Ulkoministeriö jakoi tukea: Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran tuki pieneni hieman

Kirkon Ulkomaanavun järjestämää opetusta Keniassa. Kuva: Björn Udd/Kirkon Ulkomaanapu

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 311 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun vuosille 2026–2029. Kokonaissumma jakautuu siten, että 270 miljoonaa myönnettiin kansalaisjärjestöjen monivuotiseen ohjelmamuotoiseen kehitysyhteistyöhön ja 40 miljoonaa humanitaariseen avustustyöhön.

Ohjelmatukea myönnettiin 23 järjestölle ja humanitaariseen avustustoimintaan tukea myönnettiin kahdeksalle järjestölle. Suurin ohjelmatuki myönnettiin Kirkon Ulkomaanavulle, jota rahoitetaan 26 miljoonalla eurolla. Tämä on kuitenkin 0,5 miljoonaa vähemmän kuin edellisellä nelivuotiskaudella 2022–2025.

Suomen Lähetysseuran toimintaa rahoitetaan 23 miljoonalla eurolla, mikä on 1,5 miljoonaa vähemmän kuin päättyvällä nelivuotiskaudella.

Muita suuria ohjelmatuen saajia ovat muun muassa Suomen Punainen Risti (23,4 miljoonaa euroa), Plan International Suomi ( 22,5 miljoonaa euroa) ja Fida International (20,7 miljoonaa euroa).

Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimintaa tuetaan kuudella miljoonalla ja Suomen NMKY-liiton toimintaa 3,4 miljoonalla eurolla.

Humanitaariseen avustustoimintaan tarkoitettua tukea myönnettiin nyt ensimmäisen kerran monivuotisesti. Tavoitteena on lisätä humanitaarisen avun tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Kirkon Ulkomaanapu sai tätä tukea 3,35 miljoonaa euroa ja Suomen NMKY:n liitto kaksi miljoonaa.

HALLITUS ON päättänyt leikata kehitysyhteistyöhön osoitettuja määrärahoja neljän vuoden aikana kaikkiaan 1 305 miljoonaa euroa. Leikkausten ulkopuolelle on rajattu Ukrainan tukeminen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä työ.

Ulkoministeriön mukaan kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli Suomen kehitysyhteistyön toteuttamisessa. Niillä on erityisosaamista monella alalla, esimerkiksi koulutuksessa, naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä sekä rauhanvälityksessä.

Järjestöt tekevät työtä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien, kuten vammaisten henkilöiden kanssa. Ohjelmien keskiössä ovat paikalliset yhteistyökumppanit, joilla on vahva paikallistuntemus.

Kansalaisjärjestöt tekevät yhä enemmän yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja virastojen kanssa eri sektoreilla.

− Painotamme kehitysyhteistyössä molemminpuolista hyötyä ja taloudellista toimeliaisuutta, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio Ulkoministeriön tiedotteessa.

Järjestöjen kautta Suomi on myös läsnä monessa sellaisessa maassa, jossa Suomella on vain vähän muuta yhteistyötä.

Kaikki tukea saaneet on lueteltu ulkoministeriön sivuilla: ohjelmatuen saajat ja humanitaariseen avustustoimintaan myönnetty tuki.

Lue myös:

Kirkon Ulkomaanapu aloittaa muutosneuvottelut

Korjaus 5.12.2025 kello 14.40: Korjattu kuvatekstiin oikea tieto kuvan ottajasta (Björn Udd/Kirkon Ulkomaanapu).

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.


Edellinen artikkeliKirkkohistorian tutkija: Antoiko ekumeenisen liikkeen pasifismi Putinille syyn uskoa, että länsimaat eivät vastaisi sodan aggressioon?
Seuraava artikkeliSleyn, SRO:n ja Kansanlähetyksen yhteinen messuyhteisö ei saanut lupaa toimia Järvenpään seurakunnassa

Ei näytettäviä viestejä