Luin uutisen siitä, että Sley:n Porin messuyhteisöltä kiellettiin ehtoollisjumalanpalvelusten vietto rukoushuoneella. Ensin ei saatu viettää messua seurakunnan tiloissa(vaikka aikaisemmin yhteistyö oli ollut saumatonta) ja sitten ei saatu viettää messua seurakunnan tilojen ”ulkopuolella”. Kummallista. Nuo Sley:n messut ovat keränneet 125-140 henkilöä viikoittain. Pyhäkoulussa on ollut 15-25 lasta. Päätöksen messujen kieltämisestä teki Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli piispa Mari Leppäsen johdolla. Mistä tässä on oikein kysymys? Eikö ole seurakunnan ja kirkon edun mukaista, että noin ison joukon seurakuntalaisia sanan ja sakramentin ääreen kokoava toiminta saa jatkua? Samaan aikaan on kirkolliskokouksen päätös ohitettu piispain pastoraalisella ohjeella, kirkolliskokouksen, joka on ylin päätäntäelin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Eikö olisi kirkon edun mukaista sallia messut ja kunnioittaa kirkolliskouksen päätöstä? Nyt kirkon toiminta vaikuttaa täysin epäloogiselta. Liitän tahan alle linkin Sley:n kotimaantyön johtajan Juhana Tarvaisen kommenttiin liittyen. Huomasin juuri nyt, että myös Seinäjoen Sley:n messuyhteisöltä on otettu ehtoollisenvietto-oikeus pois. Surullista. Mihin kastekirkkoni on tällä logiikalla menossa?
https://www.sley.fi/mista-on-kyse-porin-ehtoollislupapaatoksessa
https://www.sley.fi/ensin-pori-nyt-seinajoki-missa-kielletaan-ehtoollinen-seuraavaksi
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki jätti eriävän mielipiteen piispainkokouksessa 3.6. toteamalla lopuksi;… ”Edellä esitetyn perusteella en voi yhtyä piispainkokouksen pastoraaliseen ohjeeseen.”
Kuitenkin eilen 18.6. suunta vaihtui Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päättäessä ja piispa Salomäen kirjeessä Lapuan hiippakunnan papistolle ja seurakunnille; ”….että piispainkokouksen pastoraalinen ohje on voimassa myös Lapuan hiippakunnassa.” Samalla aukenee myös Jyväskylän seurakunnan kirkon alttari, josta vuosi sitten tehtiin kielteinen päätös.
Käytännössä hyväksytään siten kaksi linjaa. Toinen on tosin laillinen mutta toistakin pitää kunnioittaa. Samaan hengenvetoon Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli totesi, että ”sopimuskumppanit Seinäjoen seurakunta ja Sley eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uudesta yhteistoimintasopimuksesta. Näin ollen tuomiokapituli ei voi myöntää lupaa ehtoollisen viettämiseen.” Kun pappi on ”väärä ja laiton” on ehtoollinenkin sitä. Kaiketi.
Piispa Jari Jolkkonen esitti mielestäni hyvän huomion eriävässä kannanotossaan piispainkokouksen päätökseen 3.6.2025.
”Jos piispainkokous ei toimi kirkon omien päätösten mukaan tai toimii ”ohi kirkolliskokouksen”, asialla voi olla pitkäkestoisia ja vakavia seurauksia kirkon päätöksenteon uskottavuudelle. Jos piispainkokous ei noudata kirkon omia päätöksiä tässä asiassa, mikä estää poikkeamasta niistä myös muissa asioissa? Entä miksi seurakunnissa pitäisi vastaavasti noudattaa piispainkokouksen päätöksiä?”
Aika mielenkiintoiseksi näyttää laillisuuden rajat menevän.
”Aika mielenkiintoiseksi näyttää laillisuuden rajat menevän.”
Niinpä.
Markku Jalava kysyy blogissaan, että aukaisivatko piispat Gordionin solmun.
