Nordic Journalism Students -kyselyn Suomen osion tuloksista uutisoitiin maaliskuun lopulla (mm. hs.fi 24.3.). Sen mukaan 70 % suomalaisista journalistiikan opiskelijoista äänestäisi vasemmistopuolueita, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Tämä ei hämmästytä ollenkaan, koska osa toimittajista on näyttänyt – ilman tunnonvaivoja – konstruoineen sosiaalista todellisuutta jo pitkään uusiksi ihan puhtaalta pöydältä, ilman historian kokemuksia. Tämä tavoite kuvaa keskeisesti modernin vasemmiston ja konservatismin oleellista eroa. Toimittajien mieltymykset ovat luku sikseen, mutta kritiikkini isommassa kuvassa kohdistuu siihen, että kovin moni media-ammattilainen tuntuu pitävän ylipäätään mielipiteidensä tarjoamista – puolivillaisia vaikuttamispyrkimyksiä kaikkien alojen kehityksen – luonnollisena asiana, em. tutkimuksen perusteella jopa motiivina elämäntehtävänsä valinnalle.
Ainakin minä ihmettelen, miksi toimituksissa ollaan sitten huolissaan alan uskottavuudesta? Eikö oman ammattikunnan vaikuttamishakuisuudella ja yleisen epäluottamuksen lisääntymisellä journalismiin ole ilmeinen yhteys?
XXX
Kirjoitin vajaa vuosi sitten tälle alustalle kolumnin, jonka aiheena on Journalistin ohjeiden johdannossa vuosituhannen vaihteen jälkeen tapahtunut, ensi lukemalla vähäpätöiseltä vaikuttava muutos. Silloin julkaisin sen ilman kommentointimahdollisuutta.
Suomen Sanomalehtimiesten Liiton liittovaltuuston vuonna 1992 hyväksymien Journalistin ohjeiden johdantovirke kuuluu: ”Hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta.”
Journalistin ohjeiden uusimman päivityksen 1.10.2024 aloitus on tällainen: ”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.”
Itse asiassa jo vuoden 2005 jälkeisissä päivityksissä puhutaan kansalaisten ”oikeuksista” suhteessa journalismiin. Ei kai niitä oikeuksia meille tarvitse erikseen myöntää? Mutta kun kokeneet toimittajat ovat kirjanneet itselleen oikein luvan myös mielipiteiden tarjoilemiseen, niin tässä on mielestäni perussyy median uskottavuuden heikkenemiseen.
XXX
Toimitukset ovat toki opastaneet kansalaisia ja poliitikkoja mielestään oikeille teille kolumneissa ja pääkirjoituksissa kautta aikojen. Mutta etenkin tällä vuosituhannella korkki on avattu ja pullon henki näyttää päässeen lopullisesti irti. Myös mielipiteiden tasapuolinen esittely on toki paikallaan, mutta koska se vaikuttaa olevan ylivoimaisen vaikeaa, pitkän päälle uskottavinta journalismia olisi pitää fokus ”oikeiden ja olennaisten” tietojen jakamisessa. Yhä koulutetumpi kansa saisi ihan ilman toimituksellista hybridivaikuttamista valita, mihin uskoa ja ketä seurata.
Käsitys parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta on aina poliittisesti ladattu, eli kiistanalainen. ”Oikeat” ja ”väärät” näkemykset ovat aina ideologisia valintoja, ajan hengen määrittelemiä. Paradigmatkin ovat vaihtuneet ja juuri tämän takia vapaa yhteiskuntamalli ja laaja sananvapaus on nähty laajasti kestävänä viestintäohjeena länsimaissa. Uusi ilmiö on, että demokratioissa varttuneet mediavaikuttajat ovat sitä nyt kyseenalaistamassa. Tässä se vasemmalle kallistuminen parhaiten tulee esille.
Antagonistisen eli ”väärät” mielipiteet poissulkevan, jopa tuhoamaan pyrkivän asenteen muuntamisessa agonistiseksi eli positiivissävyiseksi kamppailuksi toisinajattelijoita vastaan toimittajilla olisi yhteiskunnallista ja myös elämäntehtävää kerrakseen. Avoimesti vanhan liiton sosialidemokraatin, prof. Chantal Mouffen Agonistics-teoksen (Verso 2013) idea on juuri tämä. ”Me” ja ”he” -jaottelut ja näin ollen myös poliitiset kiistelyt ovat pysyviä ilmilöitä ihmisyhteisöissä, koska emme mahdu koskaan samaan koriin. Toisinajattelijoita vastaan tulee kamppailla mutta ”heidän” mielipideoikeuttaan ei pidä kyseenalaistaa. Kaikki konsensukset ovat aina konfliktuaalisia, koska niihin sisältyy ulossulkemista ja näin ollen myös uusien konfliktien siemeniä.
Mouffen ”radikaalidemokraattiseen” teoriaan kuuluvan moninaisuuden puolustamisessa ja samalla kohtuullisen kiistelyn tason vaalimisessa kaikkia osapuolia kuulemalla toimittajilla olisi konkreettinen ja rutiinityön yläpuolella kulkeva haaste. Jätetään poliittiset kannanotot kansalaisille ja heidän vaaleissa valitsemilleen edustajille!
JK: Mielestäni tämä neuvo olisi soveltaen relevantti myös kaikille kirkollisille sanankäyttäjille, jotka ovat oikeasti huolissaan Suomen ev.-lut. kirkon sanoman uskottavuudesta ja sitä kautta jäsenyyden säilymisestä.
Jouko S.,
Asiaa! Mielipiteiden tyrkyttäminen mediassa (siis oikeassa journalismissa) pitäisi rajoittaa pääkirjoituksiin ja kolumneihin.
Niin pitäisi. Mutta kyse onkin siitä, haluavatko toimittajat, toimituspäälliköt ja lopulta median osakkeenomistajat muutosta neutraalin uutisoinnin suuntaan – joka saatettiin nähdä ihanteena vielä 1990-luvun lopulle asti vai mennäänkö yhä avoimemmin siihen suuntaan eteenpäin, johon oikeastaan jo 1990-luvulta alkaen (EU-kansanäänestystä edeltäneet median vaikutuspyrkimykset) on menty? Eli että viestimet toimivat kaupallisin ehdoin tarjoamalla ihmisille niitä aiheita ja näkökulmia, joiden toimituksissa oletetaan kiinnostavan lehden itse tärkeimmäksi määrittelemää lukijakuntaa. Lehdet ja kirjeenvaihtajat kertovat meillle, ketkä ovat koti- ja ulkomaan politiikassa sankareita ja konnia.
Mahtaako tämä olla lyhyen ajan sisällä jo kolmas tai neljäs blogi, jossa mieshenkilöt (kenttäpiispa emeritus mukaanlukien) ovat huolissaan media-alan opiskelijoiden poliittisista mielipiteistä. Villeimmissä teorioissa täällä on esitetty, että media-alan opettajat saavat kiltinkin kepulaisen muuttumaan kommunistiksi. Tai suorastaan pelkkä muutto Tampereelle vinksauttaisi opiskelijan maailmankatsomuksen päälaelleen.
Kyselin jo taannoin, mistä mahtaa johtua se, että oikeistolaisesti ajattelevat eivät ole kiinnostuneita media-alan opinnoista. Ei kai siellä pääsykokeissa nyt sentään minkään puolueen jäsenkirjaa kysytä, joten yhtä lailla oikeistolaisella olisi mahdollisuus opintoihin hakeutua.
En saanut oikein tyydyttävää vastausta. Pidän siksi edelleen kiinni omasta teoriastani, että oikeistolaisesti ajattelevat eivät ehkä viihdykään perinteisessä mediakentässä, vaan hakeutuvat erilaisille nettialustoille, joista käsin helpommin pääsevät levittämään omaa maailmankatsomustaan.
