Kirkossamme on jälleen tilanne, jossa kapitulit rajoittavat olemattomin perustein Hengen toimintaa estämällä viettämästä ehtoollista. Niin on tapahtunut lähihistoriassa jo lukuisia kertoja. Mielestäni tällainen on vääristynyttä vallankäyttöä, jopa hengellistä väkivaltaa.
En näe ylipäätään kestäviä perusteita sille, että ehtoollisen viettoa pyrittäisiin rajaamaan silloin, kun se tapahtuu käsikirjan mukaan ja sen toimittaa vihitty pappi. Ehdotankin, että ehtoollisen viettämiseltä poistetaan kaikki turhat säädökset kuten vaatimus tietystä paikasta. Samat kriteerit kuin kasteisiin riittävät ehtoollisen viettämiseen. Nykysäädösten mukaan käytännössä kaikki kirkon ehtoolliset olisivat olleet vääriä ensimmäiset 300 vuotta, mukaan lukien Jeesuksen itsensä asettama. Tämä jo yksistään osoittaa kuinka pielessä nykymallimme on!
Vapauttakaa ehtoollinen
Blogiin kommentoiden liittyen ehtoolliseen . Kirkko ei tee siinä asiassa laillisesti väärin kun on päättänyt sakramentaalitiloista eli tiloista jotka siunattu ehtoollisen viettoa varten ja kirkkoherran luvalla niitä jaetaan ( käytännössä piispojen ohjeistus takana) . Tarkoituksen mukaisesti tietysti on toimittu että perinteisen virkakannan mukaisille järjestöille ei annetta lupaa uusiin tiloihin eikä hyväksytä ehtoolliseen siunattuja tiloja ilman naispapin mukana oloa . Messuyhteisöjä on vähennetty systemaattisesti juuri vanhan virkakannan messuista . Paitsi viidesläisiä jotka hyväksyvät naispappeuden esim, Mikkelissä . Piispojen ohjeistus on tietysti laiton koska kirkkolliskokous on piispojen kokouksen yläpuolella laillisuudessa . Osoittaa piispoilta huonoa johtajuutta , mutta jatkoa tämä on raamatusta luopumiselle Jumalan sanana . Kansankirkon ja myös herätysliikkeiden hajaannus on selviö . Herätysliikeväki ei ole yhtenäinen joukko teologisesti ja selvä johtajuus puuttuu kun viesti on ristiriitainen . Jo pelkästään sakramenttien omiin käsiinottaminen aiheuttaa pitkällä juoksulla hajaannusta .
”Herätysliikeväki ei ole yhtenäinen joukko teologisesti ja selvä johtajuus puuttuu, kun viesti on ristiriitainen.” Ehkä näin onkin hyvä. Vahvoilla johtajilla on taipumus yksinkertaistaa viestiä ja kärjistää ristiriitoja.
Niin kyllä demokratialla ja kompromisseilla on paikkansa , mutta istuvat huonosti kun osallisena on Jumalan sana tavalla tai toisella. Ei osa herätysliikejohtajilla tietysti ole kadehtittava .
Eipä vahva johtajuuskaan istu kovin hyvin Jumalan sanan yhteyteen – ainakaan Matteuksen tallentamien Jeesuksen sanojen mukaan: ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan (Matt. 23:8-12).”
Niin eikö vahvuus tässä kontekstissa tarkoita uskollisuutta Jumalan sanalle ja olla alamainen sille . Ja siinä vahvuudessa ei ole mitään maskuliinista ylpeyden hapatusta .
”Eikö vahvuus tässä kontekstissa tarkoita uskollisuutta Jumalan sanalle ja alamaisuutta sille?” Onko alamaisuus voimaa vai heikkoutta? Jos hakee vahvuutta Raamatun sanasta, joutuu ohittamaan monta heikkoutta ja nöyrtymistä painottavaa kohtaa. ”Hän on vastannut minulle: ’Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.’ Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima (2. Kor. 12:9).”
Tuskinpa kukaan ihminen on niin vahva, etteikö hän tarvitse vahvistuakseen Raamatun sanaa (ei ohittamalla sitä) sen jälkeen kun ihmisen vihollinen (nimi jääköön mainitsematta), petti Eevan ja Aadamin. Luther valaisee hyvin tuota lankeemuksen alkua, kun langennut kerubi sai Eevan epäilemään Jumalan sanaa. Kaikki lähti yhdestä sanasta – ehkä – kun Eeva valheen enkelin petoksesta lankesi epäilyyn sanoessaan; ”Jumala on kieltänyt…ettemme -ehkä- kuolisi”.
Sen jälkeen kaikki oli menoa puiden taakse piiloon. Toteaahan myös Paavali vahvuutta hakemalla Ef6; ”..vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevässä voimassaan kestääksenne… Paholaisen juonet.” Hänen toimenkuvaansa kuuluu nytkin aloittaa vähästä. Ei pieni poikkeama mitään merkitse kirkon isossa kuvassa!
Psalmissa alussa 43:2 kirjoitetaan vahvasti: ”Sillä sinä olet minun Jumalani, minun linnani”, – mutta heti perään -; ”Miksi olet minut hyljännyt”, minun viholliseni ahdistavat minua; miksi minun täytyy käydä murhepuvussa? Mutta sitten lopussa: Miksi murehdit minun sieluni? Odota, odota Jumalaa, sillä ”vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apu.” Jumala on heikoissa väkevä ja armo on kyllin.
Kirkossa tiedetään varsin hyvin, kuinka voimallinen asia ehtoollinen on. Väkevänä voimana se vahvistaa ruumiin ja sielun. Siksikö se pitäisi joiltakin kieltää, että he eivät saisi enää maistaa sen väkevää voimaa?
Kommenttiketjua seuratessa syntyy sellainen vaikutelma, että ehtoollisen vietto halutaan kieltää lopulta tasa-arvo lakiin vetoamalla? Muita loogisia perusteluja ei asian takaa löydy?
