Reisjärven seurakunnan kirkkoherrana aloittaa 1. maaliskuuta rovasti Erkki Lavanti, joka on hoitanut tehtävää jo helmikuussa virkaa tekevänä. Hän oli viime syksynä ainoa hakija virkaan.
Kirkkoherran tehtävä tuli avoimeksi Reisjärvellä, kun edellinen vakituinen kirkkoherra Sanna-Leena Lavanti siirtyi Oulaisten seurakunnan kirkkoherraksi vuoden 2025 alussa. Erkki Lavanti jatkaa siis vaimonsa aikaisemmin hoitamassa tehtävässä. Tehtävä on kulkenut samassa ”perhepiirissä” jo aikaisemmin, sillä ennen Lavanteja seurakunnan kirkkoherrana toimi parikymmentä vuotta rovasti Jaakko Rantamäki, joka on Erkki Lavantin lanko.
Erkki Lavanti haki tehtävää sen jälkeen, kun oli jo päättänyt jäädä viime vuonna eläkkeelle Alavieskan seurakunnan kirkkoherran virasta. Reisjärvi oli tullut tutuksi vaimon työtehtävin kautta, ja päätös hakea virkaa kypsyi vähitellen sen jälkeen, kun yksipappisen seurakunnan tilanne alkoi huolestuttaa.
− Seurakunnassa oli todellinen huoli siitä, että saadaanko tänne pappia lainkaan. Kysyin neuvoa Oulun piispalta Jukka Keskitalolta, ja hän sitten rohkaisi hakemaan.
ALAVIESKA JA REISJÄRVI kuuluvat samaan rovastikuntaan ja ovat keskenään aika samanlaisia ”juurevia seurakuntia”, kuten Erkki Lavanti niitä luonnehtii. Asettuminen uuteen tehtävään sujunee siis luontevasti, vaikka jokaisessa seurakunnassa on luonnollisesti omat erityispiirteensä.
− Yhteiskunnan paikalliset palvelut ovat vähentyneet melkein minimiin. Se heijastuu myös seurakuntaan rekrytointivaikeuksina, koska aluetta ei koeta houkuttelevana. Tätä kehitystä on ikävä seurata ja se antaa leimansa myös seurakunnalliseen työhön.
Lavanti kertoo, että Reisjärvellä seurakunnan merkitys paikallisena toimijana koetaan tärkeäksi. Talkoolaisia ja vapaaehtoisia on helppo saada mukaan, ja seurakunta tekee aktiivista yhteistyötä myös kunnan kanssa.
”Lähdin lukemaan teologiaa 50-vuotiaana, kun jäin pois palveluksesta.”
PALJON ON ollut puhetta siitä, että työuria pitäisi pidentää Suomessa. Jatkaessaan eläkkeeltä takaisin työelämään Lavanti näyttää omalta osaltaan esimerkkiä, että työelämässä voi jatkaa, kunhan pitää työkunnostaan ja motivaatiostaan huolta. Samanlaisen ratkaisun hän teki myös silloin, kun jäi ensimmäisen kerran eläkkeelle opistoupseerina.
− 50-vuotiaana kun jää pois palveluksesta, on pakko keksiä jotain uutta. Lähdin sitten lukemaan teologiaa.
Lavanti vihittiin papiksi vuonna 2015. Ensin hän työskenteli seurakuntapastorina Pihtiputaalla ja sen jälkeen kirkkoherrana Alavieskassa.
Hän sanoo, että upseerin ammattitaustasta on monenlaista hyötyä papin tehtävissä. Ensinnäkin se antaa kykyä sietää ja käsitellä erilaisia ristiriitoja ja paineisia tilanteita. Toiseksi upseerina oppii tekemään päätöksiä ja etenemään sen mukaan, mitä on päätetty.
Kolmanneksi Lavanti nostaa sen, että vaikka upseerit toimivat hierarkkisessa järjestelmässä, tosiasia on, ettei sielläkään kukaan pärjää yksinään. Tämä tietysti pätee myös kirkkoherran tehtävään.
”Jumala on niin suuri, että Hän
kyllä kestää leikinlaskua.”
Huumorin pilke silmäkulmassa Lavanti kertoo vielä yhden edun, joka upseeritaustasta on ollut:
− Etua on myös siinä, että on oppinut käyttämään ääntään. Ulkona hautausmaalla, kun yrittää saada ääntään kuuluville, tätä kokemusta ei voi olla arvostamatta.
Muutenkin Lavanti pitää huumoria ja leikinlaskua tärkeänä raskaan työn vastapainona. Oikeassa ajassa ja paikassa naurun pitää antaa kuulua, sillä se auttaa jaksamaan raskaassa työssä.
− Jumala on niin suuri, että Hän kyllä kestää leikinlaskua.
VAPAA-AJASTAAN LAVANTI Lavanti nostaa esille kaksi asiaa: urheilu ja liikkuminen sekä lapsenlapset. Hän sanoo liikkuvansa aktiivisesti monella tavalla muun muassa pyöräillen, hiihtäen, koiran kanssa kävellen ja jalkapalloa höntsäporukassa pelaamalla. Oman liikkumisen lisäksi myös penkkiurheilu kiinnostaa, ja Englannin Valioliigasta löytyy suosikkiseura.
− Manchester United on lähellä sydäntäni. Viime vuodet ovat tosin olleet hankalia seurata, kun menestystä ei ole tullut.
Lastenlapset ovat tärkeitä, ja isovanhemmat pyrkivät olemaan heidän elämässään mahdollisimman paljon mukana. Pohjois-Pohjanmaalta on pitkä välimatka pääkaupunkiseudulle, mutta aina milloin vain mahdollista, ”lapsenamma” yrittää sinne päästä.
− Siellä se on sitten 24/7-läsnäoloa. Mihinkään muuhun ei ole tilaa eikä oikeastaan tarvettakaan.
Lue myös:
Vetelin tuleva kirkkoherra Asko Kantola haluaa turvata pienen seurakunnan itsenäisyyden
”Meidän pitää tavoitella yhteisöllisyyttä”, sanoo Naantalin uusi kirkkoherra Antti Yli-Opas
Ilmoita asiavirheestä