Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan syksyllä 2025 uusi kirkkoherra eli Helsingin tuomiorovasti. Nykyinen tuomiorovasti Marja Heltelä jää virallisesti eläkkeelle alkuvuodesta 2026. Uudeksi tuomiorovastiksi hakee viisi ehdokasta.
Tuleva vaali on herättänyt keskustelua ensi hetkistä asti. Kotimaa uutisoi 4.6. muun muassa vaalitapaan liittyvästä väännöstä. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto linjasi kokouksessaan, että vaali tultaisiin toteuttamaan välillisellä vaalilla. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli teki piispa Teemu Laajasalon esityksestä vaalitapaan liittyvän päätöksen, jonka myötä vaali tullaan toteuttamaan niin kutsulla kansanvaalilla.
Pian sosiaalisen median keskusteluissa heräsi epäilyksiä kapitulin syistä avata vaali kansanvaaliksi. Kotimaan tietoon tuli useampi arvelu, joiden mukaan kapitulilla tai piispalla olisi mielessään mahdollisia ehdokkaita, jotka pärjäisivät välittömässä vaalissa paremmin julkisuutensa tähden. Monet epäilykset kohdistuivat julkisuudesta tunnettuun Paavalin kirkkoherra Kari Kanalaan.
VIIME PÄIVINÄ keskustelua on herättänyt viiden ehdokkaan ylempien pastoraalitutkintojen sisällöt. Ylempi pastoraali on kirkollinen tutkinto, joka antaa valmiuksia esimerkiksi tuomiorovastin, pappisasessorin ja hiippakuntadekaanin tehtäviin. Tutkintoa pääsee suorittamaan pappi, jolla on jo ennestään kelpoisuus hakea kirkkoherran virkaa pastoraalitutkinnon sekä seurakuntatyön johtamisen tutkinnon myötä.
Piispainkokouksen päätöksen mukaan ylemmän pastoraalitutkinnon tavoitteena on, että ”tutkinnon suorittanut tuntee syvällisesti teologiaa, soveltaa sitä kirkon toimintaan sekä hallitsee ja hyödyntää johtamisen, esimiestyön, ohjauksen ja konsultoinnin sekä hallinnon ja talouden menettelytapoja ja käytäntöjä kirkon toimintaympäristössä”.
Ylemmän pastoraalitutkinnon 80 opintopisteeseen sisältyy 20 opintopistettä kirkon johtamiskoulutuksen opintoja, 40 opintopistettä erityiskoulutusten opintoja, jotka ”syventävät papin perusosaamista” sekä opintoihin liittyvän kehittämishankkeen raportti tai teologinen tutkielma.
KAIKKI HAKIJAT ovat saaneet valmiiksi ylemmän pastoraalitutkinnon viime vuosina. Tuomas Hynynen 2020, Mari Mattson ja Päivi Vähäkangas 2021 ja Kati Pirttimaa 2024. Viimeisimpänä ylemmän pastoraalin on suorittanut Kari Kanala, jonka tutkinto on merkitty suoritetuksi kesäkuussa 2025.
Kaikki muut hakijat olivat tehneet kirkon johtajakoulutuksia, mutta Mari Mattson puolestaan Edupoliin suoritetun Johtamisen erityisammattitutkinnon. Varsinaisia pastoraaliopintoja näytti tehneen eniten Mattson, jonka tutkintoon lukeutui peräti kolme juuri pastoraalia varten suoritettua opintokokonaisuutta.
Huomattava osa hakijoista sai hyväksiluettua väitöskirjansa, väitöskirjaopintonsa tai väitöskirja-artikkelinsa osaksi pastoraalia. Heihin lukeutuivat Päivi Vähäkangas, Tuomas Hynynen sekä Kati Pirttimaa. Kukin heistä sai hyväksiluettua myös lopputyönä tehtävään tutkielmaan väitöskirjansa tai osion siitä. Heistä Vähäkangas täydensi lopputyötään kirjoittamalla artikkelin kirkon hierarkioista.
Mattsonin lopputyönä toimi hänen raporttinsa ”KIRKON ÄÄNI. Kallion seurakunnan viestinnän- ja seurakuntatoimiston tavoitealueen organisaatio- ja strategiaprosessi” vuodelta 2021. Kari Kanalan lopputyöksi hyväksyttiin hänen Gettysburgin yliopistoon 1990 tekemänsä Jesajan kirjaa käsittelevä gradutyö.
MONET ERILAISET opinnot ja tutkimustyöt ovat luettavissa hyväksi ylempään pastoraaliin. Runsasta keskustelua Kotimaan lukijablogeissa on herättänyt se, millä kriteereillä osa opinnoista on hyväksiluettu.
Siinä, missä esimerkiksi Mattsonin suorituksissa korostuu ylempää pastoraalia varten suoritetut kurssit, saivat Vähäkangas, Pirttimaa ja Hynynen luettua hyväksi suuren määrän väitöskirjaopintojaan. Kanalan hyväksiluettaviin opintoihin kuului puolestaan kirjava määrä erilaisia kursseja ja koulutuksia aina Esa Saarisen Pafos-seminaarista Turun yliopiston Huumekoulutukseen.
Kanalan hyväksiluettujen opintojen kirjavuus sai esimerkiksi kanssahakija Tuomas Hynysen kirjoittamaan Avoimen kirjeen Teemu Laajasalolle ja Kari Kanalalle. Hynynen kirjoittaa, että ”Toivoisin että te, Teemu Laajasalo ja Kari Kanala, osoittaisitte, että Kanalan ylempi pastoraali tehtiin oikeilla ansioilla ja suoritteilla. Toivon, että Kanalan gradu vuodelta 1990 on niin timanttinen, laaja ja relevantti kirkkomme ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi, että ylemmälle pastoraalille löytyy vankat perustelut”.
Hämmennyksensä lähteeksi Hynynen ilmaisi kirkolliskokousedustaja ja hiippakuntavaltuuston jäsen Viivi Ali-Löytyn kirjoituksen, missä tämä esittää, ettei Kanalalle olisi tullut myöntää pastoraalia ”näillä meriiteillä”.
Kotimaan saaman tiedon mukaan yleensä ylemmän pastoraalin opintosuunnitelman hyväksyjänä toimii tuomiokapituli, mutta kapituli voi delegoida vastuun myös hiippakuntadekaanille. Helsingissä vuodesta 2023 suunnitelmat on hyväksynyt hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen. Tuomiokapituli hyväksyi Kanalan ylemmän pastoraalin kokouksessaan 11.6.2025.
Kotimaa yritti tavoittaa Helsingin hiippakunnan entistä dekaania, joka toimi esimerkiksi Kanalan ylemmän pastoraalitutkinnon esittelijänä. Kotimaa ei tavoittanut Reijo Liimataista eikä Kanalan pastoraalitutkinnon tarkastanutta Mika Aspista.
Ilmoita asiavirheestä