Jatkan kommenttia, viittaan samalla blogin alussa olevaan Timo Pöyhösen tekstiin:
”Kirkossamme on jälleen tilanne, jossa kapitulit rajoittavat olemattomin perustein Hengen toimintaa estämällä viettämästä ehtoollista. Niin on tapahtunut lähihistoriassa jo lukuisia kertoja. Mielestäni tällainen on vääristynyttä vallankäyttöä, jopa hengellistä väkivaltaa.”
Kari, mihin perustuu ajatus, ”Kirkossamme on jälleen tilanne, jossa kapitulit rajoittavat olemattomin perustein Hengen toimintaa estämällä viettämästä ehtoollista.”
Missä Raamatussa sanotaan, että sitä ei saa rajoittaa?
Sami,
Ole rauhassa omassa Kirkossa. Sinä tunnet Raamatun sekä tradition.
Hyvää kesää sinulle sekä perheellesi.
Ystävällisesti,
Kari Paukkunen
Kari, hyvää kesää sinullekin. Ymmärrän jos et halua keskustella, ja arvioida blogistin näkemyksiä. Kun ymmärrystä etsivä usko loppuu alkaa usko propagandalistiseen populismiin. Se on liian helppo tie.
Sami,
Kiitos hyvästä kesän toivotuksesta! Otan sen mielelläni vastaan.
Ymmärrän, että voi olla vaativaa lukea koko kommentti-ketju blogilla. Eiköhän sieltä löydy ihan tarpeeksi dataa siitä, miten olen omasta puolestani asiaa tarkastellut ja arvioinut.
Lainasin kommentissani blogin tekstiä:..”jälleen tilanteessa” Itse ymmärrän, että blogisti näkee asetelman olevan toistuva eli vastaava tilanne on kohdattu myös aikaisemmin. Olen samaa mieltä blogistin kanssa.
Olet oman kantasi ilmoittanut selvästi jo muutama päivä sitten samalla blogilla. Siihen en puutu.
Kari, minä en ole kertaakaan puhunut omasta kannastani. Se olisi liian helppoa.
Sami
Sinulla on selvä mielipide (kanta) siitä, kuinka evlut kirkko on ehtoollinen-asiassa toiminut. Kantasi on tullut esille kommenteissasi.
Oma helppo tiesi on myös tiedossa. Kommentoin sitäkin edellä.
Olet rauhassa omassa Kirkossa. Sinä tunnet Raamatun sekä tradition.
Kari, väärin. Minä en edellekkään ole kertonut mitään kannoistani. Olet väärin informoitu tässä asiassa.
”Ehtoollisen vietto halutaan kieltää lopulta tasa-arvo lakiin vetoamalla.” Pappisnaiset torjuva toiminta halutaan kirkossamme kieltää. Heillä on ollut täydet oikeudet virkaan jo vuodesta 1988. Niinpä on lain vastaista kieltää heitä jakamasta ehtoollista vain sen vuoksi, että ovat naisia. Ehtoollisen saa jokaisessa messussa.
Pentti Martti
Tarkoituksella irrotit lauseen ja otit sen esille eri kontekstissa. Varmasti tiedät mitä tarkoitin.
Tarkoitin järjestöjen ehtoollisen viettoa. Ehkä huomaat sen olevan blogin aiheena.
Tiedän, että tarkoitit kirkon järjestöjen ehtoollista. Juuri ne halutaan kieltää tasa-arvolain vastaisina, jos pappisnaisilta evätään niissä palveleminen.
Voidaan tietysti miettiä, sittenkö ehtoollinen on pätevä ja oikea, kun toimitukseen saadaan nainen miehen rinnalle. Asia ei ole sinänsä ongelma kaikille. Evlut-kirkon ongelmaksi tosin muodostuu se, että suhtaudutaan tiukasti toisaalle, vaikka kysymys ei ole harhaopista ja sitten samaan hengenvetoon veneytetään kirkon ylimmän laillisen elimen päätöstä sallimalla laittomuus joka sekä VT:n, että UT:n mukaan on selvä harhaoppi.
Kari Kanala tosin toteaa IL. 9.7. ”Se kuvastaa oikeasti kirkossa käynnissä olevaa muutosta. Keneltä se toisen rakkaus on pois?” Tämä se ainoa perustelu sitten onkin. Keneltä se sitten on pois vaikka kirkossa vietetään ehtoollista, jonka toimittaa vain miespappi, kun käytäntönä on 2000-vuotinen virkapappeus? Looginen ristiriita evlut-kirkossa näiden´kahden asian välillä on ilmeinen.
Trivialiaali asiana huomioksi, ettei tasa-arvolaki koske ehtoollisenviettoa, joka on uskonnonharjoittamista. Toki se koskee palvelussuhdeasioita silloinkin kun työtehtävät liittyvät uskonnon harjoittamiseen. Jos messu toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin, eikä kukaan ole palvelussuhteensa, niin tasa-arvolailla ei ole ko. messun kanssa mitään tekemistä. Jos pastori on palvelusuhteessa, niin hänen palvelussuhdettaan tasa-arvolaki koskee. Pappi ei voi, olipa itse palvelussuhteessa taikka ei, vedota omaan uskonnonvapauteensa suhteessa tasa-arvolain noudattamiseen toisen papin palvelusuhteeseen. Eli jos messussa on yksikin pappi palvelussuhteessa, niin hänen palvelussuhteessaan tulee noudattaa tasa-arvolakia. Sikäli Jos palvelussuhteessa on vain miehiä tai naisia, eikä kenenkään työtehtäviä ei ole järjestelty sukupuolen perusteella, ei tasa-arvolailla ole merkitystä ehtoollisenvieton kanssa. Tasa-arvolain sijaan tulee kyseeseen kirkon omat sisäiset linjaukset tasa-arvon suhteen.
