Armo teille ja rauha

Galatalaiskirjeen alussa Paavali toivottaa galatalaisille armoa ja rauhaa Jumalalta meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukelta Kristukselta (Gal. 1:3).

Luther toteaa, että näihin kahteen sanaan armo ja rauha sisältyy koko kristinusko. Armosta saadaan synnit anteeksi ja rauha tyynnyttää omantunnon. Rauhaa ei voi omistaa, ellei synti ole anteeksiannettu. Kun laki syyttää, ei omantunnon tuntemaa syntiä voi poistaa paastoamisilla,  pyhiinvaelluksilla eikä millään ponnistuksilla tai teoilla. Synti ja syyllisyys poistuvat yksinomaan armolla. Omatunto saa rauhan vain armosta, Kristuksessa luvatusta syntien anteeksiantamuksesta. Luther viittaa Joh. 14:27: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.”

Luther kirjoittaa myös, että Kristusta, välittäjää ei sovi unohtaa, kun taistellaan syntiä, kuolemaa ja lakia vastaan. Jos Kristus, välittäjä, unohdetaan ja tunkeudutaan hänen tilalleen paastoamisten ja muiden tekojen kanssa, ”sinä vallan varmasti lankeat kuin Lucifer ja kauhistuttavassa epätoivossa menetät Jumalan ja kaiken”, toteaa Luther.

Luther kehottaa varomaan taipumusta Jumalan majesteettisuuden mietiskelyyn, vaan käsittämään Jumala sellaisena, millaisena Raamattu neuvoo hänet käsittämään. Esimerkkinä Luther mainitsee Paavalin sanat jakeessa 1 Kor.1:21. Luther toteaa, että samoin kuin Jumala olemukseltaan on mittaamaton ja käsittämätön ja ääretön, samoin on ihmisluonnon mahdoton kestää hänen edessään.

Luther toteaa myöhemmin: ”mutta kun on kysymyksessä omatunto, vanhurskaus ja elämä —       huomautan tästä erikoisesti — lain, synnin, kuoleman ja perkeleen vastakohta tahi on kysymyksessä hyvitys synneistä, syntien anteeksiantamus, sovitus, iankaikkinen autuus, niin luovuttaos silloin  mielesi kerrassaan kaikista Jumalan majesteettisuuteen kohdistuvista ajatuksista ja mietiskelyistä ja tarkkaa tuota ihmistä, joka esitteleikse meidän välittäjäksemme ja lausuu: ´Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon´(Matt.11:28). Luther jatkaa, että tällä tavalla voi nähdä Jumalan rakkauden, hyvyyden, viisauden ja voiman. Luther viittaa Paavalin sanoihin Kol. 2:3, kuinka Kristuksessa ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä, ja jakeen Kol. 2:9 mukaisesti ”Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti. Luther toteaa vielä, että näitä ”maailma” ei näe Kristuksessa, koska se näkee hänet vain heikkona ihmisenä.

 

(Kirjoitus perustuu Lutherin Galatalaiskirjeen selitykseen)

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli