Valmisteilla olevaan kansalaisuuskokeeseen sisältyvä vaatimus tuntea suomalaisia arvoja herättää kysymyksiä. Kansalaisuuskoetta valmistellaan siltä pohjalta, että kansalaisuutta hakevan on osoitettava tietämystä ja tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella. Esitys sisältää myös asetusluonnoksen, jossa säädetään tarkemmin kansalaisuuskokeen sisältöä. Asetusluonnoksen mukaan kokeeseen sisällytetään kysymyksiä, jotka koskevat myös suomalaisen yhteiskunnan arvoja.
Kysymykset koskevat myös keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Kokeessa voi lisäksi olla kysymyksiä Suomen historiasta ja kulttuurista, työllisyydestä ja opiskelusta.
Kansalaisuuskokeessa on vähintään 20 ja enintään 40 kysymystä. Kokeen hyväksytty suoritus edellyttää sitä, että vähintään 70 prosenttia vastauksista on valittu oikein. Kysyttävien asioiden oppimisen tueksi on laadittu valtakunnallinen ja ilmainen verkko-oppimateriaali.
Lakiesityksen taustamateriaalin mukaan vaatimalla yhteiskuntatiedon osoittamista varmistetaan, että ”kansalaisuutta hakevat henkilöt ovat perehtyneitä ja sitoutuneita yhteiskuntaan ja sen perusarvoihin, lakeihin ja toimintatapoihin”.
LAUSUNTOAIKA HALLITUKSEN esitykseen päättyi helmikuun alussa. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että kansalaisuuskokeen yhteiskunnan arvopohjaan liittyvästä osiosta välittyy ajatus ”oikeista arvoista”.
”Kun arvoja ei voida yksiselitteisesti määritellä, myös niiden ”testaaminen” on ongelmallista”, Koulutuksen tutkimuslaitoksen lausunnossa kirjoitetaan.
Suomalaisen yhteiskunnan arvojen esittäminen yksiarvoisena itsestäänselvyytenä on ristiriidassa moniarvoisuutta korostavien näkökantojen kanssa, sanoo apulaisprofessori Najat Ouakrim-Soivio.
− Suomalainen yhteiskunta on erittäin moniarvoinen, ja moniarvoisuus on yksi pohjoismaisen ideaalin lähtökohta, mikä tekee kirjauksesta ongelmallisen.
Kysymys on siitä, kuka määrittelee ne arvot, jotka kansalaisuutta hakevan on tiedettävä? Voidaanko ylipäätänsä määritellä sellainen joukko suomalaisia arvoja, jotka jokaisen olisi vähintään tunnistettava?
Oma kysymyksensä on arvojen arviointi. Oppimisen arviointia työkseen tutkiva Ouakrim-Soivio muistuttaa, että kansalaisuuskoe on siihen osallistuvalle paineinen tilanne, jossa on paljon pelissä. Koe ei voi olla sellainen, että se jättää arvioitsijoille tulkintamahdollisuuksia. Arvojen kysyminen tässä yhteydessä voi muodostua vaikeaksi.
− Arvojen arviointi on haastavaa ja jopa arveluttavaa. Aina voidaan laatia tiedolliset ja taidolliset kriteerit, mutta arviointikriteerien laatiminen arvoille ei ole yksinkertaista.
MONISSA MAISSA on jo nyt käytössä kansalaisuuskoe. Esityksen taustamateriaalista viitataan Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuonna 2020 julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan lähes puolet EU-maista pitää yhteiskuntatiedon osoittamista kansalaisuuden saamien ehtoina. Euroopan ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada edellyttävät kansalaisuuskokeen suorittamista. Pohjoismaissa kansalaisuuskoe on käytössä Tanskassa ja Norjassa.
Myös Ruotsissa käydään keskustelua kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamisesta siten, että ehtoihin lisättäisiin vaatimus ruotsin kielen ja yhteiskuntatiedon osaamisesta. Ruotsissa ei kuitenkaan puhuta ruotsalaisten arvojen tuntemisesta vaan niistä tiedoista, jotka liittyvät lainsäädäntöön, demokratiaan, tasa-arvoon sekä yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Pitäisikö Suomessa miettiä samansuuntaista kirjausta kuin Ruotsissa, ja rajata arvot yhteiskuntatiedollisen osaamisen ulkopuolelle, apulaisprofessori Najat Ouakrim-Soivio?
− Kyllä minusta pitäisi rajata. Suomalaisen yhteiskunnan moniarvoisuus ja arvojen arvioinnin vaikeus puoltavat sellaista ratkaisua.
Lue myös:
Professori Martti Nissinen pohti kansalaisuutta Helsingin yliopiston avajaissaarnassa
Ilmoita asiavirheestä