1800-luvulla oli enemmän kouluja kuin 2020-luvulla vaikka väestöä oli puolet vähemmän.

Pitkään olemme tuijottaneet väestöennusteita ja hokeneet, että syntyvyys laskee eikä lapsia riitä tarpeeksi esimerkiksi kyläkouluihin.

On vain niin, että väestöä on nyt enemmän kuin 1800- luvulla. Tai 1900- luvulla. Mutta silti trendinä on yhä vaan lakkauttaa kyläkoulut. Syitä on varmasti monia.

Mutta koulujen lakkautusvimmaa kuitenkin vaan jatketaan vaikka se on epäsuhdassa lasten määrään. Toisin sanoen kouluja on karsittu paljon enemmän kuin mitä oppilaiden määrän väheneminen vaatisi. Sitten vedotaan sisäilmaongelmiin. Jos ei muuta. Sitähän ei kukaan kyseenalaista. On vain monen monta työpaikkaa mennyt eri aloilla ihmisiltä alta tämän nimissä. Eräältäkin lähineuvolan terveydenhoitajalta kysyin perustelua kun ilmoitus neuvolan lakkauttamisesta tuli. Hän vastasi että hän sai ilmoituksen samaan aikaan kuin muutkin. Hänellä ei ole ollut mitään ongelmaa eikä oireita. Siinä (-kin) tapauksessa kyse oli poliittisesta päätöksestä, että halutaan keskittää. Lähiasukkaat ja asiakkaat eivät tätä toivoneet. Neuvola-asiakkaita olisi riittänyt. Aluetta myytiin lapsi- ja perheystävälliseksi. Ensitöikseen siis lakkautettiin terveysasema ja neuvola sen pesuveden mukana.

Mutta lähikoulut. Entisessä kotikunnassani on tehty myös rajujakin keskittämisiä. Vaikka ne on suurilta osin koskeneet (vielä) lukioita, on myös lähikouluja jo lakkautettu. Siis alakouluja. Jos oppilasmäärä on sata, eletään jo veitsi kurkulla. Oppilasmäärän tulisi olla useita satoja. Ja trendinä on että tehdään yhtenäiskouluja että oppilasmäärä saadaan noin tuhanteen.

Sitten tulee koulukyydit ja koulutaxit. Ja ihmetellään kun lapset eivät enää liiku. Maakunnissa matkat voivat olla todella pitkiä. Sitä vaan, että eikö sieltä keskuksien ääreltä olisi ketään joka haluaisi lapsensa rauhalliseen kyläkouluun, niin että kyläkoulu säilyisi kun oppilaita saataisiin lisää? Että kyllähän ne kyydit kulkee toiseenkin suuntaan, jos yhteenkin. Jos näin pitää tehdä.

Perusopetuslaissa (6§) määritelty lähikoulu korostaa lapsen oikeutta mahdollisimman lähellä kotia olevaan opetukseen. Mahdollisimman lähellä saatava perusopetus on lapsen perusoikeus. Lähikoulut ovat usein kyläyhteisöjen ja myös lähiöiden sydämiä, jotka edistävät lasten sosiaalista kehitystä ja lisää paikallista yhteisöllisyyttä.

Lähikoulut ovat investointi lasten hyvinvointiin, alueiden elinvoimaan, oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen Suomeen.

Siksi liityin Kyläkoulujen Kummit ryhmään ja kannatan kansalaisaloitetta Lähikoululisän palauttamiseksi; https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15688

Lähikoululisä poistettiin vuonna 1977 valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, mikä jätti pienet koulut ilman erillistä taloudellista suojaa ja kiihdytti kyläkoulujen lakkautuksia.

Se, että saadaan kyläkoulut takaisin on yksi keino jolla saataisiin maaseudun autioituminen pysäytetyksi. Se lisäisi varmasti muuttohaluja. Kukapa ei haluaisi lapselleen rauhallista kasvuympäristöä?

Se, että lapset istuvat nyt autoissa koulun takia, on poliittinen tahto. Ei näin!