Mahdotonkin on mahdollista. Ehkä näin voisi tiivistää Sakari Topeliuksen rakastetun sadun Koivu ja tähti ytimen. Se ilmestyi vuonna 1893 kirjassa Lukemista lapsille. Topeliuksen päivää juhlitaan aina 14. tammikuuta, satusedän syntymäpäivänä.

Zacharias Topelius (1818–1898) oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Hän vaikutti myös virsikirjakomiteassa. Topelius ajatteli, että Kaitselmus ohjaa historian kulkua. Hänen saduissaan reippaat ja neuvokkaat lapset selviytyvät hurjistakin seikkailuista Jumalaan luottaen.

Koivu ja tähti -sadussa Suomesta isonvihan aikana Venäjälle kaapatut tyttö ja poika lähtevät koti-ikävän vallassa vaeltamaan takaisin kohti Suomea. He muistavat kodistaan pihakoivun, jonka oksien lomasta välkkyi iltaisin tähti. Taivallettuaan vuoden päivät he löytävät kahden pikkulinnun opastamina kotiin. Linnut paljastuvat heidän edesmenneiksi siskoikseen, enkeleiksi.

”Tähden hennossa ja väkevässä valossa saamme uskoa myös tammikuussa 2026, että kaikki voi vielä kääntyä hyväksi. Kaikkein vaikeimmatkin asiat, mutkikkaimmatkin elämäntilanteet ja ahdistavimmatkin sodat ja ristiriidat voivat kääntyä hyväksi.”

Sitä en aiemmin tiennyt, että tarina on saanut innoituksensa Topeliuksen suvun todellisesta historiasta. Muhoksen kunnan vanhoilla nettisivuilla kerrotaan, kuinka Sakari Topeliuksen isän isoisä Kristoffer Toppelius pakeni isonvihan aikaan vuonna 1714 sisarustensa ja äitinsä kanssa Oulusta Muhokselle piilopirttiin. Kasakat kuitenkin ryöstivät pojan ja veivät hänet Venäjälle.

Vuosien kuluttua Kristoffer karkasi venäläisten kasvattivanhempiensa luota ja kulki yhä uudelleen kohti auringonlaskua. Näin hän pääsi Viipuriin, josta matkusti laivalla Tukholmaan, missä tapasi kuin ihmeen kaupalla äitinsä. Äiti ja lapset palasivat Ouluun samaan pihapiiriin, josta he olivat alun perin paenneet Muhokselle. Pihassa kasvoi koivu, jonka oksain haarasta näkyi illalla tähti.

Tähden hennossa ja väkevässä valossa saamme uskoa myös tammikuussa 2026, että kaikki voi vielä kääntyä hyväksi. Kaikkein vaikeimmatkin asiat, mutkikkaimmatkin elämäntilanteet ja ahdistavimmatkin sodat ja ristiriidat voivat kääntyä hyväksi. Laulakoon pienet linnut pihakoivusi latvassa hyviä lauluja.