos paljon näistä selvityksistä, asia on itselleni henkilökohtainen ja vahvistukseksi itselleni, eikä siitä sen enempää.
Kolminkertaine kadosh kadosh kadosh saa lukaurvon 3×390 eli 1170. Luvut eivät oe gematrias akovin mielenkiintoisia. Toki Vt.ssä on nykyään 39 kirjaa.
Muta kun niihinlisätään kolme sanaa ’Jumala’ ’Väkevä’ ’Kuolematon,’ muuttuisi asia toiseksi, mutta onko tämä sanonta Vt:ssä tai Ut.ssä vai kuluuko se vain liturgiaan?
Seppo. Käsittääkseni Trishagion on kirjoitettu kreikaksi ja se on luotu liturgiseen käyttöön.
Sanaksi ”väkevä” on suomennettu kreikan ’iskhyros’. Sitä sanaa on käytetty Septuagintassa heprean ’haazaaq’ sanan vastineena ainakin 27:1 ja Jes. 28:2.
Samalla lisäys aiempaan keskusteluun: Trishagion näyttää löytyvän myös itsenäisenä virtenä Osmo Vatasen säveltämänä evlut kirkon virsikirjan liitteestä numerolla 748.
Kolmen pyhän toistaminen esiinty ’Vanhaikäiseen’ liittyvänä mm. Zoharin kirjassa Idra Suta Rabba luvussa 19 ( Suurempi pyhä kokous.) Liittyy ilmielvästi laitteen (Mannakoneen) käyttöjärjestelmään. Pyhähän merkitsee myös erotettu ja puhdas.
Vastaako Mannakone suomalaista Sampoa?
Suomalaisten Sampo on liitetty heprealaisten ns. liitonarkkiin, joka taas on yhdistetty mm. mannakoneeseen. Sampo on yhdistetty myös sanskritiin ja erääseen samannimiseen rukousmyllyyn. Ja toisaalta Pohjantähden ympäri kiertävään yötaivaan ’kirjokanteen’ eli Suureen Myllyyn.
Kiitos myös Sepolle lisä selvityksestä.