Hei, tulin vain kertomaan, että Jesus Revolution on katsottavissa Netflixillä. Suosittelen. Meillä leffa nähtiin 2023 elokuvateatterissa. Pääosissa mm. Kelsey Grammer eli Frasier.
Katso traileri Jesus Revolution
P.S.
Jeesus-liike vaikutti Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa erityisesti 1960-luvun lopulla ja -70-luvun alkupuolella. Joku puhuisi ilmiön kohdalla Jeesus-hipeistä, jotka päivittivät amerikkalaista evankelikaalista uskontulkintaa ja kulahtanutta kristityn elämäntapaa oman aikansa kielelle ja väripaletille. Idealistisena näkynä oli etsiä ”alkuperäistä” kristinuskoa. Liikkeen piirissä oli vahva karismattisuuden vaikutus. Ulkoisesti liike oli värikäs ja moderni, mutta sisäisesti ei aina niinkään. Jeesus-liikkeeseen liittyi myös epäkohtia ja ikävää kompurointia.
P.P.S.
Elähdyttikö Jeesus-liike sinua? Minua ainakin, joskin hieman jälkijättöisesti. Nyt hymyilyttää.
Katosin elokuvan tettertissa kahteen kertaan ja kyyneleet vieri pitkin poskia molemmilla kerroilla.
Miksikö? Siksi, että liike vastasi nuorten rakkauden etsintään tavalla, joka toimi.
Lukihäiriö tuo elämään hauskuutta, kun kirjaimet vaihtaa paikkaa ja sanan merkitys muuttuu.
Nuoruudessa se toi vain suurta häpeää.
Elokuvan yksi keskeinen avain on se alussa, kun pappi joutuu yllättäin ja tahtomattaan keskusteluun hipin kanssa.
Hippi avaa ”oven” papille ja myös meille elokuvan idean löytämiseen.
Papin asenne oli ensin hyvin negatiivinen koko liikettä ja varsinkin tapaamista kohtaan, mutta sitten hippi kertoi siitä, miten nuoret ovat etsimässä rakkautta, mutta etsivät sitä vääristä paikoista.
Me tiedämme ja tunnemme sen todellisen rakkauden, Kielteinen asenne nuorten etsintää kohtaan on este sille, että he voivat löytää tien todellisen rakkauden luo. Meissä tarvitaan vain tämä pieni asenteen muutos ja nuoret alkavat kuunnella meitä.
Olli,
Kirjoitat:
” jotka päivittivät amerikkalaista evankelikaalista uskontulkintaa ja kulahtanutta kristityn elämäntapaa oman aikansa kielelle ja väripaletille.”
Jeesus-liike on Jeesuksen alottama, ja jonka lahkon ensimmäisiksi edeskäyviksi syyteltiin Paavalia. Jeesus taivaaseen siirryttyään puuttui alottamansa lahkon paikallisseurakuntien väärään opetukseen ja lankeamisiin, joista ei tehty parannusta.
”Henki ja Elämä” ei ole ulkoista värikkyytä, nykyaikaisuutta, vaan ”kaupunki” uskoontulleen sisällä mikä ei voi kätkeytyä. Tätä kaupunki-ylhäällä vuoren rinteellä ei edusta katoliseksi kirkoksi muotoutunut ilmiö, jonka ”oikeaoppisuus” on määritelty 21 kirkolliskokouksessa. Tätä kaupunkia, kynttilää, joka valo huoneessaolijoille edustivat kaikki ne tahot, jotka eivät osallistuneet em. kirkolliskokoukseen, eivät omaksuneet kuvien- ja pyhimysten ja Madonnan palvontaa. Tämä kynttilän valo häikäisi mm. valdolaisuutena, uudelleenkastajina ja sitten 1900-luvun alun Pyhän Hengen vuodatuksena.
Tänään käydään dialogia, jonka tarkoitus on tehdä diili oikean ja väärän, eli raamatullisuuden ja teologisuuden kanssa.