Tuosta alan uskottavuudesta tai sen kärsimisestä ei kyllä ole mitään merkkejä tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan: https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/raportit/reuters/suomalaisten-luottamus-ja-kiinnostus-uutisiin-maailman-karkea/ .
Seija R.,
Ei tässä ole kyse mitään oikeisto-vasemmisto-jutusta vaan aika vakavasta asiasta – journalismin uskottavuudesta.
Haluatko siis, että journalismi on toimittajan oman ideologian tuputtamista? Vai haluatko sen olevan jotain muuta? Ehkä kriittistä asioiden käsittelyä huolellisesti tarkistettujen tosiasioiden pohjalta. Totta kai aina tietystä näkökulmasta (joka pitää tuoda esille).
Jari: Käsittääkseni blogisti oli nimenomaan huolissaan tuosta vasemmistopainotteisuudesta.
Ja kuten parilla tutkimustuloksella pyrin osoittamaan, suomalaisen valtamedian uskottavuudessa ei ilmene suuria ongelmia.
Mutta toki, vallan vahtikoiran on oltava varuillaan joka suuntaan.
Demokratiaan on sisälle kirjautunut oikeudet ja vapaudet ja sen tulisi kestää kaikki ajat kun parempaa mallia ei ole hallita yhteiskuntaa . Rajoittamiset törmää aina näihin oikeuksiin ja siksi pitäisi vaikka hammasta purren mennä eri aikojen läpi . Polarisaation tien päässä on yleensä kättä pitempää . Se mitkä toimivat kansalaisten rahoilla tulisi olla neutraalia ja objektiivista tuotantoa , mutta omilla rahoilla mielestäni saa tuottaa mitä haluaa . YLE on ollut suuri suunnannäyttäjä jabmielipidevaikuttaja ja aika huolestuneita tulisi olla kun lähteneet toimittajat kertovat mm. valehtelemisesta rahoitusvastuussa oleville tai kiistetään selvien todisteidenkin vastaisesti ettei ideologista koulutusta sisäisesti järjestettäisiin . Iso on YLE :n bujetti mutta tuotos ei monia tyydytä . Informaatio menee nykyisin pienin otsikoin ihmismieliin kun hetkinen elämän rytmi ei anna aikaa perehtyä asioihin . Voiko sitä kuvata miten painokkaasti tiedoksi jos uutisia ja radiota kuuntelee jos siellä vielä ideologinen asenne on äänessä? Ei ainakaan tieteen määrittelyn mukaan perusteltu tieto voi olla yhden ”totuuden ” kuulemista . jos sitä tahtoo niin naapurissa sitä on tarjolla pitkän rajan takana . Ihminen voi ajatella että paras tulee kun ei puutu eikä ilmaise mielipiteitä ja sillä tiellä ei kohta tarvitsekaan ilmaista mielipiteitä . Jos et uskalla sanoa omaa kantaasi asioihin niin toiset määrittelee sen puolestasi . Lohi nousee aina vastavirtaa ja kuollut lohi laskee alavirtaan maha pystyssä 😅
Timo: Tuo yllämainitsemani kansainvälinen tutkimus ei oikein tue sinun mielipiteitäsi. Tässä lisää faktaa, joka kumoaa näkemyksesi: https://yle.fi/a/74-20194527 . Olisiko sinulla esittää jotakin konkreettista väitteittesi tueksi?
Timo G.,
Minusta Yle on oikein hyvä ja luotettava media.
Ehkä Ylen olisi hyvä panostaa enemmän kotimaisiin tuotantoihin ja jättää erityisesti hyvin kalliit kansainväliset urheilusirkukset kaupallisille toimijoille.
Jari: No mutta, minähän olen kanssasi kerrankin aivan samaa mieltä 🤣.
Media voi olla yleisesti varsin luotettava mutta kuitenkin joissain erityisissa suhteissä ”suhteeton”. Siten voi hyvinkin olla totta, että media koetaan luotettavaksi mutta toisaalta siihen ei aina luoteta.
Lisäksi se, että media koettaan luotettavaksi ei ola sama asia kuin että media on luotettava ja ns. puolueeton.
Voi siis olla hyvinkin, että monet ovat ”menettäneent luottamuksensa” mediaan mutta yleiseasti mediaan luotetaan.
Ehkäpä kyseessä on asia, josta voisi lisää tutkimustakin tehdä.
Miksi sitten vasemmistolaisia mediatyö enemmän innostaisi oikeistolaisempiin verrattuna, voi toki spekuloida mutta oma tutkimuskohde sekin voisi olla. Muistan kasvatussosiologian kurssilla opiskelijoiden kiinnittäneen huomiota siihen, että analysoitavissa artikkeleissa oli paljon ilmaisuja ”Those on the right…”, mikä vittasi tietynlaiseen vasemmalta kallistavaan analyysiin, Kurssin vetäjä totesikin: sosiologit tuppaavat olemaan vasemmistolaisia. Ja onhan se sikäli ymmärrettävää, että Marxin kumppaneineen vaikutus on sosiologisessa alkuajattelussa ollut merkittävä – millä en nyt varsinaisesti viittaa ”kommunismiin” tai edes sosialismiin.
Opiskelijamaailmassa 70-luku oli kovin ”poliittista” aikaa. Käsittääkseni opintoalastakin riippuen. Se varmaan heijastuu myös myöhempiin yliopisto-opettajien suuntautuneisuuteen.
Minusta ei ole mitenkään yllättävää, että eri ”puolilta” maailmaa katsovat hakeutuvat erilaisiin tehtäviin ja opintosuuntiin. Mistään salaliittohömpästä ei ole kyse.
Suomen valtamedian kaksi tärkeintä toimijaa. Hamasin Sanomat ja Ylenanto.
Keskeisin kysymys on onko YLE :n tarkoitus olla sen enempää vasemmalla tai oikealla kun maksajia ovat veronmaksajat jotka jakautuvat eri puolille polittisesti mutta myös arvomaailman suhteen on erilaisia näkökulmia . Samalla onko silloin uutisointi myös uutisoinnin kannalta paikallisesti tasapuolista eri maakuntien kesken YLE:llä . Toimittajan ammatti koetaan osin kansalaisvaikuttamisena siis voi sanoa että maailmaa parantamista sekin on . Seijan kommentit nuorien heräämisestä politiittiseen vaikuttamiseen taustoista huolimatta on tietysti ihan normaalia , ei kepu vanhempien lapsista tule enää automaattisesti kepulaisia ja siihen ei tarvita mitään tutkimustuloksia . Eva tekee tutkimuksia ja voi sanoa valtionrahoitteisen median kannatus olla täysin samaa mieltä olevien 12% on mielestäni liian pieni . Mainosrahoitteiset mediat saa tehdä minkälaista uutisointia mitä tahtoo mielestäni , mutta demokratiaan ei tulisi kuulua puolueellisuus kun toisen rahoilla tuotetaan kaikille . Tämä on tietysti toimittajakohtaista . Eipä ole muista medioista lähteneistä toimittajista kuulunut yhtä paljon kritiikkiä , ei YLE :n kohut ole tyhjästä nousseita . Mutta YLE/ssä varmaan näkyy tiettyjen uutisointien kautta enemmän poliittisia painotuksia esim juuri asiatuntijoiden valitsemisissa . Viime Eva tutkimus näyttää kenties suunnan muutosta kuten yhteiskunnassa muutenkin että nuoriso on siirtynyt enemmän oikealle .
2024 tutkimus Eva :
https://yle.fi/a/74-20151440
Timo: Ymmärrän – päinvastoin kuin ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista – ettet ole tyytyväinen YLE:n uutisiin. Tähän vähemmistön käsitykseen sinulla on oikeus ja saat sen julkisesti vapaasti ilmaista. Kuten itse totesit, tällaista vapautta ei esim. pitkän itärajan toisella puolella ole. Saat myös vapaasti seurata kaikenlaisia medioita. Suomessa sekin on mahdollista. Ja niin kannattaakin tehdä.
Viittaat toistuvasti ”YLE-kohuihin”. Mitä mahdat tarkoittaa? Laitatko jotain faktaa.
Tuo nuorison siirtyminen oikealle on vähän kaksipiippuinen juttu. Et laittanut mitään linkkiä, josta tietosi voisi todentaa, joten kaivelin itse jotain lähteitä. Näyttäisi siltä, että nuoret miehet siirtyvät enemmän oikeistolaiseen ajatteluun, naiset puolestaan enemmän vasemmalle: https://yle.fi/a/74-20073201 .
Kuten aikaisemmissa keskusteluissa on todettukin, tämä osaltaan selittänee media-alan koulutukseen hakeutuneiden poliittisia näkemyksiä. Koulutukseen hakeutuneet ovat enimmäkseen naisia. Eikö miehiä koulutus kiinnosta, vai mikä on ongelma?
Ehkäpä on oikeasti niin, kaikesta pölinästä riippumatta, että meihet ja naiset ovat kuitenkin keskimäärin erilaisia. Omasta kokemuksesta ja havainnoinnistani olen huomannut, että nuoret miehet innostuvat enemmän ”oikeasta” tekemisestä kuin teoreettisesta opiskelusta (”otsasi hiessä tulee sinun leipäsi syömän”?); mutta kun ovat vähän aikaa saaneet tehdä ”oikeaa” työtä, voi opiskelu laajemmin alkaa innostamaan. Tunnen useita miehiä, jotka ovat jo pitkään työelämässä olleina ja ei-enää-niin-nuorina alkaneet esim teologiaa tai (jopa) kielitieteitäkin opiskelemaan. Ovat saaneet motivaatiokipinän.
Nuorillakin miehilla motivaatio teoreettisempien asioiden opiskeluun syntyy kokemukseni mukaan usein vasta ”oikean” tekemisen kautta tai sen kokemisen kautta. Koulojärjestelmämme taas lähtee teoreettisesta oppimisesta käsin. Lähtökohta on kovin ”akateeminen”. Toki meitä ja heitä on monelaisa, joten en tässä esitä ns. pupulistisia näkemyksiä. Vain sen, mitä olen havainnut ja millaisista havainnoista olen muidenkin kanssa tullut kuulemaan.
Yhteiskunnassamme on (ollut) vallalla teoreettisen oppimisen arvostus ja käytännöllisen tekemisen aliarvostus, josta toki poikkeuksia on. Teoreettisen (ja yhteiskunnallisen) koulutuksen perusteella sijoittauduttaneen yhteiskunnallisesti sellaisille paikoille, joissa päästään vaikuttamaan (usein myös epäsuorasti) yhteikunnalliseen muutokseen.
Yleisellä tasolla on poliittinen suuntautuminen oikealle jatkunut jo vuosikymmenen ajan .
https://yle.fi/a/74-20172226#:~:text=Evan%20arvo%2D%20ja%20asennetutkimuksessa%20liki%20puolet%20eli%2049%20prosenttia%20suomalaisista%20sijoittaa%20itsens%C3%A4%20poliittiseen%20oikeistoon.
