Piispainkokous päätti 4.12. kokouksessaan, että seurakunnissa kokeillaan Pipliaseuran uusia raamatunkäännöksiä ajalla 1.1.2026–31.12.2027. Nämä käännökset ovat Uusi testamentti 2020, vuonna 2024 julkaistu Psalmien kirja ja VT2028-hankkeen aikana julkaistavat Vanhan testamentin käännökset, joista on julkaistu digitaalisesti Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Jobin kirja.

Kokeilussa on lupa käyttää näitä käännöksiä, kun luetaan Raamatun lukukappaleita, saarnataan tai opetetaan Raamattua. Käyttölupa koskee esimerkiksi jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia, rippikoulua ja raamattupiirejä. Olennaista on kuitenkin, että kokeilun yhteydessä Jumalanpalvelustenkirjan sanamuotoja ei mennä muuttelemaan.

Käännösten kokeilukäytöstä kerätään palautetta kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen keruu on tarkoitus toteuttaa 1.1.–28.2.2026, ja se on avoin kaikille seurakunnille. Sen jälkeen otetaan väliraportti saaduista palautteista. Toinen keruu alkaa keväällä 2026 ja jatkuu kokeiluajan loppuun. Tämä keruu kohdistetaan seurakuntien työntekijöille. Kysely käyttäjäkokemuksista lähetetään seurakuntiin kirkkoherrojen ja seurakuntien viestijöiden kautta. Siinä käytetään QR-koodia, joka on saatavilla kirkoissa, seurakuntien tiloissa sekä monissa viestinnän kanavissa.

Piispainkokous huomioi myös Pipliaseuran uusien käännösten liittyvän jo alkaneeseen Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamiseen. Uudistuksessa todennäköisesti hyödynnetään uusien käännösten kieltä. Lisäksi uusin käännösten käyttäminen seurakunnissa vaikuttaa tulevaan kirkkoraamatun käännöstyöhön, jonka piispainkokous haluaisi aloitettavaksi 2030-luvulla.

Pipliaseuran uusien käännösten tekijänoikeudet ovat Pipliaseuralla. Raamatunkäännösten koekäytöstä seurakunnissa on laadittu sopimus, jolla kokeilukäyttö mahdollistetaan kaikissa seurakunnissa piispainkokouksen näkökulmat huomioiden. Sopimuksen mukaan käännösten teksteihin ei seurakunnissa saa tehdä sisällöllisiä muutoksia tai sanamuutoksia. Kokeilusta kerättävä palaute taas tulee kirkon käyttöön. Samalla on sovittu, että kokeilusta mahdollisesti Pipliaseuralle tuleva tuotto käytetään käännöstyöhankkeeseen. Sopimus hyväksytetään vielä Kirkkohallituksen virastokollegiolla.

PIISPAINKOKOUS ANTOI myös tarkennetun ohjeistuksen seurakunnille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen metodistikirkon välisistä konfirmaatiokäytännöistä. Kokemuksen mukaan kaikissa paikallisissa luterilaisissa seurakunnissa ei ole tunnettu kirkkojen välistä sopimusta.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla, Suomen metodistikirkolla ja Finlands svenska metodistkyrkanilla on vuonna 2010 allekirjoitettu, kirkolliskokouksen hyväksymä ekumeeninen sopimus vihkimysvirkojen sekä sanan ja sakramenttien hoitamisen keskinäisestä tunnustamisesta.

Piispainkokous ohjeistaa, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulua käyvä metodistinuori voi osallistua yhdessä rippikouluryhmänsä kanssa luterilaiseen konfirmaatioon, jos metodistiseurakunnan pappi toimii hänen pääasiallisena konfirmoijanaan. Luterilainen pappi konfirmoijana panee kätensä luterilaisten nuorten pään päälle avustajineen ja lukee apostolisen siunauksen. Metodistinuoren kohdalla metodistipappi panee kätensä nuorensa päälle ja lukee siunauksen.

Vastavuoroisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti luterilaisen nuoren käymä rippikoulu ja konfirmaatio tunnustetaan ekumeenisen sopimuksen kattavissa Suomen metodistikirkoissa. Tällöin luterilaiselle nuorelle tulee antaa täydentävää opetusta luterilaisen perinteen erityispiirteistä.