Pyhän Katariinan luostarin alueella Siinain niemimaalla on rukoiltu jo lähes 2000 vuotta. Kenties kauemminkin, sillä ennen kristittyjen kilvoittelijoiden saapumista Jumala ilmestyi täällä Moosekselle palavassa pensaassa. Ortodoksinen luostari on myös profeetta Muhammedin suojeluksessa. Yöpyminen vierasmajassa 1500 vuotta vanhojen rakennusten keskellä jättää mieleen lähtemättömän jäljen.

Siinain niemimaa, jossa Israelin kansa vaelsi Mooseksen johdolla Egyptin orjuudesta luvattuun maahan, on edelleen karua ja kuivaa vuoristoa. Punertavan, kellertävän ja ruskean sävyissä hehkuvat vuoret kohoavat noin parituhannen metrin korkeuteen. Vuorenrinteen kuviot saavat mielikuvituksen liikkeelle; vuorimaisema on kuin kuvanveistäjän taidonnäyte.

Siinainvuoren kupeessa sijaitsee Pyhän Katariinan luostari, joka on kristikunnan vanhimpia yhtäjaksoisesti toiminnassa olleita luostareita. Luostariin kuljetaan sisään matalasta muurin aukosta, jossa on paksu painava puuovi.

Myös muslimit rukoilevat palavan pensaan juurella

Kapean käytävän päässä kivimuurin suojassa kasvaa kuivahko pensasmainen kasvi. Tämä on yksi luostarin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kasvin uskotaan olevan peräisin alkuperäisestä palavasta pensaasta, jossa Jumala ilmestyi Moosekselle. Palava pensas mainitaan Raamatussa toisen Mooseksen kirjan lisäksi myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa.

Palavan pensaan luona parveilee yleensä paljon ihmisiä. Pyhän Katariinan luostari on avoinna yleisölle uskonnollisia juhlapyhiä lukuun ottamatta viitenä päivänä viikossa aamupäivisin.

Valtaosa kävijöistä on turisteja, pieni osa pyhiinvaeltajia. Munkkeja ei luostarialueella juuri näy. Matkamuistomyymälässä päivystää munkkikokelas, joka on ollut testaamassa luostarielämää myös Kreikan Athos-vuorella.

‒ Monet munkit ovat vanhoja ja he haluavat ymmärrettävästi keskittyä vain yksinkertaiseen luostarielämään, kokelas kertoo.

Nyt palavan pensaan juurella rukoilee muslimi rukousmattonsa päällä, kasvot kohti Mekkaa. Vastaavaa ei voisi kuvitella näkevänsä muualla Egyptin luostareissa.

Pyhän Katariinan luostari ei ole Egyptin ortodoksisen koptikirkon alainen, vaan Siinain autonomisen ortodoksisen kirkon keskuspaikka ja pienin autonomisista ortodoksisista kirkoista.

Pyhän Katarinan luostari on pyhä paikka paitsi kristityille myös juutalaisille ja muslimeille. Siinainvuorella – toiselta nimeltään Mooseksenvuorella – Mooseksen uskotaan saaneen Jumalalta laintaulut.

Erämaakilvoittelijoita jo 200-luvulla

Siinainvuorella nykyisen luostarin alueella oli askeettista elämää eläviä yksittäisiä kristittyjä erakkoja jo toisella kristillisellä vuosisadalla. Kilvoittelijat elivät yksin luolissa karuissa luonnonoloissa, mutta kokoontuivat sunnuntaisin ja juhlapäivinä palavan pensaan läheisyyteen ehtoolliselle ja kuuntelemaan arvostetun askeetin saarnaa.

”On todella ainutlaatuista saada rukoilla näin vanhassa kirkossa.”

Alue alkoi kiinnostaa myös pyhiinvaeltajia. Yksi kuuluisimmista varhaisista pyhiinvaeltajista oli Rooman keisarin Konstantinus Suuren äiti, Pyhä Helena, joka eli noin vuosina 268–329. Hän rakennutti Siinainvuoren kupeeseen palavan pensaan kappelin sekä munkkeja suojaavan tornin. Molemmat ovat olemassa edelleen Pyhän Katariinan luostarin muurien sisäpuolella. Kappeli sijaitsee kirkon itäpäädyssä alttarin takana.

Luostari ja basilikakirkko rakennettiin vuosien 527–565 välillä keisari Justianus 1:sen käskystä.

‒ On todella ainutlaatuista saada rukoilla näin vanhassa kirkossa, kertoo eräs luostarin munkeista.

Munkkeja luostarissa on tällä hetkellä 25. Valtaosa heistä on kotoisin Kreikasta ja kreikka on myös luostarin virallinen kieli. Munkit eivät saa antaa virallisia haastatteluja.

