Tehkäät eli tehkää parannus

”Tehkäät parannus” ja antautukaat armoon; sillä armo, autuus ja koko taivaan valtakunta on nyt käsillä, on teitä lähellä, on teidän tyköönne tullut. Tehkäät parannus! Kääntykäät ja muuttukaat mielessänne! Tehkäät parannus epäuskostanne, Kristuksen armon ja autuuden ylönkatseestanne, halpanapitämisestänne ja hylkäämisestänne! Tehkäät parannus Jumalan Pojan jaloilla tallaamisestanne ja testamentin veren saastaisena pitämisestänne! Tehkäät parannus Pyhän Hengen pilkkaamisestanne ja hänen armotyönsä vastustamisestanne! Tehkäät parannus rukouksen, Jumalan sanan, sakramenttien ja sabbatipäivän väärin käyttämisestänne, jaloilla tallaamisestanne, häväisemisestänne ja hylkäämisestänne! Tehkäät parannus suruttomuudestanne, sydämenne kovuudesta, paatumuksestanne, Jumalan nimen turhaanlausumisestanne ja häväisemisestänne! Tehkäät parannus omasta vanhurskaudestanne ja ulkokullaisuudestanne, ylpeydestänne, kopeudestanne, kunnianhalustanne, hengellisestä kylmyydestänne, haluttomuudestanne, rakastamattomuudestanne, vihastanne, kiukustanne, kateudestanne, kostonpyynnöstänne ja kaikesta äreydestänne, sopimattomuudestanne, toisten loukkaamisestanne, panettelustanne ja parjaamisestanne. Tehkäät parannus riettaudestanne, saastaisuudestanne, ylöllisyydestänne, irstaisuudestanne, hekumallisuudestanne, turhuudestanne, maailman rakkaudestanne ja ystävyydestänne, ylönsyömisestänne, juoppoudestanne ja haureudestanne! Tehkäät parannus ahneudestanne, laiskuudestanne, petollisuudestanne, kavaluudestanne, valheellisuudestanne ja kaikesta vääryydestänne! Tehkäät parannus kaikkien himojenne saastasta ja orjuudesta, kaiken synnin ja perkeleen palveluksesta sekä kaikesta tuhlatusta elämästänne, elämästänne ilman Kristusta ja ulkona hänestä, vieraina Jumalasta ja elämästä hänessä! Tehkäät parannus, muuttukaat mielessänne, tuntekaat ja tunnustakaat tämä onneton elämänne ja tilanne Herralle, kääntykäät, palaitkaat ja paetkaat onnettomuudestanne ijäisen armon syliin! Tällainen herätyshuuto ja kutsumus parannukseen ja uskoon kaikuu Herran sanassa ja oikeassa evankeliumin saarnassa kaikkialla.

Pietari Kurvinen, Herran Kansan Pyhä Sota, s. 244-246, Tampereella, 1892. Otsikko on allekirjoittaneen lisäys. Teksti on kyllä vanhahtavaa suomea.

Sinä olet anteeksiantava Jumala, armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa. Nehemia 9:17. Jeesus on ansainnut armon verellään koko maailmalle. Hän on maksanut, pois ottanut ja sovittanut kaikkien syntivelan. (Joh. 1:9, 29, 1. Joh. 3:5, 1. Joh. 2:2, 2. Kor. 5:19, Sak. 3:9, Dan. 9:24, 3. Moos. 16:22, 30, Jes. 40:1-2 Biblia, Jes. 60:1-3 Biblia, Room. 3:24, 4:25, 5:6, 9, 5:18 Biblia, 6:7 ja 2. Kor. 5:14, Hebr. 9:26) Lunnaat meistä on maksettu. (Ef. 1:7, Kol. 1:14, 1. Tim. 2:6, Tiit. 2:14) Olemme vapaita kaikesta pahasta. (Gal. 5:1, 1. Moos. 3:15, 1. Joh. 3:8) Hän on meidän kaikkien puolestamme kärsinyt syntien rangaistuksen. (Jes. 53:5) Jeesus rakastaa koko maailmaa, siis myös sinua ja minua. (Joh. 3:16, Joh. 15:9) Taivas on auki! (Ilm. 3:7) Usko sinäkin saaneesi kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen sovitustyössä. (Apt. 16:31) Jumala näkee meidät puhtaina Jeesuksessa. (Hebr. 1:3) Olemme Jumalan lapsia kasteen ja uskon perusteella. (Matt. 28:18-20, Mark. 16:16) Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme. Ps. 103:12, Biblia 1776. Jeesus on paras ystävämme ja veljemme. (Joh. 15:15, 20:17).