Ettei avatuksi olisi kuitenkin tullut Pandoran lipas?
Sama tuli mieleeni lukiessani Jalavan blogin.
Lapuan piispa Matti Salomäki ei alun perin ainoana kannattanut piispainkokouksen esitystä kahdesta rinnakkaisesta avioliittomallista, kun hänen mukaansa esitystä vaivasivat useat keskeneräisyydet. ”Lisäksi kahden opin rinnakkaiselo yhden kirkon sisällä johtavat hänen mukaansa haasteisiin.” Asia liittyy myös käytännössä suoraan opetukseen. ”Miten asia esimerkiksi opetetaan rippikoululaisille? Mitä siitä seuraa, jos kaksi keskenään ristiriitaista mallia hyväksytään?”, kuten Kotimaa uutisoi 15.03.2024.
Ilmeisesti edellisistä on saatu uusia vastauksia Etelä-Pohjanmaan raamattuvyöhykkeellä, kun suunta Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa on muuttunut, kuten Kotimaa uutisoi tänään 19.6.
Mikko kirjoittaa: ” Luin uutisen siitä, että Sley:n Porin messuyhteisöltä kiellettiin ehtoollisjumalanpalvelusten vietto rukoushuoneella.”
Piispahan näistä asioista päättää, ei yhdistys, ei yhdistyksen papit, johto, hallitus. Jos Sley;n ehtoollismessut jatkuvat seuraa kurinpidollisia toimenpiteitä. Tämä on varsin yksinkertainen konsepti. Tästä ei saa millään monimutkaista. Sley:n yhdistyksenä kannattaa noudattaa piispan ohjetta. Yhdistyksellä ei ole mitään itseoikeutettua messutoimintaa.
Sami. Niin, piispa ja tuomiokapituli tietenkin asiasta päättävät mutta miten nuo mahdolliset kurinpidolliset toimet suhteutetaan siihen, minkä piispa Jolkkonen tuo tuossa eriävässä kannanotossaan esille. Jos piispat eivät itse noudata kirkon omia päätöksiä, niin miksi seurakunnissa pitäisi noudattaa sitten piispojen päätöksiä. Siis periaatteessa.
Tässähän tämä looginen ristiriita tulee esille. Jos Sleyn ehtoollismessut jatkuvat kielloista huolimatta tulee toimenpiteitä ilmeisesti. Mutta sitten voi esittää kainon kysymyksen; mikseivät piispat sitten itse noudata kirkon omia laillisia päätöksiä? Tästä seuraa mielestäni paha uskottavuusongelma.
Kosti, jos piispat tekevät syntiä ja harrastavat anargiaa, se ei ole muille lupa toimia samalla tavalla. Näin toimii kristillinen logiikka.
Sami. En sitä tarkoittanutkaan, että johonkin vastataan samalla mitalla. Mutta kuten piispa Jolkkonen totesi; Mikäli ”piispainkokous ei noudata kirkon omia päätöksiä tässä asiassa, mikä estää poikkeamasta niistä myös muissa asioissa? Entä miksi seurakunnissa pitäisi vastaavasti noudattaa piispainkokouksen päätöksiä?”
Mikä – estää poikkeamasta – ja miksi seurakunnissa – pitäisi noudattaa -, avaa mielestäni tuon Pandoran lippaan
Tämä on ihan loogista jatkoa joka oli nähtävissä . Piispa Heikan ajoista lähtien esim sley ja kansanlähetys ei saanut uusia messuja pitää ilman naispappia . Sakramentaalitiloista kun 10vuotta sitten jollekin puhui oli kuin seinälle olisi puhunut . Viime kesänä alukupuolella vielä herätysliike johtajat puhuivat messuyhteisöjen lisäämisestä ja nyt ne supistuu. .Tie on sama kuin esikoisilla että otetaan sakramentit omiin käsiin , tämä näkymä ollut jo pitkään . Seuraavaksi esim Helkulalta pappisoikeudet pois jne . Ei piispakunta kansankirkossa sooloile vaan johdonmukaisesti ajaa myös sisäisen kurin kautta syntiä alttarille . Kysymys ei ole mitä joku herätysliike tekee tai kansankirkko vaan osallistuu itse näihin synteihin . Täysin turhaa puhetta sanoa Jumalan sanan olevan ylin auktoriteetti ilman tekoja. Perusteet näiden piispojen käsien alle on vain löydettävä Jumalan sanasta . Se vanha fraasi – isien kirkko ei nyt oikein pure .