Valona öljylamput ja tuohukset

Luostarin yhteydessä toimiva vierasmaja on avoin kaikille uskonnosta riippumatta. Vierasmajassa majoittuva kristitty on tervetullut osallistumaan myös jumalanpalveluksiin luostarin kirkossa. Ehtoolliselle voivat osallistua vain ortodoksit.

Graniitista rakennettu luostarikirkko on kolmilaivainen basilika. Kirkon neljämetriset puuovet, kuten myös Moosesta ja laintauluja sekä palavaa pensasta kuvaavat mosaiikkikoristeet, ovat alkuperäiset. Kirkon runsas koristelu ikoneineen, pronssisine kattokruunuineen, puureliefeineen, mosaiikkeineen ja marmorilattioineen on peräisin eri vuosisadoilta. Vanhimpia ovat 500-luvulta peräisin olevat ikonit. Ikonostaasi on 1600-luvulta.

Kirkon ikkunat sijaitsevat korkealla katonrajassa. Päiväsaikaan kirkkoon tulee valoa ikkunoista jonkin verran, mutta palvelusten aikaan kirkko on hyvin hämärä. Palveluksissa on mukana muutamia munkkeja sekä jokunen vierasmajassa majoittuva.

‒ Kun tulin tänne, kirkossa oli vain öljylamppuja ja tuohuksia valaistuksena. Pyhien tekstien lukeminen öljylampun tai kynttilän valossa on haasteellista, ja siksi meillä on nyt muutama sähkövalo, munkki kertoo sujuvalla englannilla.

Kirkon runsasta taideaarteistoa ei ole helppo nähdä hämärässä. Nousevan tai laskevan auringon valo ei tavoita kirkkoa hyvin, koska aurinko on aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä jo luostaria ympäröivien korkeiden vuorten takana.

Varmistettuaan, että olen kristitty, munkki viittaa minut mukaansa ja esittelee yhden luostarin merkittävimmistä pyhäinjäännöksistä: Pyhän Katariinan reliikit.

Nimi Pyhältä Katariinalta

Luostari sai nykyisen nimensä vasta satoja vuosia rakentamisen jälkeen. Aiemmin luostari on ollut omistettu niin Moosekselle ja laintauluille kuin Pyhälle Neitsyt Marialle ja Kristuksen kirkastumiselle.

Nykyisen nimensä luostari sai Egyptin Aleksandriassa eläneeltä ja 300-luvun alussa marttyyrina kuolleelta Katariina Aleksandrialaiselta. Hän oli oppinut ja kaunis yläluokkainen nainen, joka kääntyi kristityksi ja kuoli marttyyrina.

Enkeleiden kerrotaan vieneen hänen ruumiinsa Siinain vuorille, josta eräs munkki löysi lähes maatumattomana säilyneen ruumiin 700–800-luvulla. Pyhän Katariinan reliikit siirrettiin vuorelta luostariin ja luostarin nimeksi vakiintui Pyhän Katariinan luostari.

Osaa reliikeistä säilytetään kirkon alttarilla, mutta yksi osa on esillä kirkon sivulaivassa. Päiväsaikaan kirkon ollessa avoin kaikille vierailijoille paksu köysi estää reliikin luo pääsyn, mutta palvelusten aikana sen äärellä voi vierailla.

Mittaamattoman arvokkaat taideaarteet

Pyhän Katariinan luostarin taideaarteet, ikonit ja vanhat käsikirjoitukset ovat kristikunnan vanhimpia ja arvokkaimpia aarteita. Vastaavia löytyy lähinnä vain Vatikaanin kokoelmista.

Osa taideaarteista on esillä luostarin museossa, joka on avoinna luostarin aukioloaikoina. Vanhimmat ikonit ovat peräisin 500-luvulta.

Yksi kiehtovimmista ikoneista on 1100-luvulla maalattu, hengellistä elämää kuvaava Taivaalliset tikapuut. Maasta taivaaseen ulottuvien tikapuiden askelmat kuvaavat hyveitä, joita munkkien pitää noudattaa saavuttaakseen ikuisen elämän taivaassa.

Maallisen elämän vaaroja ja kiusauksia ikonissa kuvaavat mustat siivekkäät paholaishahmot, jotka yrittävät tarttua tikapuilla kulkijoihin ja kiskoa näitä maahan. Siipiolennot jousipyssyineen muistuttavat hämmästyttävän paljon kuvia kreikkalaisesta rakkauden jumala Eroksesta tai roomalaisesta rakkauden ja halun jumalasta Cupidista.