”Voidaan tietysti miettiä, sittenkö ehtoollinen on pätevä ja oikea, kun toimitukseen saadaan nainen miehen rinnalle.” Ei ole kysymys ehtoollisen teologisesta pätevyydestä. Kysymys on laillisuudesta. Vain miesten tai vain naisten jakama ehtoollinen on tietysti lain mukainen, jos ketään ei ole estetty sukupuolensa perusteella palvelemasta työssään. – Miehen ja naisen esiintyminen alttarilla rinnan olisi toki kaunis ja raamatullinen vertauskuva. Onhan ihminen Jumalan kuva mieheksi ja naiseksi luotuna.
”Miehen ja naisen esiintyminen alttarilla” Vertauskuvaa asiayhteydestä pappeuteen ei luomisesta löydy.
Kielto elämän puusta syömisestä annettiin Adamille . Lankeemus tuli täydelliseksi (täytetyksi) vasta kun hänkin söi.
”Onhan ihminen Jumalan kuva mieheksi ja naiseksi luotuna.” Näin on ollut alusta asti sangen hyvää ja yhä on.
Tuo ilmaus ”keneltä se sitten on pois” tai ”keneltä se toisen rakkaus on pois” on aivan järjetön. Ja laittaisin kyllä sitaatit sanan ”rakkaus” ympärille. Raamattu nimittäin määrittelee selkeästi se mitä rakkaus on. Tuota älytöntä kysymystä voi käyttää perusteluna ihan missä asiassa vain. Jos rakastan vaikka koiraani, niin keneltä se sitten on pois, jos kirkko vihkii minut koirani kanssa. Ja listaa voi jatkaa mitä erilaisimpiin asioihin.
Esim. vaikkapa jotain yhteiskunnallista lakia säädettäessä käytettäisiin argumenttina ”keneltä se sitten on pois”. Saksassa paraikaa käydään keskustelua abortista, koska syntyi kova häly perustuslakituomioistuimen tuomarivaalissa ehdokkaan Frauke Brosius-Gersdorfin mielipiteiden takia. Hän kannattaa syntymättömän lapsen abortoimista aina 9 kk asti. ”Keneltä se sitten on pois?” Entä eutanasia? Keneltä se sitten on pois?
Eikö juuri Tooran käskyt ja Raamattu kokonaisuudessaan ole annettu meille ohjeeksi miten tässä maailmassa tulee toimia ja se juuri osoittaa ”keneltä se sitten on pois”? Luther taisi sanoa, että kolme ensimmäistä käskyä koskee suhdettamme Jumalaan ja loput suhdettamme lähimmäiseen. Niistä ja koko Raamatusta ja ihmiskunnan historiasta voi päätellä ”keneltä se sitten on pois” ja ”keneltä se on ollut historiassa pois” ja mitä seurauksia siitä on ollut ja tulee olemaan kun toimin tällä periaatteella.
Tällä typerällä kysymyksellä yritetään ihminen houkutella pois vastuullisena olentona teoistaan. Individualistisen ihmisen ”ei kuulu minulle eikä koske minua” -kysymys. Kain vastasi Jumalalle kun Jumala kysyi häneltä ”missä on veljesi Abel? ”En tiedä; olenko minä veljeni vartija?” (1 Moos. 4:9).
”Kysymys on laillisuudesta.” Mutta eikö se ole hieman kohtuutonta että ”seurakuntalaisia” suljetaan sakramentin ulkopuolelle vakaumuksensa ja viran takia, jota Suomen evlut-kirkko noudatti vuoteen 1986 saakka. Muutos virassa hyväsksyttiin sitten kirkolliskokouksessa. Asiaan liittyvän ponnen hyväksyminen ei ollut juridisesti sitova, moraalisesti oli. – Tässä kirkossa on tilaa myös perinteiselle virkakannalle. Eihän se väärin ole.
Nyt piispojen kollegio toimii – juridisesti – tietysti oikein asettamalla ”kieltotauluja” (Pori/Seinäjoki! stop ”Inkerin kirkon” ajatusmaailma), vaan miten lie rauhoitetaanko tällä sitten syntynyttä tilannetta. Epäilen, että käy päinvastoin, kun toisaalla kirkolliskokouksen lailliselle päätökselle viitataan kintaalla ja metaliberaalit mies-ja naispapit saavat toimia oman mielensä mukaan piispojen luvalla kuten haluttaa, kun yhteiskunnan pride tunkee kirkkoon sisälle tasa-arvon lippu liehuen. On tietysti sama mitä me maallikot kirjoitamme, mutta epäloogisuus – ettei mikään ole muuttunut – kirkon johdossa tuskin jää vaikutuksia vaille seurakunnissa.
”keneltä se sitten on pois”
Kun ehtoollisen vietto kielletään herätysliikkeiltä, niin ehtoollisen vietto on pois niiltä seurakuntalaisilta, jotka pysyvät vanhassa virassa. He haluavat edelleen olla luterilaisia, eivät ortodokseja eivätkä katolisia. Virka on 2000 vuotta vanha, kuten Kosti Vasumäki edellä toteaa. Se ei riistä tasa-arvoa miehen ja naisen välillä. Kristus on evankeliumeissa asettunut naisen rinnalle, ylistänyt naisen uskoa ja luottamusta Jumalaan.
”Kysymys on laillisuudesta.”
Suomen evlut kirkko on luonut omia sisäisiä linjauksia tasa-arvon suhteen pappisvirassa toimiville siten, että heidät voidaan asettaa tietyissä tilanteissa (palvelusuhdeasiat/työtehtävät) syyllisten ja syytettyjen asemaan. Tämä on ahdettu evlut kirkon sisälle ”lailliseksi” ja ”oikeudelliseksi” käytännöksi. Tätä tarkoituksella järjestettyä ”totuutta” julistetaan mediassa kertomalla, että herätysliikkeet rikkovat evlut kirkon yhteyttä ”naisia sortamalla”.