Timo on oikeassa tästä kehityskulusta.
”Piispallinen kaitsenta”on levotonta ja sekavaa. Tuomiokapitulit kaatavat joko kirkkoherrojen (Vaasa) päätöksiä tai seurakuntaneuvostojen (Länsi-Pori). Päätöksien viesti on selvä: Ns. klassinen kristinusko halutaan ajaa nurkkaan sanktioiden saattamana!
Hyvää juhannusta!
Kari, luterilaisuus ei ole klasssista kristinuskoa, ei edes luterilainen virkakäsitys ole klassinen, kysymyksessä on uusi uskonto.
Sami,
Miten sinä määrittelet klassisen kristinuskon?
Sami
Luterilaisuudessa tunnetaan klassinen kristinusko:
Kolminaisuusoppi. Uskotaan yhteen Jumalaan, joka on olemassa kolmena persoonana: Isä, Poika (Jeesus Kristus) ja Pyhä Henki. Tämä on kristillisen uskon ytimessä.
Kristuksen kaksiluonto-oppi . Jeesus Kristus on sekä täysin Jumala että täysin ihminen. Tämä oppi vahvistettiin erityisesti Khalkedonin kirkolliskokouksessa (451 jKr.).
Raamatun auktoriteetti. Raamattua pidetään Jumalan ilmoituksena ja uskon, opin ja elämän ylimpänä ohjeena.
Pelastus armosta uskon kautta . Ihminen pelastuu Jumalan armosta – ei omien tekojen ansiosta – uskomalla Jeesukseen Kristukseen.
Apostolinen uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus. Klassinen kristinusko nojaa vanhoihin uskontunnustuksiin, jotka kiteyttävät keskeiset uskonkohdat.
Sakramenttien merkitys. Kaste ja ehtoollinen ovat keskeisiä armon välineitä ja osa kirkon elämää. Näiden tarkka ymmärrys vaihtelee kirkkokunnittain, mutta klassinen kristinusko pitää niitä olennaisina.
Ylösnousemus ja iankaikkinen elämä. Uskotaan ruumiin ylösnousemukseen, viimeiseen tuomioon ja elämään joko Jumalan yhteydessä tai kadotuksessa.
Klassinen kristinusko ei selitä pois Jeesuksen ihmetekoja, ylösnousemusta eikä Raamatun luotettavuutta vertauskuvina. Klassista on myös vanha virka pappeudesta.
Kirkon loogisuus/epäloogisuus:
Edellä olevaa vastaan voivat Suomen evlut papit surutta nousta opetuksissaan ja omissa ”päissään” ilman että piispat siihen puuttuvat. Sley ja Kansanlähetys sen sijaan ovat tuomiokapitulien kaitsevan kaitselmuksen ja sanktioiden alla, pitäessään klassisista asioista kiinni.
Ok, noilla perusteilla mm. helluntailaisuus, babtistit, adventistit, vapaakirkkolaiset edustavat myös klassista kristinuskoa.
”noilla perusteilla mm. helluntailaisuus, babtistit, adventistit, vapaakirkkolaiset edustavat myös klassista kristinuskoa.”
Sami, tarkennan,
Ehkä luit hätäisesti? Ajattelen, että klassisiin kuuluvat ortodoksisen ja katolisen kirkon lisäksi luterilaiset, reformoidut kirkot (kalvinistit) sekä anglikaaninen kirkko.
