Länsimaissa kasvaakin kuulumattomien ryhmä, joka edustaa uskonnottomien sekä uskokuntiin, joka tasaisesti nousee väkiluvussa.  Vaikka yhteiskunnassa uskonnon merkitys onkin vähenemässä, niin kuitenkin siihen tulee toiset muodot. 

Vaikka useammatkin ihmiset yhä toteavat eri tutkimuksissa, että he eivät koe kuuluvansa mihinkään uskontokuntiin.

Monet kokevat uskonnolliset asiat julkisen puolella kovin vieraiksi niin sen myötä yksityisemmät hengelliset, mutta myös henkisyyteen erillaisempien liittyvissä aktiviteeteissa. 

Eniten näkyy nuorten sukupolvissa eriytyneet arvot verrattuna vanhemmista sukupolvista. Eli nuorten asenteet on kriittisempia uskontoa kohtaakin ja siksi ei sit seuraa vanhempiensa sukupolvia uskonnollisissa tarkoituksissa jalajälkiä seuraten. Miksi ja miten kautta nuorten uskonnollinen näkemys on syntynyt? Arvojen välillä voi entisestään verrata eri tapoja, mitä nuori voi suhteuttaa virallisesti eri instituutionaaliseen uskonnon sekä uus herätyksiin.

Myös mitä on tuotu nuorten elin ympäristössään niin sielä puuttuu turva mihin nuori voisi hädän keskellä tukeutua sekä läheisyyden puutos. Sanoilla on kovin suurin merkitys ja sitä on käytetty uskonnollisissa asioissa väärin, jonka kautta ei nuori saakaan turvaa vaan saattaa alkaa vieroksua tai pelätä uskonnollisia asioita. Taasen turvallisiin uskonnollisiin yhteisöihin on kiva palata, vaikka se ei olisi elämässä erityisesti keskeisempiä.

Miksi nuori kokee uskonnollisuudessa turvattomuutta niin uskonnollisuuden kautta on saatettu käyttää pelottelun asenteena, tuomitsemisella ja jopa pakottaa uskomaan sitä yhteisöä missä voisi olla vaikka sen vanhemmat. Uskonon yhteisökin saattaa pelottaa nuorta tai nuoria, koska yhteisön sisällä voi olla ristiriitoja, jotka luovat turvattomuutta sekä etäisyydenkin tunnetta eli ei tule kuuletuksi.

. 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/uskonnottomuutta-vai-multi-uskonnollisuutta