Paavali toteaa Roomalaiskirjeessä: ”että me nyt hänen verensä kautta vanhurskaiksi tulleet olemme” (Room. 5:9, Biblia). Seuraavassa esitän lyhyen lainauksen Fredrik Gabriel Hedbergiltä eräästä hänen kirjeestään vuodelta 1844: ”Niin siinä selvästi lukee, että me olemme vanhurskautetut Kristuksen veressä. Milloin? Epäilemättä jo silloin, kun hänen verensä puolestamme ristillä vuoti.”

15 KOMMENTIT

  1. ”Katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin” (Joh. 1:29, sulku allekirjoittaneen lisäys) – joka sana on mitä tarkimmin tutkittava eikä kylmästi silmäiltävä ja ohitse rientäen luettava; sillä nämä sanat lohduttavat ja rohkaisevat ihmeellisesti vapisevia mieliä.

    Armon välähdyksiä Lutherin seurassa, s. 56, Uusi Tie, 2004.

  2. Millaista oppia tai mitä sanaa sananpalvelijan tulee pitää esillä Jumalan seurakunnassa?

    Ei omia unia tai unelmiaan, ei sydämensä näkyjä eikä sitä, mikä hänestä näyttää hyvältä (Jer. 23:16, 25). Ei myöskään inhimillisiä traditioita tai säädöksiä (Jes. 29:13; Matt. 15:9). Se, joka kirkossa puhuu, puhukoon Jumalan sanoja, kuten Pietari sanoo (1. Piet. 4:11), jotta sananpalvelijan vahvuus olisi ja pysyisi näissä sanoissa: ”… minun sanani, jonka minä suuhusi panen…” (Jes. 59:21) Niin kuin Augustinus sanoo osuvasti: ”Älkäämme kuulko kirkossa tällaista puhetta: ’näin sanon minä’, ’näin sanot sinä’, ’näin sanoo hän’; vaan: ’näin sanoo Herra’.”

    Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 47, Concordia ry, 2023.

  3. On kaikki valmista, niin kuulla saamme,
    on toimitettu työ lunastuksen,
    kun Kristus kuollut on sijaisenamme
    ja maksoi velat jo syntisien.

    Siis riennä, syntinen, nyt joutuisasti,
    juur niinkuin olet, vain sellaisenaan,
    kun kutsu kuuluu maan ääriin asti,
    niin valmis autuus käy omistamaan.

    C. O. Rosenius, Elämän Leipää, s. 38, SLEY-Kirjat Oy, 1980.

  4. Lutherin työtoveri Philipp Melanchthon (1497-1560) piti yksityisrippiä suuressa arvossa. Augsburgin tunnustuksen 11. kohdassa hän opetti, että seurakunnissa piti säilyttää yksityinen synneistäpäästö. Concordia 2/1999, s. 17. Ripin tärkeydestä Melanchthonille kertoi myös hänen teoksensa Ydinkohdat (Loci communes). Ks. sama kirja, s. 206, SLEY-Kirjat, Hämeenlinna, 1986. Tässä kirjassa hän totesi yksityisen synneistäpäästön tuntuvan joskus henkilökohtaisemmalta kuin seurakunnan yhteisen evankeliumin saarnan. Concordia 2/1999, s. 17.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.