Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus on 22.9. kokouksessaan päättänyt käynnistää muutosneuvottelut kirkon keskushallinnossa. Taustalla ovat ortodoksisen kirkon saamaan valtionapuun kohdistuvat leikkaukset.
Muutosneuvotteluiden piirissä on kirkon palvelukeskuksen, Ortodoksisen seminaarin ja kaikkien hiippakuntien henkilöstö piispoja lukuun ottamatta. Tarkoitus on tarkastella töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Myös lomautukset ovat mahdollisia. Henkilöstön vähentäminen on viimeinen keino, johon turvaudutaan, eikä vähennystarvetta ole neuvottelujen alkaessa arvioitu.
Kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtionapuun, myös ortodoksisen kirkon samaan valtionapuun on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Vuonna 2023 kuluttajahintaindeksin mukaan tehtävää määrärahan korotusta vähennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä astui voimaan vuonna 2024 ja sen vaikutus ulottuu vuoteen 2026. Vuoden 2025 alusta alkaen valtionavun lähtötasoa 2 771 000 euroa leikattiin 392 000 eurolla. Vuodelle 2026 valtionavuksi ortodoksiselle kirkolle esitetään 2 192 000 euroa.
Valtionapu on muodostanut noin 35 prosenttia kirkon keskusrahaston tuloista. Leikkausten perusteluna on käytetty ennustettua ortodoksisten seurakuntien kirkollisverojen kasvua. Kasvu on kuitenkin jäänyt merkittävästi ennustettua heikommaksi. Verotulot kohdistuvat ortodoksisiin seurakuntiin, mutta leikkausesitys koskee Suomen ortodoksisen kirkon eli keskusrahaston tuloja.
Suomen ortodoksinen kirkko on Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä vuodesta 1923 asti toiminut ortodoksinen paikalliskirkko, jossa on noin 56 000 jäsentä. Kaikkia Suomessa asuvia ortodokseja palvelevassa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa. Yli 30 prosenttia kirkon jäsenistä on alle 29-vuotiaita. Kirkkoa johtaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, jonka istuin sijaitsee Helsingissä.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä