Korvenraivaajien ajat ovat jääneet taakse, mutta heidän asenteensa ja elämäntapansa ovat juurtuneet syvälle suomalaisten sieluun. Tuhansien järvien maassa asuu nykyisin viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on käytössään kolme miljoonaa saunaa. Ruotsin Taalainmaalla varttunut Sami Tervonen löysi saunomisen todellisen merkityksen vasta muutettuaan Suomeen.

Kun uudisasukkaat ennen vanhaan vaelsivat korpien halki uusi koti mielessään, he pystyttivät ensimmäiseksi saunan.

Myöhemmin tiluksille kohosi pirtti, mutta saunan merkitys ei vähentynyt. Siellä syntyivät lapset ja siellä pestiin vainajat viimeistä matkaa varten. Suomalaisen elämänkaari tiivistyi saunaan: ensimmäisestä parkaisusta viimeiseen henkäykseen, ja lukemattomina löylynlämpöisinä hetkinä niiden välissä.

Sami Tervosen lapsuudenkodissa Ruotsissa oli sähkösauna, mutta se lämpeni vain perjantaisin. Saunominen oli viikonlopun aloitusrituaali. Yleisesti sauna ei ollut Taalainmaalla suuressa suosiossa. Käytännössä vain suomalaiset siirtolaiset pitivät löylyn liekkiä yllä rakentaen saunoja uusille kotiseuduilleen ja vaalien perinnettä. 1700-luvulle asti ruotsalainen saunakulttuuri oli kuitenkin ollut samankaltaista kuin suomalainen.

– Saunomista on ollut monissa kulttuureissa, mutta vahvin ja yhtenäisin perinne elää Suomessa. Olemme maailman ainoa maa, joka on saanut saunomisen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tämä tapahtui vuonna 2020, kertoo toiminnanjohtaja Carita Harju Sauna from Finland -yhdistyksestä.

– Suomessa sauna ei ole vain menneisyyden jäänne, vaan osa arkea ja elävää kulttuuria. Ehkä juuri se tekee saunasta niin suomalaisen. Se ei ole pysähtynyt historiaan, vaan elää, hengittää ja kehittyy edelleen, hän jatkaa.

Tuhansien järvien maassa asuu viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on käytössään kolme miljoonaa saunaa. Koko kansa voisi siis halutessaan nousta lauteille yhtä aikaa.

”Löylyn leppeä lämpö kietoo syleilyynsä ja pesee pois arjen murheet. On vain huoleton, autuas olo.”

Moni suomalainen pitää yhä kiinni perinteisistä saunapäivistä – keskiviikosta ja lauantaista – mutta suurelle osalle saunominen on lähes jokailtainen rituaali. Tiivistahtinen saunominen tapahtuu usein puulämmitteisessä saunassa, jota monet pitävät löylyjen kiistattomana kuninkaana. Siellä arki pysähtyy, tuli humisee ja lämpö tekee tehtävänsä tavalla, jota mikään muu ei täysin korvaa.

Sama henki

Muutettuaan Suomeen vuonna 2005 Sami Tervonenkin pääsi löylyjen makuun. Perjantainen kylpy ei enää riitä, vaan nykyään mies heittää vettä kuumalle kiukaalle lähes joka ilta.

Tervosen mielestä saunominen on parasta omassa rauhassa. Myös ystävien saunakutsuihin tulee vastattua ja yleisiä saunojakin testattua silloin tällöin.

– Saunassa voi käydä yksin ja sekin rentouttaa. Mutta parasta saunominen on, kun lauteilla istuu samanhenkinen porukka, joka ymmärtää löylyn päälle. Koetaan sama henki. Nautitaan, jutellaan tai ollaan yhdessä hiljaa.

Mitä vanhempi sauna, sitä paremmalta se Tervosesta tuntuu, sillä seiniin ovat jääneet aiempien sukupolvien tarinat.

Viime aikoina Tervosilla on riittänyt saunavieraita, kun uusi sauna valmistui pihapiirin erilliseen rakennukseen. Vaikka kyseessä on uudisrakennus, löylyhuoneen rakenteissa elää jyväskyläläistä historiaa monelta vuosisadalta. Vanha puutavara kertoo rakentajalle tarinoita samalla, kun sauna kertoo omiaan saunojille.

Pyhä kokemus

Aitous ja yksinkertaisuus tekevät suomalaisista saunoista ja saunomisesta jotain täysin omintakeista. Tyypillisessä suomalaisessa saunassa ei tarvita muuta kuin lämpöä, löylyä ja rauhaa.

– Sauna on paikka, jossa kaikki ovat samalla viivalla, ilman titteleitä, rooleja tai kiirettä. Kello ja älylaitteet jäävät oven taakse, ja maailma saa odottaa. Tällainen pysähtyminen on harvinaista ja juuri siksi niin arvokasta näinä levottomina aikoina, Carita Harju pohtii.

Saunomisen terveyshyötyjä ei voi vähätellä. Fyysisesti se rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa palautumaan. Se rauhoittaa, hiljentää ja selkeyttää ajatuksia.

Saunassa ollaan aidosti läsnä, niin itselle kuin muille. Yksinkertaiset materiaalit, luonnon läheisyys ja häiriöttömyys luovat tilan, jossa ajantaju katoaa ja syntyy kelloton olo. Hetki pysähtyy.

Harju kuulee jatkuvasti kertomuksia siitä, miten merkittävässä asemassa sauna suomalaisten arjessa on.

– Olen kuullut tarinoita, joissa saunominen on auttanut ihmisiä syvästi, jopa antanut elämälle uuden suunnan. Saunassa saa olla juuri sellainen kuin on. Siksi kokemus voi olla merkityksellinen, jopa pyhä.

Saunomisen ilosanoma

Ruotsalaisetkin ovat havahtuneet saunan hyvää tekeviin vaikutuksiin. Kansallista saunapäivää on länsinaapurissa vietetty 14. kesäkuuta vuodesta 1998 lähtien. Harvian kahdeksan vuotta sitten teettämän tutkimuksen mukaan ruotsalaisista noin joka toinen saunoo vähintään kerran vuodessa.

200 000 kiuasta vuosittain valmistava Harvia on jo 75 vuoden ajan levittänyt saunomisen ilosanomaa ympäri maailmaa toimittamalla saunatuotteita 90 maahan.

Sami Tervonen vastannut saunan kutsuun nykyisessä kotimaassaan jo parikymmentä vuotta. Kun kiulun sisältö kihahtaa kiukaalle, hetkeen ei mahdu muuta kuin löylyn leppeä lämpö, joka kietoo syleilyynsä ja pesee pois arjen murheet. On vain huoleton, autuas olotila, josta Suomessa on nautittu jo ammoisista ajoista lähtien.

***

Haluatko tilata Askel-lehden? Soita asiakaspalveluun ja kysy parhaat tarjoukset! Puh. 040 – 546 3245.