Helsingin entinen kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori kirjoitti Hesarin kolumnissaan (6.2.). asioista, joista Suomessa vaietaan. Hän viittaa median rooliin vallankäyttäjänä, jolloin kaikista asioista ei puhuta, ja joistakin asioista vaietaan. Vapaavuoren mukaan median käyttämät asiantuntijat ”ovat yhä useammin poliittisia toimijoita, eivät neutraaleja selittäjiä. Silti pitkälle vaietaan heidän taustoistaan ja kytköksistään.” Esimerkiksi YLE:n käyttämiä asiantuntijoita on arvosteltu epätasapuolisuudesta Gaza-kommentoinnissa.
Hesari on aiemmin ollut melko hiljaa Gazan ja Israelin välisen sodan uutisoinnissa Gazaan liittyneistä ongelmista, mutta julkaisi 6.2. artikkelin Gazan hyväksi humanitaarisiin tarkoituksiin kerättyjen rahojen päätymisestä terroristijärjestö Hamasille tai kerääjille itselleen.
Toiseksi esimerkiksi vaikenemisesta Vapaavuori nostaa maahanmuuton ongelmat. ”Ongelmien kieltäminen tai ylikorostaminen estävät rationaalisen keskustelun.” Tässäkin asiassa ongelmia on alettu nostaa esiin, kuten suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen ja lisääntyneen vankiluvun aiheuttamat haasteet (SUSU 9.2.).
Kiusallisimmaksi vaietuksi aiheeksi Vapaavuori nostaa hyvinvointivaltion. Nollakasvuun vajonnut Suomi ei kykene enää tulevaisuudessa lunastamaan lupausta esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhoidosta tai eläke- ja sosiaaliturvasta. Vapaavuoren mukaan vaikeneminen ”ei ole tietoista salailua, vaan pelkoa leimautumisesta, konsensuksen ylikorostamista ja halua säilyttää toimintakykyisyyden illuusio”.
_ _ _
Ovatko kirkolliset toimijat median asiantuntijoiden tavoin samalla myös poliittisia toimijoita ja mistä asioista kirkossa vaietaan? Helpompaa on todeta, mistä asioista kirkossa puhutaan: kaikkien ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Ne ovat tärkeitä asioita edelleen. Samalla ne ovat tietyn aikakauden peili ja heijastavat jälkiteollisen informaatioajan ja yksilöllistymisen nousua vuosituhannen vaihteessa. Suomen kansantalous kasvoi Nokian nosteessa vuosittain 5% ja kaikkeen oli varaa. Kaikkia ei kohdeltu tasa-arvoisesti ja näiden ihmisryhmien oikeudet nostettiin oikeutetusti esiin.
Maailmantilanne on nyt kokonaan toinen ja polttopisteessä on yhteinen selviytyminen. Ukrainan sodan myötä Suomesta tuli etulinjan maa, joka näkyy heikkona talouskehityksenä. Donald Trumpin 2. virkakausi on romuttanut sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Suomi velkaantuu vauhdilla ja työttömyys on Euroopan korkeimmalla tasolla. Oman kaupunkini Lahden työttömyysaste on 18% työvoimasta. Työnhakijoita on 10 000 ja avoimia työpaikkoja 400. Koulutetut ja työlliset ihmiset ovat maan tärkein voimavara. Matalan syntyvyyden seurauksena pienet ikäluokat eivät riitä yhteiskunnan ylläpitoon ja palvelujen tuottamiseen, kun jo nyt vanhusten hoidossa on pulaa resursseista. Muutaman vuosikymmenen kuluttua vanhuksia on 200 000 enemmän.
Mistä kirkossa siis vaietaan:
- Suurin oikeudenmukaisuuskysymys Suomessa on turvallisen elämän mahdollistaminen maan kaikissa osissa. Miten huolehditaan esimerkiksi työttömistä ja vanhuksista? Miten pidetään yllä maaseudun elinvoimaa ja alkutuotantoa?
- Avioliitto on yhteiskunnan jatkuvuuden perusta. Sitoutuneet parisuhteet ja niihin syntyvät lapset takaavat hoivaa ja huolenpitoa vastavuoroisesti sukupolvesta toiseen. Yhteiskunnan palvelut eivät kykene korvaamaan perheiden ja sukujen tuottamaa kasvatusta ja hoivaa.
- Suomalaistaustainen väestö supistuu, lapsia syntyy vähemmän ja heistä yhä harvempi kastetaan. Kirkon jäsenmäärä laskee voimakkaasti tällä vuosisadalla. Lähetyskenttä on kotimaassa ja lähetystyö merkitsee Jeesuksen antaman Kaste- ja lähetyskäskyn noudattamista.