Algoritmit ei anna ehdotuksia jos ei lue laajasti ja silloin pitää googlettaa kysymyksillä , mulle kyllä tulee laidasta laitaan ehdotuksia , olen vähintään sen verran utelias. Podcasteissa on ollut YLE asioista ja silloin kun kohu oli kuumimmillaan niin YLE järjästi tiedostustilaisuuden jossa yli Anttila painoi villasella kieltäen tyylikkäästi kohut . Voit etsiä mutta voi jonkun kaivaa
https://youtu.be/b0NgJ9zf2nw?is=eLe157L2Gr4wB_Fs
Onhan dei koulutusta pidetty todistettavissa YLE:llä ja jokainen voi päätellä voiko ideologista koulutusta hyväksyä verovaroin tuotettusaa mediassa ? Se voi kääntyä niin että siellä olisi jotain muille vastenmielistä koulutusta niin hyväksytäänkö se . Demokratia ja oikeudet ei ole vain oman kannan hyväksymistä vaan oikeuden mukaista ja tasapuolista kaikkia kohtaan . Ja voi kysyä myös mistä on keksitty verovaroin pääjohtajan jättipalkka ? Jokainen voi omasta firmasta jonka rakentanut itse niin maksaa vaikka kuinka suurta palkkaa mutta julkisten rahojen käyttöä tulisi seurata moraalinen vastuu . Jos yhden sote kokouksen palkkiot lähenteli 60 tuhatta euroa niin järjestelmissä on vikaa ja nyt useampi asiantuntija uskaltaa puhua että meillä Suomessa on korruptioita ja hyvä veli verkostot toimii . Tähän ei kannata suhtautua poliittisesti asennetoituen , meillä ollut monta hallitusta ja byrokratiaa ne ovat lisääneet ja vaalilupauksia mutta velka vaan kasvanut . Onhan jotain pielessä jos meillä virkamiehiä yli puolet enemmän kuin Sveitsissä ja siellä 15 miljoonaa asukasta meidän vaivaista 6 miljoonaa ei edes ja tämä koskee kaikkea julkisrahoitusta ja olen nähnyt ihan läheltä monien vuosien aikana miten toisten rahoilla on helppo touhuta , tehokkuus ja prioriteetit ei ole määräävässä osassa . Olen sitä mieltä että saisi olla edes kerran virkamies hallitus jolla ei olisi niin polaroirunut vastakkainasettelu kun poliitikot eivät pääse näemmä oman päästä sisältä ajamaan kansanedustajina kansan etuja ja ei kiinnosta yhtään keskustella vasemmistosta tai oikeistosta.se tuntuu herättävän vastakkain asettelua täälläkin .
Toimittajien sukupuolesta ; nuoret naiset voivat selvästi huonommin henkisesti kuin pojat ja se aiheuttaa halua muuttaa ympäristöä ja maailmaa varmasti . Sen syyksi tahdotaan kuvata syrjivät asenteet mutta somen vaikutus on suurin syy jabsiitä löytyy kyllä tutkimuksia kun kaivaa vaan . Se some käyttäytyminen on vielä erilaista ja tytöt altistuu helposti ulkonäköpaineisiin ja riittämättömyyden tunteeseen . Sitä osoittaa myös suuri masennuslääkkeiden käyttö nuorten naisten kohdalla . Tämäkin on asia mistä pitäsi pystyä rakentavasti keskustelemaan eikä asemoitua nurkkaa ja alkaa syyttelemään . Ne tytöt ovat rakkaita jonkun isien ja äitien lapsia ja pitäisi pystyä auttamaan , joku toinen aika voi tuottaa pojille enemmän vaikeuksia . Polarisaatiossa tapahtuu usein että yhteiskunnalliset asiat politisoituu ja keskustelukultuuri huononee ja tai on jopa mahdotonta keskustella yhteiskuntaa koskevista ongelmista jos ne on jo asenteellisesti laitettu politiikan verhon alle . Mutta on selviä merkkejä nuorten tyttöjenkin käyttäytymisessä joka on huomattu myös seurakunnissa kun muutamia vuosia tehty tutkimus osoitti uskon Jumalaan olevan alhaisempaa tyttöjen keskuudessa kuin poikien .Yksilökeskeinen aika tulee jossain vaiheessa kyllästyttämään nuoria ja pettymyksiä some alustoihin jotka ei anna mitään todellista kuvaa elämästä . Paras yhteiskunta olisi tietysti jossa kaikki voisivat olla vapaita omien käsitysten kanssa ja hyväksyen toiset sellaisina kuin ovat .
