Tämä otsake viitta Jeesuksen kiusauksiin, Matteuksen mukaan, 4:1-11.
Perkele esitti kolme houkutusta, jotka olivat mittasuhteiltaan suurempia, kuin kenellekään aikaisemmin tai myöhemmin järjestetyt houkutukset. Ehdottajalla oli paitsi täydellinen raamatuntuntemus niin myös raamatullisuuden täydellinen vääräksivääntelykyky. Nämä ”taitonsa” kiusaaja oli osoittanut jo Paratiisissa.
Miksi Perkeleen arviointikyky ja ajallinen valta ei toiminut, vaikka hän tiesi, että kohde oli täydellinen ihminen ja henkisesti, hengellisesti ja ruumiillisesti heikoimmassa mahdollisessa tilassa?
Jeesus oli perehtynyt koko Raamattun, sen kokonaiseen ilmoitukseen ja etenkin, että se oli Jumalan Sana.
Jo silloin, 30-luvun vaiheilla oli täydelliset Alkuperäiset Kirjoitukset kaikkien hebrealaisten tiedossa. Ongelma oli sama, kuin se on tänäänkin, eli opiskellaan teologiaa, oppia jumaluuksita, sensijaan, että opiskeltaisiin oppia Jumaluudesta/Jumalasta. Oikean opin tietäminen, kuitenkin, edellyttää Itse Opilta, Jumalalta saatua Uskoa.
Jumalan Sana, eli Kirjoitukset eli Raamattu selittää itsensä. Ihminen, teologia, tulkitsee Jumalan käskyjä.
Tähän kytkeytyy Jaak.2: 10 ”Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin”.
Yhden käskyn pitäminen ei kompensoi toisen käskyn rikkomusta. Tilikirja on pidettävä puhtaana ja sellaisena se pysyy vain, kun tunnustamme syntimme Jumalalle, sillä vain häntä vastaan me rikomme, teemme syntiä. Synti ei ole iso tai pieni, synti on sydämen ero Jumalasta.
”Jeesus oli perehtynyt koko Raamattuun” ??
Tuohon aikaan Raamatusta oli lopullisesti hyväksytty pyhiksi kirjoiksi
Toora eli Viisi Mooseksen kirjaa joka hyväksyttiin varhaisimmin
Tämä oli samarialaisten ja saddukeusten ainoa Raamattu
Toinen kokoelma oli Nevi’im eli Profeetat
Näitä olivat
Aikaisemmat profeetat eli Ensimmäiset profeetat eli Joosua, Tuomarien kirja, Samuelin kirjat ja Kuningasten kirjat
Varsainaisia profeettojen kirjoja olivat Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja 12 pientä profeettaa eli Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia
Kolmas osa eli Ketuvim eli Kirjoitukset ovat kahtena eri kokoisena säilyneitä.
Jo noin 300 – 200 eKr. kreikannattu tai kreikaksi kirjoitettu Septuaginta sisältää myös monia sellaisia teoksia, joita ei aikoinaan Jamniaan kokoontuneilla juutalaisilla kirjanoppineilla ei ollut käytössää, kun he noin vuosina 100 – 130 jKr. vahvistivat Ketuvimin eli Kirjoitusten koelmaan kuuluvat teokset. Niinpä juutalaiseen Raamattuun eivät tulleet ne teokset, joita nykyisin meillä on tapana nimittäin joissakin kirkoissa Apokryfikirjoiksi ja joissakin kirkoissa Deuterokanonisiksi kirjoiksi ja joissakin kirkoissa ne kuuluvat muidenkin Kirjoitusten joukossa sellaisenaan Vanhan testamentin kokoelmaan.
Juutalaisten Ketuvim eli Kirjoitusten rajaukseksi siis tuli vain heprean tai aramean kieliset teokset
– Runollisia teoksia Psalmit, Sananlaskut ja Job
– Pienet juhlakirjat eli pienet kääröt eli megillot
Korkea veisu, Ruut, Valitusvirret, Saarnaaja sekä Ester
– Apokalyptinen eli ilmestyskirja Daniel
– Leeviläiset eli Myöhäisemmät historiankirjat Esra, Nehemia ja Aikakirjat
Meidän Raamatuissamme näiden järjestys on muuttunut.
En tähän kirjoita noita Apokryfisiä eli Deuterokanonisia eli joissakin kirkoissa muiden Vanhan testamentin kirjojen joukossa tasavertaisena olevia teoksia, koska niiden määrä vaihtelee eri kirkoissa.
Esim Eenokin kirja on Etiopian kirkossa muiden Raamatun kirjojen joukossa. Toki Uudessa testamentissa tähän viitataan kuin mihin tahansa pätevään Vanhan testamentin kirjaan:
Juudaan kirje:
1:14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: ”Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä
1:15 tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet”.
On mielenkiintoista huomata että rakas Vapahtajamme Saatanaa vastaan taistellessaan käytti Raamatun vanhimpaan kokoelmaan kuuluvan Viidennen Mooseksen kirjan jakeita.
Jeshua ben David oli tutustunut myös Uuden Testamentin evankeliumeihin. Niistä hän oli eri mieltä kuin kirjoittajat. On hyvä myös tietää, että oman pahuuden voi ulkoistaa saatanalle, joka näissä blogeissa usein kirjoitetaan Isolla (hän lienee Jumalan pimeä puoli).
”Jeesus oli perehtynyt koko Raamattun, sen kokonaiseen ilmoitukseen ja etenkin, että se oli Jumalan Sana.” Jälleen kerran: Jeesus itse on Jumalan Sana. ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta (Joh. 1:14).” JIhmettelen myös väitettä, että Jeesus olisi ollut ’henkisesti, hengellisesti ja ruumiillisesti heikoimmassa mahdollisessa tilassa’. Edeltävät jakeet näet kuuluvat: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.’ Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi.” 40 vuorokauden paasto toki laittaa ruumiin koville, mutta sen tarkoitus on vahvistaa henkistä ja hengellistä tilaa.