Muistokirjoitus: Pirkko Lehtiö 1932–2026

Risti ja kaksi pientä oksalla istuvaa kivilintua hautakivellä.
Kuva: Jukka Granström

Professori, TT Pirkko Lehtiö kuoli Helsingissä 19. helmikuuta 2026. Lehtiö syntyi Juvalla 26.8.1932. Hän kävi koulunsa Pieksämäellä, valmistui teologian kandidaatiksi 1955, väitteli teologian tohtoriksi 1979 ja vihittiin papiksi 1988.

Pirkko Lehtiö kuuluu sukupolvensa näkyvimpiin teologinaisiin, jotka ovat aktiivisuudellaan murtaneet kirkossa naisten osallistumismahdollisuuksia rajoittaneita lasikattoja. Hänen työuraansa sisältyy seurakuntatyötä Helsingissä ja Kymissä, koulutustehtäviä evankelisluterilaisen kirkon valtakunnallisessa Kasvatusasiain keskuksessa ja Helsingin hiippakunnassa sekä kansainvälisiä tehtäviä muun muassa ekumeenisena työntekijänä DDR:ssä. Ennen eläkkeelle siirtymistään Lehtiö toimi professorina Hongkongin luterilaisessa teologisessa seminaarissa.

Kirkollisella urallaan Pirkko Lehtiö oli tienraivaaja ja edelläkävijä. Kymissä hän loi pohjaa naisteologin työlle seurakunnassa. Hän oli ensimmäisiä lehtorin oikeudet saaneita ja papiksi hänet vihittiin ensimmäisten naisten joukossa. Tuomiokapitulilaitoksen historiassa Lehtiö oli ensimmäinen nainen pääsihteerinä. Hän oli myös ensimmäinen piispanvaalissa ääniä saanut nainen.

Pirkko Lehtiö sai virikkeitä ja valmiuksia tulevia tehtäviä varten pikkulottatoiminnasta, NNKY:n toiminnasta, teinityöstä. Hänellä oli jo nuorena voimakas kutsumustietoisuus ja halu tehdä työtä lähimmäistensä hyväksi niin lähipiirissä kuin maailmassa laajemmin. Hän oli aina valmis oppimaan uutta, tarttui rohkeasti eteen tulleisiin haasteisiin ja ryhtyi ennakkoluulottomasti luomaan uutta.

Hän ei pelännyt kyseenalaistaa oikeudentuntoaan loukkaavia käytäntöjä. Luottamushenkilönä useissa yhdistyksissä toiminut Lehtiö edisti monin tavoin naisten asemaa kirkossa. Kansainvälisistä luottamustehtävistä merkittävin oli toimiminen läntisen Euroopan kirkkojen edustajana Luterilaisen maailmanliiton naistyön neuvoa-antavassa komiteassa.

Kirkolliskokouksen asettaman virkakomitean jäsenenä Lehtiön vaikutus oli merkittävä. Komitean pitkä valmistelutyö oli yksi tärkeä etappi naisten pappeuden toteutumiselle vuonna 1986. Ansioistaan Lehtiölle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 1986.

Kirjallinen työskentely oli Lehtiön tärkeä vaikuttamiskanava. Väitöskirjassaan hän tutki, millaisia seurannaisvaikutuksia uskonnonopetuksen poistamisella koulusta oli Saksan demokraattisessa tasavallassa. Teoksessaan Nainen ja kutsumus hän selvitti suomalaisten naisteologien virkauran alkuvaiheita. Hän kirjoitti lisäksi monia spiritualiteettiin, rukouselämään, hengelliseen ohjaukseen ja lähetystyöhön liittyviä kirjoja. Hän tuli tunnetuksi monien lehtien kolumnistina.

Hongkongin vuosinaan Lehtiö tutustui ignatiaaniseen spiritualiteettiin. Hän hankki retriitinohjaajan pätevyyden ja välitti uuden löytönsä aarteita sadoille matkakumppaneille. Useiden vuosien ajan hän toimi myös Euroopan hengellisten ohjaajien verkoston johtoryhmän jäsenenä.

Sitkeys, peräänantamattomuus, tavoitteellisuus, uuden oppimisen palo ja avarakatseisuus yhdistyneinä syvään kutsumustietoisuuteen ja hengellisyyteen kuvaavat Lehtiötä. Kun näihin liittyy savolainen huumori ja herkkyys, muodostuu kokonaiskuva ainutlaatuisesta persoonasta, jota lähiomaiset ja suuri ystävien joukko jäävät kaipaamaan.

Tuula Sääksi
Kirjoittaja on Pirkko Lehtiön ystävä ja matkakumppani.

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Määräaikainen tilaus
3 kk LEHTI + DIGI vain 28 €
Norm. 40,50 €, säästä 31 %

Tarjoukseen sisältyy kerran kuukaudessa ilmestyvä laadukas painettu aikakauslehti sekä täydet oikeudet Kotimaa.fi päivittäin vaihtuvaan digisisältöön.

Tilaus päättyy automaattisesti kolmen kuukauden kuluttua.


Edellinen artikkeliAjatus Salon seudun suurseurakunnasta on edelleen elossa
Seuraava artikkeliHenkisyys puhutteli Pekka Halosta – Halosenniemen näyttelyssä voi nähdä taiteilijan alttaritaulutuotantoa

Ei näytettäviä viestejä