Timo: Anteeksi, mutta en jaksa lukea näitä sinun kommenttejasi, kun kirjoitat kaiken yhteen pötköön ja hypit asiasta toiseen. Jos kirjoitat aamuyöllä, niin kannattaisiko kommentin lähettäminen siirtää aamuun?
Mielenterveydestä puhuttaessa nuoret naiset tosiaan tilastojen valossa kärsivät masennuksesta miehiä enemmän. Miehet taas toisaalta päätyvät itsemurhiin ja sortuvat päihteiden käyttöön useammin kuin naiset. Naiset puolestaan puhuvat herkemmin ongelmistaan ja hakeutuvat hoitoon, miehille nuo asiat näyttäisivät olevan hankalampia. Mutta nämä jutut menevät nyt tosi kauas blogin aiheesta, joten ei näistä sen enempää.
Tuosta DEI -koulutuksesta sen verran, että näyttää kuuluvan mitä erilaisimpien firmojen koulutusohjelmiin. Tavoitteena on ”parantaa työhyvinvointia, innovaatiokykyä ja yrityskuvaa”. En ymmärrä, mitä pahaa sinä tuossa näet.
Seija ei sinun tarvitse lukea kirjoituksia joita et halua , vapaus vallitkoon , kuten koen vapauden ilmaista sinun tyylistä myos että usein tahdot tätimäiseen tyyliin pojitella ja herrotella hurskaiksi jotka ovat sinun kanssa eri mieltä asioista ja se ei minun mielestä ainakaan johda rakentaviin dialogeihin .
En lähde linkityksiin dei- koulutus asiassa , kun koen että joko et tunnista sitä tai olet asenteellisesti sitä mieltä että se sopii sinulle . Ensimmäiseen vaihtoehtoon voi löytää ratkaisun etsimällä oikeaa tietoa , mutta toinen onkin jo vaikeampi juttu .
Timo: Tätimäinen tyyli johtuu varmaan siitä, että olen vanha täti.🤣👵🏻
No ei tässä niin nuoria olla itsekkään että tarvis apua nukkumaan ajoista antaa 🤣
Timo: Ymmärsit tekstini väärin. Itsekin olen yökyöpeli, mutta olen huomannut, että aamu on usein aamuyötä viisaampi. Mutta tätä ei varmasti voi yleistää. Sanotaanhan, että monet kirjailijat ja taitelijat saavat parhaat ideansa öisin, kun muu maailma on hiljentynyt. Mutta tämäkään ei nyt varsinaisesti liity blogiin, joten minun puolestani antaa olla.
Monessa samaa mieltä blogistin kanssa. Samaan hengenvetoon tunnustettava, että vähän jälkijättöisesti hakeuduin aikoinaan Tampereen yliopistoon, koska siellä 1980-luvulla edelleen vaikuttivat Nordenstreng, Hemanus, Antti Eskola ja monet muut vasemmistoradikaalit ja sellaisiksi leimatut. Sosiologian professori Seppo Randell, vaikka oli suomentanut miltei koko Durkheimin tuotannon oli silti mensevikki ja sellaisena vähän arveluttava.
Opiskelijat ovat 1960-luvulta lähtien korostuneen poliittisesti jakautuneet eri tiedekuntiin. Yhteiskuntatiede ja erityisesti sosiologia ja tiedotusoppi vedonneet vasemmistolaisesti ajatteleviin, mutta aina porvari on voinut silti huoletta nukkua yönsä. Statusalat ovat olleet vankasti Kokoomuksen miehittämiä.