Ikoneita luostarin kokoelmissa on yli 2000, ja suuri osa niistä on luostarin munkkien maalaamia.

Luostarin kirjasto ei ole yleisölle avoinna. Siellä on yli 4500 vanhaa käsikirjoitusta ja 12 000 vanhaa kirjaa. Pyhän Katariinan luostarin aarteena oli vuosisatoja maailman vanhin Raamattu, 300-luvun puolivälissä kirjoitettu kreikankielinen Uusi testamentti Codex Sinaticus, joka erinäisten vaiheiden jälkeen päätyi maailman eri museoihin.

Vuonna 2009 tämä käsikirjoitus saatiin internetiin. Pyhän Katariinan luostari osallistui hankkeeseen. Muutama sivu alkuperäistä käsikirjoitusta on edelleen esillä luostarin museossa.

Tähtitaivaan alla luostarin siunauksessa

Pyhän Katariinan luostari tunnetaan matkailijoiden keskuudessa parhaiten auringonnousun ja vuorelle kiipeämisen paikkana. Moni saapuu paikalle vain kiivetäkseen Siinainvuorelle aamuyöstä ihailemaan nousevaa aurinkoa vuoren huipulta.

”Auringon laskettua hämärässä kappelissa paloi vain muutama kynttilä.”

Nykyään matkaan ei saa lähteä omatoimisesti, vaan ainoastaan beduiinioppaan kanssa. Kipuaminen vaatii hyvää kuntoa, joskin nousuun voi vuokrata avuksi kamelin.

Luostari on aukioloaikanaan kuin eri maailma verrattuna vierasmajassa majoittujan saamaan elämykseen, etenkin, jos osallistuu iltapalvelukseen. Sen jälkeen voi viivähtää hetken luostarin hiljaisilla käytävillä kellertävien lyhtyjen valossa tähtitaivaan alla.

Kahden päivän vierailuni aikana pääsin iltapalveluksessa paitsi Pyhän Katariinan reliikkien äärelle myös Palavan pensaan kappeliin. Auringon laskettua hämärässä kappelissa paloi vain muutama kynttilä.

Vierasmajan ja luostarin portin luona tavanomaisen beduiinivartijan sijaan päivystänyt egyptiläiskristitty vei minut myös katsomaan luostarin luukryptaa, jonne kaikki luostarissa kuolleiden munkkien luut on siirretty.

Luostarin rajallinen hautausmaatila ei salli pysyviä hautoja. Niinpä kaikki luostarissa kuolleet haudataan ensin hautaan, mutta muutaman vuoden päästä heidän luunsa siirretään luukryptaan. Vain arkkipiispojen luut säilytetään pienissä ruumisarkuissa, muiden luut pinotaan luukryptan eri alueille.

Kryptassa on esillä myös 500-luvulla kuollut pyhä Stefanos, joka kilvoitteli Siinainvuorella. Pyhän Stefanoksen hyvin säilynyt ruumis on lasiseinän takana istuvassa asennossa päällään musta, kultakirjailtu samettiviitta.

Iltakävely luostarin ja vierasmajan ympäristössä tähtitaivaan alla on niin ikään ikimuistoinen elämys. Osa vuoren rinteistä on valaistu valonheittimin, samoin tie noin kilometrin päähän alueen sisäänkäynnin luo.

Luostarin kirkossa ja muissa sisätiloissa ei saa valokuvata. Mieleni tallettaa luostarin ainutlaatuista historiaa ja pyhyyttä tihkuvan tunnelman aivojeni muistikerrokseen kirkkaampana ja aidompana kuin parhainkaan kamera.

Miten Pyhän Katariinan luostariin pääsee?

Luostariin on matkaa Egyptin pääkaupungista Kairosta noin 450 km. Ajoaika on henkilöautolla noin 5–6 tuntia. Omatoimisesti Egyptissä ei kannata ajaa, ellei siitä ole aiempaa kemusta. Suomalaisia on vuosien ajan kuljettanut esimerkiksi tämä yritys: www.whitesand-eg.com

Punaisenmeren rantakohteesta Sharm El Sheikhistä järjestetään turisteille päivävierailuja luostariin. Matka on noin 200 km suuntaansa.

Luostarin vierasmajassa on yhden ja kahden hengen huoneita, joissa on oma suihku ja WC. Yöpyminen maksaa 50 USD/yö/henkilö. Majoituksen voi varata englanniksi WhatsApp-numerosta +201091633440. Majoitus maksetaan käteisellä paikan päällä ja hinta sisältää yksinkertaisen aamiaisen ja päivällisen.

Juttu on julkaistu alun perin Askel-lehdessä 3/25.

Ilmoita asiavirheestä