- Raamatun mukainen evankeliumi Jumalan rakkaudesta Jeesuksen ristin kautta on iloinen asia, joka tuo elämään kestävän turvan. Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia Jumalan armosta, joka on tarjona kaikille. Tästä ei saa vaieta, koska se tuo toivon sekä ajallista elämää että iankaikkisuutta varten.
- Kaikki seurakuntalaiset ovat sukupuoleen ja ikään katsomatta yhtä tärkeitä. Nuorilla pojilla ja miehillä saattaa olla kokemus, ettei heitä ole hyväksytty kirkossa tasapuolisesti. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut- vihkoissa sekä rippikoulujen ja seurakunnan nuorisotoiminnan esitteissä olisi oltava tasapuolisesti kuvia molemmista sukupuolista.
Räsäsen oikeuden käynnistä puhutaan siviilioikeuden lain rikkomisista , mutta kun lain säädäntö ei tunne vihapuhelakia , mutta kiihottamisen kansanryhmää vastaan ja se tulee sotaoikeuden puolelta eli tietyllä tavalla Räsänen on syytetty sotaoikeuden lain mukaan .
Oipa oikeudenkäynti siviili- tai sotasellainen, odotan hartaasti kirjastosta tietoa asianajaja Matti Sankamon uutta kirjaa ”Eihän noin saa sanoa!” Varausjono vain oli koooovin pitkä. Ja toisaalta hyvä, että kiinnostusta riittää.
Saa nähdä, kommentoivatko kirkolliset lehdet tai muut julkaisut siitä mitään – vai vaetaanko ”kuoliaaksi”.
2000-luvun loukkaantumisen moraalifilosofiassa näyttää status ja valta kertyneen heille, jotka pystyvät osoittamaan olevansa eniten marginaalissa. Sitten kirkko kokoontuu nuotiopiiriin ja pyytää kaikilta anteeksi, jotka ovat tunteneet olleensa turvattomassa tilassa ja unohtaa samalla luomisen yksi kahdeksi.
Totuus ei ole koskaan miellyttänyt, vaikka Jeesus olisi halunnut koota kaikki. Tahto puuttui. Valtakunnansyyttäjän rohkea ristiretki Paavalin ”rikollisia ja luonnottomia” kirjoituksia vastaan sai juristikollegoiltaan ”Vuoden oikeusteko”-palkinnon. Nyt saamme todistaa miten ylintä tuomiovaltaa edustava laitos hyökkää avoimesti omaa perinteistä kristillistä uskoamme vastaan ja kirkko vaikenee.
Kosti V., miksi vääristelet?
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai Vuoden oikeusteko -palkinnon 2022 ”merkittävästä työstä oikeudenmukaisuuden edistämiseksi”.
Ei siis sinun vääristämillä perusteilla.
Poliittinen palkinto?
Toisaalta: kieltämättä, innovatiivista toimintaa valtakunnansyyttäjänä hän on harrastanut, ja on ollut varsin sitkeä toimissaan.
Jorma H. Vääristelenkö minä jotakin? Sitäkö, että Jumala loi yhden kahdeksi eikä muuksi? Vai onko kirkossakin epäselvää, mitä Platon teoksessaan ”Lait” tarkoittaa?
Valtakunnansyyttäjä sai – poliisin toistuvista esitutkinnoista huolimatta – ”Vuoden oikeusteko” -palkinnon osoitettuaan ”poikkeuksellista kyvykkyyttä ja ennakkoluulottomuutta” esimerkiksi sananvapauslainsäädännön tulkitsemisessa. ”Rohkeana uudistajana” hän osoitti myös sitkeyttä Paavalin Roomalaiskirjeen tulkitsemisessa, vaikka se ei hänen kompetenssiinsa kuulunutkaan.
Samalla linjalla on jatkettu kahden oikeusasteen läpi. Syytön! Varauksin!. Ja sitten ollaan tässä tilanteessa. Syyttäjien mukaan pitäisi tiedostaa, että ”Paavalin sanamuotoja Roomalaiskirjeessä” tulisi tulkita yleiskielen lähtökohdista eikä ”kristillisestä näkökulmasta” – Syyttäjän ennakkoasenteellisen käsityksen mukaan ”konservatiivikristittyjen esittämästä näkökulmasta”. Tässä huomataan: kun kompetenssi puuttuu, puututaan Jumalan toimivaltaan.
Missä kohden Paavali antaa ymmärtää, että rangaistus jonkin tabun rikkomisesta kuuluisi ihmisten käsiin ja maan päälle? Kristuksen kirkolle kyllä. Lailla ja evankeliumilla. Mutta milloin Jumala on delegoinut valtansa tässä asiassa maallisen oikeuden päätettäväksi? Ei myöskään pitäisi olla siinä harhaluulossa, että Kristuksen sana muuttuu ihmisten mielipiteiden mukaan aikakausien vaihtuessa.