Raamattu kehoittaa meitä Reijo tutkimaan sanaa , Jumalan ilmoitusta ja se on teologiaa . Ja hienoa että helluntailaisuudessa tätä tehdään myös yhä enemmän . Iso kirja mm tähän keskittyy , Janne Saarela on mielestäni monessa asiassa mies paikallaan vaikka en yhdy myöskään moniin teologisiin oppikysymyksiin hänen kanssaan. Kaikissa kirkoissa ja yhtesöissä on oppi ja dogmit vaikka niitä ei olisi kirjattu . Jos kuuntelen helluntaisrk useita puheita niin sieltä tulee oppi ja korostukset ja on määritelty mistä voi puhua ja mistä ei puhuta . Ei ole mitään opitonta liikettä .
Varsinaiseen blogiin , täytyy katsoa ja mielikuva joskus nähnyt aiheesta että nuorisoherätys oli suurta mutta kuten usein herätyksissä ei ole raamatullista jatkoa että voisi muodostua pysyviä seurakuntia . Haaste on ymmärtää ja vastaanottaa nuoria kirkolliseen toimintaan että kokevat sen kotoisaksi . Opetus on tärkein asia , persoonalliset ja ulkoiset kysymykset on taas toinen asia
Hyvä Reijo M,
Älä lausu väärää todistusta. Kukaan kristitty ei palvo kuvia (=ikoneita) tai Jumalanäitiä. Näitä me kristityt kunnioitamme, vain Jumalaa palvotaan. Sanojen merkityksessä on vissi ero.
Raamattu ei ole tippunut taivaasta (kuten muslimit uskovat koraanin tehneen) vaan se on ihmisten kirjoittama. Kai myös ymmärrät, että Raamattu on Kirkon isien ja äitien kokoama kirja, se on Tradition kirjallinen osa.
Jari H.,
Ensimmäisen lauseen sanat ovat yksi-yhteen V-M. Kärkkäisen, (professuuri USA:ssa ja dosenttuuri Helsingin teologisessa tiedekunnassa) kirjoituksesta, sen teemasta. Tähän liittyvä kirjoitus ja mm. minun kommentointini julkaistiin Ristin Voitossa 29/10/2008 ja sen jälkeen. Sen lisäksi, että se propagoi katolista harhaoppia hän ilmoittaa, että olisi tutkittava mitä yhteistä meillä on, sensijaan, että otetaan esille erot. Eli olisi käytävä dialogia väärän kanssa. Tämä dialogi-ehdotus perustuu Sokrateen opetukseen, metodiin, jossa luovuttamaton ehdoton oikea kyseenalaistetaan.
Toinen käskyn Augustinus poisti ja Luther on tämän poiston ”jatkumo”. Laitan tähän toisen käskyn KK33 mukaan:
8 Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
9 Älä kumarra niitä äläkä palvele/heb, abad/ niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
10 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Katoliset kirkot ovat täynnä kuvia ja niiden edessä ja niille tehdään juuri sitä, mikä tässä käskyssä on kielletty. Ei ole väärä todistusta/valhetta, jos sanoo kaiken tämän kielletyn toiminnan edustavan palvontaakin. Paavi Johannes-Paavali herätti Marian palvonnan, koska hän huolestui sen vähenemisestä (culto di Maria). Uskon, että niin sinä kuin Kärkkäinenkin sorrutte käsittämättömään lapsellisuuteen, vaikka kyse on V-MK:n teologisesti korkeimmasta sivistystasosta. Toisaalta, korkein ihmisviisaus, itseymmärrys, paljastuu tyhmyydeksi, etenkin hengellisesti, vt. Room. 1:22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet.
Raamattu on todellakin ”tippunut” taivaasta. Paavali tämän toteaa, Gal. 1:12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.