Onko valittu tie kirkon kaikkeen maailmaan tarkoitetun evankeliumin, ilosanoman mukainen?
Kari, juuri näin kuten kirjoitat. Vein vain ajatusta niin pitkälle kuin vein, koska yritin todistaa sen että miten kukin täällä toimii, vaikuttaa aina toisiin ihmisiin.
Tuon kysymyksen esittäjä odottaa vain yhdenlaista vastausta. Että siihen vastataan: ”no, ei se ole todellakaan keneltäkään pois”. Jos vastaat, että kyllä sillä on vaikutusta muihin ja sillä on seuraamuksia ja on pois joiltakin, niin olet ihmisoikeuksien vastainen pahis.
”Purjehdin kanssasi samassa veneessä” Riitta.
Ymmärsin ajatuksesi, näin se menee.
Taivaan Isä meitä heikkoja auttakoon, siunatkoon ja varjelkoon!
Virkakysymuksessä, mutta vielä enemmän avioliittokysymyksessä on yhtenä taustatekijänä omaksuttu sukupuolikäsityksemme. Pelkistän asian kolmeen vaihtoehtoon:
1. Patriarkaaris- hierarkinen sukupuoli käsitys joka perustuu apostoli Paavalin opetukseen 1. Kor. 11:1 – 12
2. Komplementaarinen sukupuolikäsitys jonka taustalla on mm. 1. Moos. 1:26- 30, Gal 3:26-28
3. Relatiivinen sukupuolikäsitys, joka nojautuu aikamme sosiologiologisiin käsityksiin ja sukupuolen tutkimukseen, mutta jolle ei löydy varsinaista tukea Raamatusta.
Huomioksi, ettei kirkkomme nykyinen virkaratkaisu ole sukupuolineutraali, vaan sukupuolesta riippumaton. Viran kelpoisuusehdot tai tehtävät eivät riipu sukupuolesta, mutta sukupuoli nousee esiin esimerkiksi virka-asussa.
Jukka Kivimäki
Herätysliikkeiden lupa tai kielto jakaa ehtoollista perustuu näistä malleista ja niiden taustoista huolimatta Suomen evlut kirkon sisäisiin linjauksiin. Tuomiokapitulit latelevat sanktioita. Valitusoikeutta ei ole ollut eikä tule.
Virkaratkaisu on tehty 40v. sitten. Avioliittokysymys muhii edelleen paikoillaan. Piispat ovat kantansa ilmoittaneet.
Sukupuolikysymyksiä/ näkemyksiä on erilaisia. Halusit tuoda ne keskustelun tässä vaiheessa esille. Mielenkiintoista joka tapauksessa.
”Kun ehtoollisen vietto kielletään herätysliikkeiltä, niin ehtoollisen vietto on pois niiltä seurakuntalaisilta, jotka pysyvät vanhassa virassa.” Näen asian niin, että ehtoollisen vietto kielletään silloin, kun yhteyden ateriasta tehdään erottelun ateria. Lutherin mukaan ehtoollinen on jaettu kelvollisesti, kun se toimitetaan Jeesuksen asettaman mallin mukaan. Samoin hänen mukaansa sen nauttija on kelvollinen, kun hän tuntee oman kelvottomuutensa. Virkakysymysten tai muiden opillisten erimielisyyksien asettaminen ehdoiksi ei ole kristillistä eikä oikein.
Jukka Kivimäki toi esille sen, mikä tässä on hieman unohtunut koskien kirkon virkaratkaisua.
Evl-sivustolla luomiskertomuksesta todetaan, miten ”Jumala lopuksi katsoi kaikkea luomaansa, ja kaikki oli hyvää (1. Moos. 1:31). Edistämällä tasa-arvoa ja mm. transihmisten asemaa kirkko kunnioittaa Jumalan luomistyön moninaisuutta ja rikkautta.”
Kirkko voi tosin kunnioittaa luomistyön ”moninaisuutta”, mutta sukupuolia on vain kaksi sekä luomiskertomuksessa ja kuten mm. Tieteessä tapahtuu -lehden artikkelissa biologi Atte Komonen sen todistaa maan päällä aukottomasti. Ei ole moninaisuutta, ei mitään spektriä.
Kun nyt vaaditaan herätysliikkeitä hyväksymään naispappeuden, niin ottaen kirkon virkaratkaisun huomioon naispappeus onkin vain yksi ulottuuvuus. Koska kirkko alkaa vaatia sitä, että tuo ns. ”moninaisuus”, jota ei ole olemassa muuten kuin mielikuvissa pitää myös näkyä herätysliikeiden messuissa alttarilla. Kuitenkin on niin, että osa heistä, jotka käyvät vaikkapa Sleyn messuissa, käyvät myös messuissa kirkossa.
Sukupuolia on monta jo sikäli, että biologisen lisäksi on psyykkinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja juridinen sukupuoli. Biologisen sukupuolenkin sisällä on kirjoa selvästi miehen ja selvästi naisen välillä.
”Virkakysymysten tai muiden opillisten erimielisyyksien asettaminen ehdoiksi ei ole kristillistä eikä oikein.” (Pentti Martti)
Niin,
Meidän kelvollisuutemme ei ole kiinni meidän uskostamme, vaan kelvollisuutemme perustana on Kristuksen ansio.
Kristus asetti ehtoollisen kun apostolit olivat koolla. Asetus on ollut voimassa Kristuksen kirkossa ylitse Lutherin ajan tähän päivään asti. Osa evlut kirkon jäsenistä ovat omantunnon arkoja. He haluavat pitäytyä vanhassa virassa. He eivät ole muuttaneet ehtoolliseen liittyvää käytäntöä kirkossa. He eivät ole jakaneet kirkkoa. Mm. Sleyn messuissa ei saarnata naispappeudesta, vaan halutaan tuoda Kristus sekä julistetussa sanassa että ehtoollisessa seurakunnalle uskossa omistettavaksi.