Surullista, Kosti V., jatkat vain vääristelyä keksimällä omia tulkintoja ja lisiä Raija Toiviaisen saaman Vuoden oikeusteko -palkinnon perusteluiksi.
Jorma H. Osoita sitten missä vääristelen, kuin pelkällä heitolla. Milloin Jumala on delegoinut valtansa tässä asiassa maallisen oikeuden päätettäväksi?
Siis missä asiassa?
Koskien sitä mitä kirjoitit?
Kommentoin sitä, että keksit RT:n saamalle Vuoden oikeusteko -palkinnolle sellaisia perusteluja, joita itse palkinnon perusteluissa ei mainita. Kuten ”osoitti myös sitkeyttä Paavalin Roomalaiskirjeen tulkitsemisessa”.
”Valtakunnansyyttäjä sai – poliisin toistuvista esitutkinnoista huolimatta – ”Vuoden oikeusteko” -palkinnon osoitettuaan ”poikkeuksellista kyvykkyyttä ja ennakkoluulottomuutta”… ”
Millä tavalla Kosti nuo mainitsemasi poliisin esitutkinnat liittyvät valtionsyyttäjän saamaan palkintoon? Onko niin että jos poliisi tutkii jonkin asian ja tekee syyttämättäjättämisestä päätöksen, se johtaa automaattisesti siihen, ettei syyttäjä voi olla omassa työssään ollenkaan ansioitunut?
Kosti edelleen: ”Missä kohden Paavali antaa ymmärtää, että rangaistus jonkin tabun rikkomisesta kuuluisi ihmisten käsiin ja maan päälle? Kristuksen kirkolle kyllä. Lailla ja evankeliumilla. Mutta milloin Jumala on delegoinut valtansa tässä asiassa maallisen oikeuden päätettäväksi? ”
Muistuu mieleen tapahtuma 2000-luvun alkuvuosilta, kun erään kristillisen järjestön pari johtomiestä sai tuomion työsyrjinnästä. Järjestön palveluksessa vuosikymmenen verran määräaikaisissa työsuhteissa olleen keittiöapulaisen työsuhdetta ei uusittu hänen ilmoitettuaan asuvansa avoliitossa. Kenen tämä asia olisi pitänyt ratkaista, ellei maalisen oikeuden.
Räsäsen tapauksessa samanlainen tilanne, hän on puhunut / kirjoittanut seksuaalivähemmistöön kuuluvia loukkaavasti ja tutkinta sekä päätöksenteko kuuluvat ao viranomaisille.
Parhaat kiitokset erimielisyydestä Jorma H ja Markku H. Vuoden oikeusteko- palkinnon perusteluissa sanotaan: ”Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut.” Mitä tai ketä tuo ”yksittäinen syyttämisratkaisu” koskee? Kuka tietää? Maallisella valtakunnansyyttäjällä /jillä ei ole kompetenssia sanoa Paavalin tekstistä eikä ylipäätään yhtään mitään Raamatusta, joka tässä on käytännössä tuomiolla. Se ei kuulu hänen/heidän toimenkuvaansa myöskään KKO:ssa.
Paitsi että Paavalin tekstit ja ylipäänsä Raamattu eivä ole tässä käytännössä tuomiolla. Oikeus arvioi PR:n puhtaan sekulaareja sanomisia.
Parhaat kiitoket myös minun puolesta.
Kiitos vaan Jorma ja Kosti. Josko tämä jutustelu tästä aiheesta riittäisi
Kerta kiellon päälle kiitoksien kera mikäli sallitte. Räsänen julkaisi Twitterissä (X) kritiikin Suomen evl- kirkon osallistumisesta Pride‑kulkueeseen ja liitti twiittiinsä Raamatun sitaatin Roomalaiskirjeestä käyttäen sitä kritiikkinsä perusteluna. Tämä twiitti on ollut keskeinen osa myöhempää oikeudellista käsittelyä, joten kysymys on nimenomaan RAAMATUSTA.
Erikoissyyttäjän mukaan olisi pitänyt tiedostaa, että ”sanamuotoja tulkitaan yleiskielen lähtökohdista, ei konservatiivikristittyjen näkökulmasta.” Yleiskielellä sanottuna: Syytäjä ei tiedä mistä hän puhuu, kun hän yrittää tulkita tekstiä, johon hänen kompetenssinsa ei riitä.
Miten seuraava Raamatun teksti sitten taipuisi yleiskielellä? (Matt. 5:29) ”Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.”
Vielä kerta kiellon päälle: syyttäjän mainitsema sanamuotojen tulkitseminen yleiskielen lähtökohdista ei koske Raamatun jakeita, vaan käsitteitä synti ja häpeä, jotka PR. liitti Raamatun tekstin yhteyteen.
Kiitokset vielä kerran keskustelukumppaneille.