Uudemmat, 1800-luvulta lähtien syntyneet ryhmittymät voivat/saattavat poiketa/ ja poikkeavat varhaiskirkon uskontunnustuksista tai sakramenttikäsityksistä.
Kari, en nyt ihan ymmärrä. Tarkoitatko, että helluntailaiset, babtistit, adventistit, vapaakirkkolaiset ovat jotenkin harhassa?
Toiseksi kirjoitat; ”
Ajattelen, että klassisiin kuuluvat ortodoksisen ja katolisen kirkon lisäksi luterilaiset, reformoidut kirkot (kalvinistit) sekä anglikaaninen kirkko.”
Miten nämä kaikki liittyvät klassiseen kristinuskoon kun näillä kaikilla on eri sakramentti oppi. Ym. suuria opillisia ja perustavanlaatuisia eroja.
”Kari, luterilaisuus ei ole klasssista kristinuskoa, ei edes luterilainen virkakäsitys ole klassinen, kysymyksessä on uusi uskonto.”
Sami,
Miten sinä määrittelet klassisen kristinuskon? Minä tein pienen listauksen yllä.
Kari, pitäisi ensin tietää mitä on klassinen ja miten klassinen kristiusko määritellään. Missä tämän määritelmä on luettavissa.
Sami,
(Niin, mitä klassinen on? Minulle 1800-luvulta eteenpäin syntyneiden uskonnollisten liikkeiden näkemykset kristillisten dogmien sisällöistä poikkeavat enemmän 1500-luvulla syntyneiden protestanttisten kirkkojen tunnustuksista suhteessa ”Kirkkoon”)
Pääpointti ei ole kuitenkaan tässä. Ajattelin, että blogilla voitaisiin asiayhteydestä ymmärtää, mitä ”klassisella” tarkoitan. Ajattelen, että sinä myös ymmärrät asiayhteyden? Vältin konservatiivi/liberaali sanojen käyttöä. Vastakkain ovat siis eräät evlut kirkon herätysliikkeet sekä tuomiokapitulit. Linjoista kiistellään.
Pohdin jonkun aikaa kysymyksiä, joita esitit. Kommentin kirjoitin sillä ajatuksella, että en ole tehnyt ”klassista mokaa”.
Miten määritellään ”klassinen moka”?
Kari, minusta klassinen kristinusko on jotenkin veteen piiretty viiva, epämääräinen, epälooginen ja joissakin luterilaisissa tunnustuspiireissä käytetty sana.
Ehkä tuota sanaa on käytetty juuri naispappeuden vastustajien piirissä, kuvaamaan miespappeuden Raamatullisuutta. Toki olen tuon termin kuullut, klassinen kristinusko. Sitä ei kuitenkaan voida käyttää muuten kuin ortodoksi kirkon piirissä, joka edustaa opin täyteyttä.
Kiitos blogista Mikko!
Luin linkit. Niissä SLEY:n kotimaantyön johtaja Juhana Tarvaiselta asialliset kirjoitukset, joista välittyy syvä huoli Suomen evlut kirkon tilanteesta. Huoli on aiheellinen.
Sleyn tilanne on helposti ratkaistavissa. Sley lopettaa messut siellä missä niitä ei voi pitää. Ja palaa alkuperäiseen toimintamalliin seura ja maalikkoliikkeeksi.
Näin tässä sitten kävi, kuten piispa Jolkkonen ennusti. Jos piispat eivät noudata kirkon omia päätöksiä, niin miksi seurakunnissa pitäisi vastaavasti noudattaa piispojen päätöksiä?
Porissa Sley on jatkanut ehtoollisen jakamista Turun tuomiokapitulin vaatimuksista huolimatta. Seinäjoella käynee samoin, kuten Ilkka-Pohjalainen uutisoi tänään. S-joella Inkerin kirkko on kivi tuomiokapitulin kengässä. S-joella neuvottelut toki jatkuvat.