Tämän jälkeen Paavali muistuttaa, jo kaikkien tietämän asian itsestään, että hänellä oli kiihko ja tohtoriaatit, joiden perusteella hän oli oikealla asialla vainotessaan Jeesuksen seuraajia, kr. Christianos.
Jeesuksen ”hampaissa” oli isiltä perityt opin muodot, traditiot, joista Jeesus käski vain pysyä erossa ja lukea Kirjoituksia.
Kiitos Reijolle keskustelun virittämisestä . Saamme näin uuden mahdollisuuden oppia sakramettien keskeisen merkityksen uskon elämän hoidossa. Tämä on aika harvinainen mahdollissuus päästä sisälle sakramenntien suureen siunaukseen ja sisältöön , joka suurelta osalta jää yksin teologien tietämyksen varaan. Sakrameteista ei jumalanpalveluksissa juurikaan opeteta, joten seurakuntalaisten tietämys niistä jää ohueksi. Tällöin syntyy juuri sen kaltaisia vääriä kuvitelmia sakrameteistä, jollaisia vastaa Reijo kovasti haluaa taistella. Hänhän ei huomaa ollenkaan sitä, että
Jumala kykenee toimimaan myös sakramenttien kautta ja on vaikuttamaasa niiden kautta ja niissä.
Juuri sakramenttien kautta tuleva siunaus vetää seurakuntaa yhteen ja jos se kirkosta revittäisiin pois, niin yhteys katoaisi.
Pekka,
Tämä ”rakaudellisuus” minua ja sakramentti-vastaisuuttani kohtaan ei ole aitoa. Aitous pitäisi olla ominaisuus, mikä lisäntyy ajallisen aikamme lopulla.
Elokuvassa kaste kuvastaa uudestisyntymisen vaikutusta hienolla tavalla. Nuoret, jotka saaavat kasteen ja nousevat vedestä saavat konkreettisesti kokea puhudiustuneensa entisestä elämästää ja nyt voivat aloittaa aivan uudelta. Ikään kuin puhtaalta öydältä.
Me kirkon ihmiset emme pääse näin konkreettisesti kokemaan ja sisäistämään kasteen merkitystä uudestisyntymisen pesona. Eikä meille sitä opeteteta, mitä uudestisyntymisessä tapahtuu. Se sisältö jää vieraaksi, eikä se siksi tuota sitä iloa ja riemua, jota elokuvan nuoret vedestä noustessaan kokivat. Näyttää siltä että jäämme jostakin oleellisen tärkeästä sivuun, kun oma kaste on tapahtunut lapsena. Kaste itse vaikutaa kummassakin tapauksessa aivan saman asian, mutta aikuiskasteessa uusi elämä konkretisoituu tavalla, joka meille jää valitettavasti vieraaksi.
Pekka: Minusta kasteessa ei ole olennaista, mitä siitä itse tajuaa tai minkälaisen tunnejäljen se kastettavaan jättää.
Oma ev.lut. kirkkoni tiivistää asian minusta hyvin: ” Kaste antaa lapselle Jumalan siunauksen koko elämän mittaiselle matkalle. Samalla lapsesta tulee kristillisen kirkon ja kotiseurakunnan jäsen. Kaste liittää lapsen myös vuosisatoja kestäneeseen kristilliseen perinteeseen.”
Seija,
Oikein sanot: ”Oma ev.lut. kirkkoni tiivistää asian …”.
Siis raamatullisuuteen et puutu.
Olet Seija täysin oikeassa. Se ei ole tärkeää. Tärkeää on se miten nyt aikuisena hyödymme kasteesta.
Saamme kasteessa Jumalalta tiettyjä kummilahjoja, joiden omistaminen on olennaista. Niistä ei paljoa ole opetusta.
Itse oivalsin niiden olemassaolon vasta melko äskettäin, kun luin Saarisalon sanakirjasta siitä, mitä uudestisyntymisessä tapahtuu. Jumala on rakkaus ja Uudestisyntymisessä saamme kosketuksen Häneen ja siinä saamme uuden rakkauden. rakkauden siihen mitä Jumala rakastaa ym. Uudestisyntyneen tunnistaa siitä että hänellä on tämä rakkaus.