Kirkkoa ovat jakamassa uudistajat, joiden mielestä nykyaika ja ihmiskunnan ymmärrys elämästä vaativat muutoksia kirkon jumalanpalvelus elämään. Paine muutoksiin on niin suuri, että jatkuvasti etsitään sääntöjä ja asetuksia, joiden avulla yritetään osoittaa, että ne jotka pitäytyvät vanhassa, ovat juuri ne, jotka ovat halunneet jakaa kirkon.
”Kristus asetti ehtoollisen kun apostolit olivat koolla. Asetus on ollut voimassa Kristuksen kirkossa ylitse Lutherin ajan tähän päivään asti.” Eikä asetuksessa ole sanallakaan mainittu, kuka saa jakaa ehtoollisen tai ottaa sen vastaan.
”Eikä asetuksessa ole sanallakaan mainittu, kuka saa jakaa ehtoollisen tai ottaa sen vastaan.”
Ei sanaakaan, ei. Eikä ketään ole syrjitty.
Kristuksen kirkko on asian ymmärtänyt hyvin ilman erillisiä asetuksia, säädöksiä ja lakeja tähän asti.
Otsikko on Vapauttakaa ehtoollinen. Ns herätysliikkeille sen voisi esittää muodossa: Vapauttakaa ehtoollinen kirkkopoliittisista kiistoista!
Blogin viesti ja pyyntö on kapituleille.
Herätysliikkeet toteuttavat ehtoollisen viettoa kuten Kristus on ehtoollisen asettanut. Toteuttavat, jos kapitulit sen blogin pyynnön mukaisesti sallivat.
Jos kapitulit kieltävät joiltakin kirkkoon kuuluvilta yhteisöiltä ehtoollisen toimittamisen, se ei johdu siitä, ettei ehtoollista jaettaisi oikein. Se johtuu siitä, että erillisellä ehtoollisella irtaudutaan oman seurakunnan jumalanpalveluelämästä, ja perustellaan se maamme yhdenvertaisuuslakia rikkoen.
Niin, se on ikävää, että kapitulit ovat tehneet ehtoollisen vietosta kirkkopoliittisen kiistan laatimalla erityisiä säädöksiä.
Tähän blogisti toivoo muutosta.
Säädökset on laadittu eduskunnassa.
Kosti Vasumäelle huomioksi, ettei kirkon virka ole sukupuolirooli. Virka on rooli joka pukeutuu kantajansa päälle. Viran kantajalla on ja säilyy oma sukupuolensa. Osa kristikunnasta katsoo ettei virka ”pukeudu” naispuolisen hankilön päälle.
”kirkon virka ole sukupuolirooli. Virka on rooli joka pukeutuu kantajansa päälle. Viran kantajalla on ja säilyy oma sukupuolensa.” (Jukka Kivimäki)
Eduskunta on säätänyt lakeja:
Jos henkilö on teologisesti pätevä ja täyttää muut pappisvihkimyksen ehdot, eikä kyseinen piispa katso muuta syytä kieltäytyä vihkimisestä, myös muu sukupuolinen henkilö voidaan vihkiä papiksi.
Kirkolla ei ole virallisesti säädettyä estettä muu sukupuolisille papeille, mutta piispoilla on harkintavalta, ja heidän suhtautumisensa voi poiketa toisistaan.
Vielä lisäys selvyyden vuoksi:
Translaki 2023:
🔹 Juridisen sukupuolen voi muuttaa:
Itse ilmoittamalla, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta ja kokee pysyvästi kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mikä väestötiedoissa lukee.
Asian käsittely (hakijan harkinta-aika) kuitenkin kestää 3 kuukautta.
Virka säilyy, koska kirkon virka ei ole sukupuolirooli? (Jukka Kivimäki)
Sukupuoli voidaan vaihtaa uudelleen perustellusta syystä (pysyvä kokemus sukupuolesta). Kahden vuoden odotusta ei enää tarvita uuden 2013 säädetyn lain jälkeen.
🔁 Uusi hakemus on mahdollinen koska tahansa, mutta:
Aina vaaditaan kolmen kuukauden harkinta-aika
DVV voi hylätä hakemuksen, jos epäilee ettei edellytys ”pysyvästä kokemuksesta” täyty (esim. jos hakemuksia tulee usein ja lyhyin välein)
Viittaan vielä sekä edellisiin kommentteihin että kiitän Jukka Kivimäkeä asiallisesta lainsäädännön selvittämisestä blogilla.
Suomen evlut kirkko on tuonut yhteiskunnallisen keskustelun sekä lait kirkon sisälle. Kapitulit noudattavat päätöksissään demokraattisen yhteiskunnan linjauksia.
Kirkkokansa tuntee Raamattunsa, ja on hämillään kaikesta lakien, säädösten sekä asetuksien sisällöistä. Ei kai ole kovin merkillistä, että virasto/laitos (kirkko) viranhaltijapäätöksineen ajaa väkeä paikallisseurakuntien messuista myös muiden messujen pariin?
Jopa ne, jotka eivät kirkon hengellisestä opetuksesta mitään piittaa, eivät tahdo pysyä yhteiskunnallisten uudistuksien kyydissä mukana.
Toinen tie kirkossa olisi myös mahdollinen:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT): On linjannut, että uskonnollisilla yhteisöillä on oikeus päättää sisäisistä asioistaan (EIT: Fernández Martínez v. Espanja 2014).
Luterilaisuuteen kuuluu olennaisesti oppi Jumalan kahdenlaiset hallinnasta, hengellisestä ja maallisesta. Edellinen on kirkon asia, jälkimmäinen yhteiskunnan. Avioliitto ei ole luterilaisille sakramentti. Niinpä sitä koskevat lait sitovat myös kirkkoa.
”Ei kai ole kovin merkillistä, että virasto/laitos (kirkko) viranhaltijapäätöksineen ajaa väkeä paikallisseurakuntien messuista myös muiden messujen pariin?” Näen asian niin, että ’muiden messujen’ johtohahmot kutsuvat seuraajiaan pois paikallisseurakuntien toiminnasta varoittamalla kirkon ’vaarallisista harhoista’. Olen tavannut seurakunnan työntekijöitäkin, jotka ovat uskoneet naisen toimittaman messun vaarantavan heidän pelastuksensakin. Perusteluiksi he esittivät Pyhäkön lampun kirjoituksia.
”Näen asian niin.”
Minä näen toisin. Herätysliikeiden messuihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Niihin ei kukaan aja tai pakota. Tuntuvat täyttyvän yksi toisensa jälkeen.
Nykyisen informaatiotulvan keskellä kelluva kristitty on kyllin kyvykäs päättämään itse mihin messuun osallistuu. Jotkut valitsevat messun sijaan joogan tai astelevat ennustajan luo.
PS. Pyhäkön lamppu ei ole minkään herätysliikkeen julkaisu.
”Olen tavannut seurakunnan työntekijöitäkin, jotka ovat uskoneet naisen toimittaman messun vaarantavan heidän pelastuksensakin. Perusteluiksi he esittivät Pyhäkön lampun kirjoituksia.” (Pentti Martti)
Pentti Martti,
Levität tällaista tietoa julkisella foorumilla seurakunnan työntekijöiden väittämistä. Minua kiinnostaa, onko Pyhäkön Lampussa kirjoitettu naisen toimittavan messun vaarantavan pelastusta? Onko tällainen kirjoitus julkaistu?
Uskot asian olevan totta, koska niin on sinulle kerrottu. Voisit vielä asian varmentaa kyseisiltä seurakunnan työntekijöiltä.
Pyhäkön Lamppu on LHPK:n julkaisu.
En kerro muilta kuulemaani vaan itse näkemäni. Tapahtuma on niin vanha, että Lähetyshiippakuntaa ei vielä ollut. Pyhäkön lamppua julkaisi tuolloin Luther-säätiö. – – – En myöskään viittaa pakottamiseen vaan arvovallalla vaikuttamiseen.
Selvä,
Vielä; LHPK ei kuulu Suomen evlut kirkon herätysliikkeisiin, vaan on eriytynyt itsenäiseksi luterilaiseksi kirkoksi Suomessa.
Lähetyshiippakunta on kuitenkin tuollainen ’muu messu’, johon pariin kirkkomme jäseniä houkutellaan.
Luther taisi nimittää muualla kuin seurakunnan kirkossa vietettäviä ehtoollisia nurkkamessuiksi eikä tainnut niitä hyväksyä.
Pentti Martti
Vetoat Lutheriin ainakin verbimuodossa: Modaalinen apuverbi + evidenssi. ”Taisi nimittää” ja ”tainnut hyväksyä” ovat epäsuoran evidenssin ilmauksia. Ne osoittavat, että puhuja ei ole täysin varma asiasta, vaan tekee päätelmän tai viittaa toisen kertomaan tietoon. (Mihin tietosi perustuu?)
Joka tapauksessa paljon on evlut kirkossa muuttunut oppi-isän opetuksien jälkeen. Blogi tosin koskee vain ehtoollisen viettoa. Kirkossa on suuri joukko kristittyjä, jotka ovat nurkassa paljon muunkin opetuksen kanssa. Herätysliikkeiden messuihin (”Nurkkamessut”? Pentti Martti) osallistuvat ovat kertoneet, että on turvallista kuulla opetusta Katekismuksen mukaisesti. Tämä voi joskus aiheuttaa valinnan herätysliikkeen tai paikallisseurakunnan messun välillä. Oletko huolissasi kaikista muista linjauksista, jotka poikkeavat tohtori Martin opetuksista?
Liberaaleja näkemyksiä:
”Neitsyt Marian synnytys: neitseellinen syntymä on teologinen symboli Jeesuksen erityisyydestä, ei historiallinen tapahtuma.
Jeesuksen ihmeteot: Ihmeteot ovat luonnollisia tapahtumia tai vertauskuvallisia kertomuksia, eivät yliluonnollisia ihmeitä
Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus: Osin kiistetään, osin uudelleentulkitaan; Ylösnousemus nähdään usein Jumalan läsnäolon kokemuksena opetuslasten elämässä.
Iankaikkinen kadotus: Usein kiistetään tai sivuutetaan. Pelastus ymmärretään useammin Jumalan rakkauden ja armon näkökulmasta, ei rangaistuksen.
Jeesus ainoana pelastustienä: Usein kiistetään tai tulkitaan laajemmin. Liberaaliteologit voivat korostaa uskontojen välistä dialogia ja nähdä, että pelastusta voi löytyä myös muiden uskontojen kautta, ei vain Jeesuksen kautta.
Kirkon ja sakramenttien merkitys: Sakramenttien, kasteen ja ehtoollisen, merkitys on enemmän yhteisöllinen ja symbolinen kuin pelastuksellinen.”
Olet huolissasi herätysliikkeiden toiminnasta. Minä olen huolissani Suomen evlut kirkon piispojen linjauksista sekä kapitulien sanktioista, jotka kohdistuvat herätysliikkeiden toimintaa kohtaan.
Blogistin toivomaa Hengen toimintaa ei estä herätysliikkeiden ehtoollisen vietto.
Luther ei ole ottanut kantaa 2000-luvun liberaaliteologiaan. Kristillinen oppi on luettavissa Katekismuksesta. Ehkä Lutherin kanta voisi löytyä sieltä?
