Vaikka eläimillä ei katsottu olevan sielua, eikä oikeuksiakaan, osassa Eurooppaa järjestettiin oikeudenkäyntejä eläimiä vastaan keskiajalta aina 1800-luvulle asti. Esimerkiksi sika tuomittiin kuolemaan, koska se oli tallonut kuoliaaksi pienen lapsen.

Tuho- ja villieläimiä koskevia vahingontekoja käsiteltiin useimmiten kirkollisissa tuomioistuimissa ja kotieläinten vahingontekoja maallisissa tuomioistuimissa.

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuuden Seuran järjestämä symposium kävi läpi vuosisatojen ajalta eläimiin liittyvää teologiaa ja etiikkaa. Symposiumissa haettiin vastausta myös siihen, onko eläimellä sielua.

Liikkeelle lähdettiin antiikin Kreikasta. Filosofi ja tiedemies Aristoteles kirjoitti jo Politiikka-teoksessaan, että eläimet ovat olemassa ihmisiä varten. De Animalia-teoksessa hän esitti kolmijaon, jonka mukaan kasveilla on vegetatiivinen sielu, eläimillä sensitiivinen ja vain ihmisillä on rationaalinen sielu, kyky kognitiiviseen ajatteluun ja vapaaseen tahtoon.

Vain ihminen on luotu Jumalan kuvaksi

Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Virpi Mäkinen perehdytti symposiumissa keskiaikaan ja erityisesti 1200-luvulla eläneen teologi Tuomas Akvinolaisen eläimiä koskeviin näkemyksiin.

– Tuomas Akvinolaisen mukaan eläin on sieluton materia, vain ihmisellä on kuolematon sielu. Käytännössä Akvinolaisen mukaan sieluttomuus johtaa siihen, että kuollessaan eläin häviää, Virpi Mäkinen sanoi.

Keskiajalla eläimen ja ihmisen keskeisimpänä erona pidettiinkin rationaalisuuden lisäksi sitä, että vain ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.

Akvinolaisen mukaan eläin on luotu ihmisten tämänpuoleista käyttöä varten, sillä taivaassa ei tarvita ruokaa. Akvinolaisen hyve-etiikassa eläimiä pitää kuitenkin kohdella kunnioittavasti ja myötätuntoisesti.

– Eläimen arvottamisella ihmistä alempana ja hänen käyttöönsä luotuna hyödykkeenä on pitkä juonne länsimaisessa ja kristillisessä kulttuurissa, Virpi Mäkinen sanoi.

Hänen mukaansa alkuvuodesta voimaan tulleessa eläinsuojelulaissa eläin on edelleen ihmisen omaisuutta, kuten se on ollut länsimaisessa oikeusjärjestelmässä antiikin roomalaisesta oikeudesta lähtien. Eläinsuojelulaista jäi puuttumaan eläimen itseisarvo.

– Eläin nähdään edelleen välinearvon kautta, vaikka laki korostaakin eläinten hyvinvointia ja mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeita.

Hän uskoi koirien pääsevän taivaaseen

AJATUS ELÄIMESSÄ olevasta sielusta, tai ainakin korkeammasta järjen valosta, on jakanut mielipiteitä teologien parissa. Eläimissä olevaa sielua tai korkeampaa tietoisuutta puolustaneet teologit ovat olleet vähemmistössä.

Valtavirtaa vasten on kulkenut esimerkiksi Lauttasaaren kirkkoherrana aikoinaan toiminut, tuottelias kirjailija Voitto Viro. Hänen näkemyksensä mukaan koirilla on sielu, ja hän uskoi koirien pääsevän taivaaseen.

Suhdettaan koiraan Voitto Viro kuvasi muun muassa vuonna 1980 ilmestyneessä kirjassaan Toni, veljeni. Kuten arvata voi, Toni oli koira.

Dosentti Panu Pihkala muistutti esitelmässään, että suomalaista eläinteologiaa tai ekoteologian historiaa on toistaiseksi tutkittu vähän.

Teologian tohtori Kari Kuula pyrki osaltaan herättämään keskustelua tuotantoeläinten kohtelusta Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissa vajaa neljä vuotta sitten. Osin kyseisen kolumnin innoittamana viime vuonna ilmestyi Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisu Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä.

Kari Kuulan aloittaman keskustelun perusteella voisi olettaa, että jatkossa teologia syventyy entistä enemmän esimerkiksi eläintuotantoa koskeviin eettisiin kysymyksiin.

Jonkinlaista käytännön muutosta luterilaisen kirkon suhtautumisessa eläimiin, ja niiden menettämisestä aiheutuneeseen suruun on jo tapahtunut. Useissa seurakunnissa on järjestetty sururyhmiä lemmikkinsä menettäneille.

Symposiumin aikana ei löydetty yksiselitteistä vastausta siihen, onko koiralla sielua ja pääseekö se taivaaseen. Toni-koira siellä kuitenkin jo on, ainakin Voitto Viron mukaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä