Keväisin ja jouluisin julkiseen keskusteluun ovat vuosien ajan nousseet koulujen juhlat. Miten ja missä niitä saa viettää? Erityisesti kirkoissa järjestetyt juhlat ovat herättäneet keskustelua ja epätietoisuutta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi viime vuoden lopulla, että koulujen tilaisuuksia voidaan järjestää kirkoissa, kuten tähänkin asti.

Valiokunnan linjausta käsiteltiin kansanedustajien paneelissa Helsingissä 31.5. Kansallismuseossa pidetyn tilaisuuden järjesti Lasten ja nuorten keskus.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan koulun juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista. Tosin järjestäjien on kiinnitettävä huomiota siihen, minkälainen kyseisen juhlan sisältö on. Se ei saa loukata oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Varsinaiset koululaisjumalanpalvelukset tai tilaisuudet, joissa on uskonnollinen sisältö, ovat asia erikseen. Oppilasta ei voi velvoittaa osallistumaan niihin, vaikka tilaisuuden ohjelma olisi hänen saamansa katsomusopetuksen mukaista.

Perustuslakivaliokunnan linjauksen taustalla on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen vuonna 2019 tekemä ratkaisu, jossa joulujuhlan järjestämistä kirkkosalissa pidettiin ongelmallisena uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Tuolloin kyse oli kouvolalaisen koulun joulujuhlasta, josta Uskonnottomat Suomessa ry teki kantelun.

Koulun tilaisuudet ja kirkko -seminaarissa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) muistutti, että valiokunta ei suinkaan tehnyt uutta linjausta eikä tarkastellut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua, vaan tarkensi omia jo aiempia kantojaan, jotka liittyivät koulun juhliin ja kirkkotilaan.

– Monilla paikkakunnilla kirkko on tosiasiallisesti ainoa paikka, jossa voi järjestää esimerkiksi ylioppilasjuhlat. Ei ole mitään korvaavaa tilaa, Ojala-Niemelä sanoi.

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) arveli, että perustuslakivaliokunnan linjatarkennus ei sinänsä vaikuta uskonnon asemaan yhteiskunnassa. Siinä otettiin kantaa vain kirkkotilan käyttöön.

Kantelut saaneet julkisuutta

Johanna Ojala-Niemelä kiinnitti huomiota siihen, että uskonnonvapaudesta on viime aikoina puhuttu paljon kanteluiden ehdoilla.

– Laillisuusvalvojat ovat tehneet parinkymmenen vuoden aikana useita merkittäviä ratkaisuja, jotka liittyvät uskonnonvapauteen, mutta varsinaista lainsäädäntöä aiheesta ei ole juuri tullut. Voimassa oleva uskonnonvapauslaki on vuodelta 2003.

Markus Lohi sanoi, että on oikeastaan hyvä, että lakimuutoksia ei ole tullut.

– Liian yksityiskohtainen ongelmien ratkominen laissa johtaisi vain ongelmiin.

Lohi arveli, että kanteluiden saaman julkisuuden vuoksi negatiivinen uskonnonvapaus korostuu.

– En muista yhtään tapausta, jossa kantelu olisi tehty positiivisen uskonnonvapauden vuoksi tai että virkamiehet olisivat kieltäneet uskonnon harjoittamisen.

Wille Rydman (kok.) arveli, että ylivoimainen enemmistö suomalaista on tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat tai eivät kuulu.

– Meillä on aika pieni mutta sitäkin äänekkäämpi ja kanteluherkempi joukko, joka edustaa uskontokielteistä lähestymistapaa. He käyttävät perustuslain suomaa oikeuttaan, mutta joskus tuntuu, että juoksemme pienen joukon mukana. Toisaalta järjestelmämme on myös puolustautunut tätä vastaan.

Inka Hopsu (vihr.) piti arvokkaana ja demokratiaan kuuluvana, että kanteluja saa tehdä.

– Sitten niitä arvioidaan ja punnitaan. Kantelut ovat oikeusvaltion osa, vaikka kyseessä olisi pieni joukko, joka niitä tekee ja kokee asian ongelmalliseksi. Toki tämä voi myös vääristää keskustelua.

Hopsu otti keskustelussa esille sen, että usein unohtuu, kuinka monilla ihmisillä on hengellisiä tarpeita.

– Niistä pitäisi myös olla vapaus puhua ja jakaa ajattelua toisten kanssa.

Kouluille tulossa uusi ohjeistus

Kansanedustajien paneelia kommentoi opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta. Hän kertoi, että vuonna 2018 kouluille ja varhaiskasvatukseen tehdyt katsomusopetusta ja juhlia koskevat ohjeet on juuri uudistettu. Ne julkistetaan lähitulevaisuudessa.

– Käytännössä tulee vastaan sellaisia kysymyksiä, että jos oppilas kuuluu esimerkiksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon, pitääkö hänen osallistua myös tilanteisiin, joissa on uskonnonharjoitusta. Olemme ohjeistaneet, että aito valinnanvapaus täytyy olla eikä siis ole pakko osallistua. Katsomusopetus ei ole uskonnonharjoitusta.

Toisen kommenttipuheenvuoron esitti Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Hän korosti vieraanvaraisuutta, myös katsomuksellista vieraanvaraisuutta.

– Tähän kuuluu myös vieraana oleminen eli tutustuminen tosiin katsomuksiin.

Laajasalo ihmetteli neutraliteettiharhaa, johon Wille Rydman oli myös kiinnittänyt huomiota.

– Miten suomalainen kulttuuri olisi puhdistettavissa kaikesta uskonnon vaikutuksesta? Onhan meillä presidentti, eduskunnan puhemies ja pääministeri, joilla kaikilla on raamatullinen nimi: Saul, Mattias ja Susanna.

Linjauksia tulkitaan tiukasti

Aloitteen seminaariin oli tehnyt opetusneuvos Veikko Pöyhönen, joka myös käytti tilaisuudessa loppupuheenvuoron.

Pöyhönen kertoi olleensa perustuslakivaliokunnan joulukuisen päätöksen jälkeen yhteydessä kouvolalaiseen kouluun, jonka joulujuhlasta kanneltiin ja jota apulaisoikeusasiamiehen päätös 2019 koski. Koulu ei aio Pöyhösen saaman tiedon mukaan enää järjestää juhliaan kirkossa, vaikka se olisi mahdollista. Asian saama julkisuus riitti.

Pöyhönen sanoi pelkäävänsä, että rehtorit ja koulut tulkitsevat linjauksia liian tiukasti eivätkä uskalla tuoda koko koululle tarkoitettuja juhliaan kirkon tiloihin.

Taltiointi seminaarista on katsottavissa Lasten ja nuorten keskuksen YouTube-kanavalla 14.6. asti.

Lue myös:

Perustuslaki­valiokunta: Koulun juhlan järjestäminen kirkossa ei tee tilaisuudesta uskonnollista

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Kirkkotilan käyttöä koulun juhlissa ei tarvitse arkailla, rohkaistiin kansanedustajien paneelissa