Pekka: Sinulla on erilainen käsitys uudestisyntymisestä kuin Suomen ev.lut. kirkolla. Me ajattelemme uudestisyntymisestä näin: ” Uudestisyntyneellä tarkoitetaan kastettua kristittyä. Uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa, jossa Jumalan Sana yhdistyy veteen. Pyhä Henki lahjoittaa uskon, jolla kristitty saa tarttua aina uudestaan kasteen lupauksiin. Kerran saatu kaste kantaa läpi elämän. Uudesti syntyminen on siirtymistä tuomion alaisuudesta armon alaisuuteen.”
Sinun ajattelutapasi viittaa n.s. vapaitten suuntien näkemyksiin, miksei myös viidesläisyyteen.
Mutta nyt etenemme blogin aiheesta jo kauas.
Vasta nyt havaitsin, että minulle on kommentoitu. Pahoittelen!
Kirjoitelen näihin vastinettani päivän- parin kaarellla.
Seija. Tekstissäni kyse on siitä muutoksesta, joka uudestsisyntymisessä tapahtuu. Se ei kumoa mitään tuosta mitä kasteesta kirjoitit.
”Sekoitut sakramenteista ja Raamatusta, eli, Jumala (joka on Rakkaus) ei hoida ennen uskoontuloa mitään eikä ketään.” (Reijo Mänttäri omalla blogillaan)
Mänttäri kieltää lapsikasteen. Tunnen monia, jotka kertovat olleensa uskossa lapsikasteesta asti. Minä tulin uskoon lapsikasteessa. Lihaksi synnyin isästä ja äidistä. Hengestä synnyin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kautta kasteessa. Uskovat vanhemmat opettivat Jeesuksesta. Nuorena kadotin uskon, jonka olin jo kasteen ja opetuksen kautta saanut. Etsikkoajan ja hengellisen heräämisen kautta sain myöhemmin palata siihen uskoon, johon minut oli lapsena kastettu. Voin myös kuvata sitä niin, että tulin uskoon 22-vuotiaana, vaikka olin ollut uskossa jo lapsena. Mänttäri kertoo myös kadottaneen uskonsa elämän kiihkeinä vuosina, mutta myöhemmin uudistuneensa uskossa (tuli uskoon uudelleen?) Mänttärin kastetta ei tämän uudistumisen jälkeen ole uusittu helluntaiseurakunnassa?
Reijo,
Jumala on aina hoitanut lapsiaan lasten epäuskosta huolimatta. Juutalaiset saivat/saavat edelleen ympärileikkauksen isiensä uskoon 8vrk ikäisinä. Jumala hoitaa koko ihmiskuntaa, uskovia ja uskomattomia. Langennut ihmiskunta rikkoo Jumalaa vastaan kuten ennenkin. Nämä kaksi totuutta ovat voimassa Jumalan säätämän ajan loppuun asti. Loppuun asti Jumala kutsuu sanansa ja sakramenttiensa kautta. Pelastettujen täysi luku täyttyy. Lopulta kaikki paha lakkaa. Paha on jo voitettu Golgatalla!
(Reijo Mänttäri ei hyväksy yhtään kommenttiani omalla blogillaan. Eikä ota kantaa tähänkään kommenttiin?)
Jeesuksen vallankumous jatkuu paruusiaan asti kaikkialla maailmassa.
Aivan samoin olen nuo asiat Kari käsittänyt. Uskoon tulon yli- korostaminen voi jopa syrjäyttää uskossa elämisen. Tällöin juuri sen ensimmäisen rakkauden voi kadottaa. Ulokonaiseti saattaa elää mallikelpoista uskovan elämää. Silti voi olla langennut pois armosta. Jos unohdamme oman syntisyytemme, niin silloin myös armon tarve katoaa.