Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan uusi kirkkoherra tänä syksynä edellisen kirkkoherran Marja Heltelän jäädessä eläkkeelle. Piispa Teemu Laajasalon aloitteesta tuomiokapituli päätti määrätä uuden kirkkoherran valintaan suoran vaalin vastoin seurakuntaneuvoston toivetta välillisestä vaalista. Tuomiokapituli ei onnistunut esittämään mitään merkittäviä syitä neuvoston toiveen ohittamiselle. Sosiaalisessa mediassa alkoivatkin heti arvailut siitä, että piispalla on kenties jo mielessään ehdokas, joka voisi tunnettuutensa ansiosta pärjätä paremmin suorassa kansanvaalissa kuin seurakuntaneuvoston moniportaisessa rekrytointiprosessissa. Piispa tyrmäsi nämä spekuloinnit hiippakuntavaltuuston kokouksessa ja antoi itse ymmärtää seurakuntaneuvoston pelaavan.
Yksi tuomiorovastin kelpoisuusvaatimuksista on ylempi pastoraalitutkinto, jonka tarkoituksena on syventää teologista ymmärrystä ja antaa eväitä toimimaan vaativissa johtamistehtävissä. Ennen kuin Helsingin tuomiorovastin hakuaika umpeutui 18.6., helsinkiläinen julkkiskirkkoherra Kari Kanala suoritti nopealla aikataululla ylemmän pastoraalitutkinnon ja tuli näin kelpoiseksi hakemaan tehtävää. Pyysin kapitulista tutkintoon liittyvät asiakirjat nähtäväkseni ja ne vahvistivat entisestään somessa alkaneita spekulointeja. Tätä tutkintoa ei olisi koskaan pitänyt myöntää niillä meriiteillä, jotka nyt kapitulissa oli katsottu riittäviksi.
Tutkintoon vaadittavista 80 opintopisteestä 49 on hyväksiluettu sellaisista opinnoista, joita Kanala on suorittanut ennen alempaa pastoraalitutkintoaan ja niistä 40 on suoritettu ennen kuin hän on edes valmistunut papiksi, ainakin hänen Linkedin-profiilinsa mukaan. Piispainkokouksen hyväksymän ohjeen mukaan ylempään pastoraalitutkintoon voidaan perustelluista syistä hyväksilukea teologiset jatko-opinnot. Nämä Kanalan 40 opintopisteen opinnot eivät ole teologian jatko-opintoja, vaan perusopintoja.
Ylempään pastoraalitutkintoon kuuluu tärkeänä osana myös kirjallinen työ eli kehittämishankkeen raportti tai teologinen tutkielma, jonka laajuus tulee olla 20 op. Raportin pitää liittyä tutkinnon suorittamisen aikana käytyyn johtamiskoulutukseen, erityiskoulutukseen tai työhön kirkossa. Kanalan kohdalla tutkielmaksi on hyväksytty yhdysvaltalaiseen opinahjoon tehty gradu vuodelta 1990. Sopii kysyä, että miten ihmeessä 35 vuotta vanha tutkielma ajalta ennen Kanalan pappisopintoja Suomessa, papin työtä ja alemman tason lisäkoulutuksia (pastoraalitutkinto) voidaan katsoa täyttävän nämä kriteerit.
Ainoa johtopäätös, jonka asiasta voi tehdä, on se, että piispa Laajasalo haluaa keinolla millä hyvänsä saada itselleen mieluisan tuomiorovastin, vaikka se tarkoittaisi tutkintoasioissa sormien läpi katsomista. Onhan vallan kahvassa olevalle tärkeämpää se, että oikeana kätenä toimii uskollinen ja kiitollinen, kuin pätevä ja kriittinen.
Viivi Ali-Löytty
hiippakuntavaltuuston jäsen