En ole mökkiolosuhteissa pystynyt tarkistamaan, mitä Lutherin aikaiset nurkkamessut täsmälleen olivat. Siksi käytin tuollaisia ilmaisuja. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että hän piti tärkeänä seurakunnallista yhtenäisyyttä.
”Puhuja ei ole täysin varma asiasta.” Lisään vielä, että oletin keskustelijoissa olevan niitä, jotka pystyvät tarkistamaan asian.
”Ehkä Lutherin kanta voisi löytyä sieltä?” Isosta katekismuksesta saa hyvän käsityksen siitä, mitä Luther ajatteli ehtoollisesta. Olen sitä usein lukenut ja saanut siitä vahvistusta omalle käsitykselleni.
Lutherin kirkon 7 tuntomerkkiä paljastaa jo ensimmäisessä , Jumalan sanassa mikä tulee olla kirkon tehtävä . Ehtoollista varten siunatut tilat ovat tulleet vallankäytön välineiksi kirkon piispoille . Ehtoollista on vietetty alkukirkon aikoina myös taivasalla ja Jumalan sanalla siunataan alttarit ja luterilaisen käsityksen mukaan piispa on mukana siinä . Ilmeinen ristiriita on herätysliikkeillä että ovat kansankirkon piispallisessa kaitselmuksessa ja tämä tilanne ei tietysti pitemmän päälle voi noin jatkua. Vuosikausia on jatkunut rinnakkainen ja samalla erisuuntainen kehitys asiassa , joissa mielestäni herätysliikkeet ovat luovineet asian suhteen . Monelle se on ollut hyväksytty asia ollut että kansankirkosta otetaan jotain ja herätysliikeestä jotain . Se ei ole Jumalan tahto että kastepappi ajaa satojen kilometrien päästä liittääseen lapsen eri seurakuntaan kuin itse tai vihkipappi pörrää jostain vihimään avoiparia johonkin kirkkoon jossa ei edes käydä . Ne ovat aina kirkkollisia toimituksia eikä mitään palapelin kokoamista . Tästä on seurannut epäselvä ja myös kokonainen ymmärrys ja toteutus Kristuksen ruumiista , seurakunnasta ja paimenuudesta . Nyt lähivuosina nämä asiat nousevat ratkaisemaan mitä tuleman pitää . Armonvälineiden omiin käsiin omattaminen ja samalla sitoutuminen kansankirkkolliseen yhteyteen ei voi olla tie mitä herätysliikkeet voi kulkea . Vaatimukset kansankirkon piispoille ei vaikuta suuntaan eikä mistään taistelusta kannata puhua , Jumalan sana puolustaa niitä jotka tahtovat Jumalan pelossa ojentautua sanan mukaan . Onko sitten valittu suunta oikea mitä varsinkin sley kuuluttaa että samaan aikaan halutaan pysyä kansankirkossa ja samalla päättää ehtoollisen pitämisestä ilman kansankirkon siunausta ? Ristiriita joka ei voi olla yksittäisille uskoville ja perheille hyväksi , jos keskustelun valtaa ristiriidat vaikka vapauteen meidät Kristus on vapauttanut. Messuyhteisöjen rakentaminen vaatii paimenuutta , jossa ihmiset mieltävät seurakunnan kodiksi ja paimen tahtoo että lauma pääsee perille . On kuitenkin ilmeistä että rahalla on isoin vaikutus , mutta se ei ole argumentti , kun Herra tahtoo rakentaa huonetta .
Martti Pentti kirjoitit :
Lähetyshiippakunta on kuitenkin tuollainen ’muu messu’, johon pariin kirkkomme jäseniä houkutellaan.
Kirjoituksesi ei pidä paikkaansa . Olen lhpk seurakunnan jäsen ja ei ole mitään houkutelluja . Ihan ihmiset tulevat vapaaehtoisesti ja niitä tulee muultakin kuin kansankirkosta . Yksittäiset ihmiset voivat kutsua seurakuntaan toki ihmisiä , onko se paha asia ? Kyllä suurin osa kansankirkosta tulleista on tullut juuri sen takia kun kokevat että kansankirkko ei halua pysyä raamatullisessa opetuksessa . Kaikkia ihmisiä yhdistää kodittomuus jossa on monella tavalla ihmisen tarpeista suurin että tulee kohdatuksi ja nähdyksi , niin hengellisessä mielessä kuin inhimillisessä mielessä . Luterilaiseen oppiin ei kuulu tuomiovallan antaminen vaikka mainitsemasi naisen toimiminen ehtoolisessa , että kaiva kirjoitus tai usko ihmisten puheita sinisilmäisesti . Näitä ennakkoluuloja on ja nämä ”totuudet ” on joskus huvittavia kun ne on aivan päinvastaisia kuin väitetään . On tullut seurakuntiin myös jäseniä juuri näiden puheiden takia kun ovat tulleet uteliaaksi , että tunnettavuus toimii joskus myös negatiivisen puheiden kautta . Kristillisyydessä ei tulisi olla mitään kilpailuasetelmaa eikä vastakkain asettelua . Jumalan lapset voivat kokea yhteyttä monella tasolla ja siihen meidät on myös kutsuttuja .Kansankirkollinen argumentti että kirkkoja on lähellä on epäkristillinen ajatus ja eikö kristitty saisi valita missä hänen paikkansa on ? On kohta kuten Ranskassa että moskeijoita tosin saa rakentaa vaikka samalle kadulle useampia , muttei Herran huoneita . Ei ihmisiä voi pakottaa menemään johonkin kirkkoon ja se on myös loukkaavaa niitä ihmisiä kohtaan mitkä käy messuissa vaikkapa siellä Porin suunnalla että miksi heidän ei saa kokoontua siellä missä ovat vuosia käyneet . Eikö ole yhtään edes tunneälyä kun miettii vaikka lapsiperheitä jotka tahtovat tuoda lapsensa samalla pyhäkouluun ja tuskin monessa kansankirkon Jumalanpalveluksessa on edes järjestetty pyhäkoulua messun aikana .
”Kyllä suurin osa kansankirkosta tulleista on tullut juuri sen takia, kun kokevat, että kansankirkko ei halua pysyä raamatullisessa opetuksessa.” Miten on, kokevatko he itsenäisesti näin, vai kuulevatko he tämän esimerkiksi Lähetyshiippakunnan viestinnästä?
Martti , et kai ajattele että aikuisia ihmisiä tulee houkutuksilla , ei lhpk ole mikään mainostoimisto . Jos ihminen käy sunnuntaista toiseen messussa niin ei sitä kukaan pakota eikä kysele jos ei tule . Eikä muuten työnnetä liittymiskaavakkeita eteen että liity meihin . Voi käydä luterilaisessa messussa ja olla liittymättä . Kristillisyys on täysin vapaaehtoista ja vierastan suuresti sellaista kosiskelua , se ei kuulu kristillisyyteen eikä sen ulkopuolelle . Jos liittyy toiseen kirkkokuntaan esim niin toivottaa tahdon siunausta . Meidän lopullinen päämäärä on taivas ja se on hyvä muistaa aina . Kirjoitit viestinnästä – varmaan toivotetaan tervetulleiksi kuten muissakin kirkollisissa ilmoituksissa ja kaikki on kirkossamme hyvin avointa tiedottamisen suhteen , jäsenmäärät , kannatukset , talous , opetukset jne . Ei ole maksumuurien takana mitään . Avoimuus ja vapaaehtoisuus on kristillisyyteen sisäänrakennettu ominaisuus . Ja saa jopa ehtoollisen luterilaisen uskon ja ehtoollisen merkityksen uskoen vaikka ei ole seurakunnan jäsen . Että kyllä ne itsenäisesti näin kokevat ja olen näistä saanut veljiä ja siskoja ja kaikilla sama tarina että omassa seurakunnassa luovuttu siitä ja siitä ja tullut uutta ja vierasta sanan vastaista .En halua niihin keskittyä mutta ymmärrän että ihmiset prosessoivat hetken aikaa ja tahdon sanoa että saat rukoilla paikkaasi ja vapaus toimia . Ei nämä muutokset kansankirkossa ole varmaan sinulle Martti vieraita ole . Ja moni jos ei kaikki sano että saa elää kristityn vapautta kun ei tartte pohtia niitä ristiriitoja mitä kansankirkossa ja seurakunnassa ollut .
”Martti, et kai ajattele että aikuisia ihmisiä tulee houkutuksilla.” Tottakai ajattelen. Tähänhän kaikki valistus, mainonta ja propaganda perustuu. Houkuttelua on monenlaista ja monentasoista. Nyt ajattelen lähinnä viestintää, joka korostaa kirkon ristiriitoja ja kutsuu niitä luopumiseksi oikeasta opista. Se on käänteistä houkuttelua yhteisöön, jota kuvataan vapaan kristillisyyden kodiksi. Näin on luvallista toimia. On kuitenkin sokeutta väittää, ettei tällaista olisi. Henkilökohtainen kutsu lähteä mukaan on myös houkuttelua.
Martti Pentti kirjoitit :
ajattelen lähinnä viestintää, joka korostaa kirkon ristiriitoja ja kutsuu niitä luopumiseksi oikeasta opista. Se on käänteistä houkuttelua yhteisöön, jota kuvataan vapaan kristillisyyden kodiksi.
Lhpk ssa ei korosteta kirkon ristiriitoja koska en koe niitä meillä olevan . Jos tahdot vaikka kuvata virkakysymystä , niin en ole kuullut että naispappeudesta edes puhutaan opetuksissa tai saarnoissa , kuten media tahtoo kuvata meidät naispappeuden vastustajiksi . Lhpk elää luterilaisesta tunnustuksesta kiinni pitäen . Kirjoitit luopumisesta oikeasta opista ?? Mitä aikaa ja kenen oppia tarkoitat , kun opin käytännöt ovat muuttuneet , tarkoitatko kansankirkon opetuksia miltä vuosikymmeneltä ? Perustatko oikean opin mihin ? Onko se oikea oppi mielestäsi luterilainen ja raamatullinen oppi ? Ei voi olla ristiriitaisia käsityksiä ja samaanaikaan molemmat totta . Mikä se syy että kirkosta erotaan ? Mitähän tuo vapaan kristillisyyden koti sinulle tarkoittaa ? Minä pidän ihmisiä ajattelevina ja vapaina tekemään omia ratkaisuja ja tiedän että moni kaipaa yhteyttä ja turvaa Jumalasta elämän haasteisiin , ettei pidä yrittää tehdä ihmisistä tyhmiä joita houkutellaan . Enemmänkin sitä houkuttelua on pysyä luopuneessa kirkossa jossa opetus on raamatun sanan vastaista . Mutta laita nyt yksi todistus viestinnästä missä korostetaan ristiriitoja , ettei jää ennakkoluulojen varaan? Lhpk.fi sieltä vaan etsimään, kun en tunnista tuota korostusta ristiriidoista .
Heätysliikkeiden messut ”hiertävät kuin kivi kengässä”
Eikö lakin remmiä voisi vähän höllätä?
Eivät herätysliikkeet ole kirkon kimpussa virkakäsityksen kanssa, vaan päinvastoin.
Naispappeus on tosiasia evlut kirkossa. Tässä tilanteessa olisi hyvä viisaus vain todeta, että miehet ovat pappeina katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa sekä mm. suomalaisissa herätysliikkeissä. Pappeudesta on esitetty kahdenlaisia näkemyksiä. Eikö tämä riittäisi tässä vaiheessa Martillekin?