Suomen hallitus valmistelee lakia, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisen, vähättelyn ja puolustelun, jos se tehdään rasistisin motiivein.
Oikeusministeriön elokuussa julkaiseman lakiluonnoksen mukaan säädös koskee kansainvälisten tuomioistuinten toteamia sotarikoksia, hyökkäysrikoksia, joukkotuhontoja ja ihmisyyttä vastaan kohdistuneita rikoksia.
Tunnetuin esimerkki tällaisesta rikoksesta on holokausti eli juutalaisten, romanien ja joidenkin muiden vähemmistöryhmien kansanmurha natsi-Saksassa. Koko lakia onkin epävirallisesti kutsuttu holokaustilaiksi.
Lakiluonnoksen mukaan rangaistavaan tekoon syyllistyy, jos julkisesti kiistää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tällaista rikosta ”tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä”.
Kotimaa pyysi kolmea uskonyhteisön edustajaa – Suomen juutalaisten seurakuntien keskuhsneuvoston puheenjohtajaa Yaron Nadbornikia, Helsingin piispa Teemu Laajasaloa ja Suomen Muslimifoorumin pääsihteeriä Pia Jardia – arvioimaan lakihankkeen merkitystä.
Yaron Nadbornikin mukaan erillislain valmistelu on ”ehdottomasti askel eteenpäin”.
– Suomesta ovat puuttuneet lähes täysin työkalut puuttua tämäntyyppiseen vihapuheeseen.
TÄHÄN ASTI joukkotuhontojen kiistämistapauksia on tarkasteltu oikeudessa kansanryhmän vastaisen kiihottamisen näkökulmasta.
Kiihottamispykälän perusteella Suomessa on 2000-luvulla annettu tiettävästi kolme tuomiota holokaustin kiistämisestä, vähättelystä tai puolustamisesta. Tapauksissa oli kyse tämäntyyppisten mielipiteiden ilmaisemisesta kirjassa tai mielipidekirjoituksessa. Rangaistukseksi tekijöille on määrätty 30–50 päiväsakkoa.
Nadbornikin mukaan kyseiset tekstit ovat vain pieni osa holokaustin tai sen tuomittavuuden kyseenalaistamisesta maassamme.
– Holokaustin kiistäminen ja vähättely on äärioikeiston ja ääri-islamistien tavallinen työrukkanen. Se on äärettömän yleistä suomalaisilla keskustelupalstoilla ja äärioikeistolaisilla nettisivustoilla.
– Nettisivuille kirjottavat tietävät rikospykälät ja pyrkivät kirjoittamaan niin, etteivät ylitä rikoshkynnystä. Uuden lain myötä he joutuvat vähintäänkin muokkaamaan sisältöjään.
Myös Teemu Laajasalo ja Pia Jardi pitävät joukkotuhontojen kiistämisen sanktioimista erillislailla lähtökohtaisesti hyvänä asiana.
– Pidän lain tavoitetta tärkeänä. Holokausti oli ainutlaatuinen teollinen massamurha, jonka vaiheet on tarkasti dokumentoitu. Sen kiistäminen loukkaa uhreja ja vielä elossa olevia selviytyjiä ja on vaarallista tulevaisuuden kannalta, Laajasalo sanoo.
OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISEMAN lakiluonnoksen kykyyn torjua kansanmurhien vähättelyä haastatellut suhtautuvat epäilevämmin.
– Keinojen osalta asia ei ole yksihselitteinen. Haasteena voi esimerkiksi olla, että laki laajenee holokaustista liian yleiseksi, jolloin lain alkuperäinen tarkoitus vesittyy. Tarkkarajaisuudella on erityistä merkitystä, Laajasalo pohtii.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on kiinnittänyt julkisuudessa huomiota lakiluonnoksen lausumaan, että rikoskynnyksen ylittääkseen teon on oltava tehty ”tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä”. Kiihottamispykälässä tällaista rajoituslauseketta ei ole.
Nuotion mukaan lausekkeen voi tulkita lainsäätäjän viestiksi, että kiistämisrikoksen kriteerien tulisi olla korkeammalla kuin ne ovat olleet kiihottamispykälää sovellettaessa.
Yaron Nadbornik arvelee, että rajoitusmääritelmällä hallitus pyrkii välttämään kiihottamispykälän yleisluontoisuudesta aiheutuneet ongelmat. Tuollaisenaan lauseke jättää kuitenkin huomiotta ison osan holokaustin kiistämisestä.
Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa holokaustin kiistämisen kriminalisoiva lainsäädäntö on tehty hyvin tiukaksi, Nadbornik toteaa.
– Siellä se on osoittautunut toimivaksi.
Oikeusministeriö on perustellut lakiluonnoksen sanamuotoa pyrkimyksellä rajata uusi säännös mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden.
Teemu Laajasalo ymmärtää, että sananvapauden rajoittamisen kynnyksen pitää olla korkealla.
– Lakitekstillä ei kuitenkaan pidä lieventää tällaisten tekojen moitittavuutta nykytilanteeseen verrattuna.
NADBORNIK JA Jardi kummeksuvat myös oikeusministeriön lakiluonnokseen kirjattua rangaistusasteikkoa. Enimmäisrangaistukseksi kiistämisrikoksesta ministeriö esittää yhtä vuotta vankeutta, kun se kansanryhmän vastaisesta kiihottamisesta on kaksi vuotta.
Lainlaatija toisin sanoen ehdottaa vakavan kansainvälisen rikoksen kiistämisestä alempaa enimmäisrangaistusta kuin mitä tekoon nykyisin sovelletaan.
– Miksi rangaistus tässä olisi lievempi kuin kansanryhmää vastaan kiihottamisessa, koska holokaustin kiistämistä käytetään nimenomaan kiihottamistarkoituksessa? Yaron Nadbornik kysyy.
Pia Jardi nostaa vertailukohdaksi Ruotsin, jossa rikoslakiin lisättiin samantyyppinen kiistämispykälä aiemmin tänä vuonna. Ruotsissa kiistämisrikoksen enimmäisrangaistus on sama kaksi vuotta vankeutta kuin on kiihottamispykälässäkin.
– Olisi hyvä, että rangaistusasteikot olisivat meilläkin samalla tasolla, Jardi sanoo.
Erityisesti Lähi-idässä juutalaisten kansanmurhan vähättely on sen sijaan yleistä.
LAKIHANKKEEN TAUSTALLA on Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämä rikkomusmenettely, joka koski unionin jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymän rasismipuitepäätöksen toimeenpanoa.
Komission mielestä Suomen lainsäädännössä on puutteita holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen kriminalisoinnissa.
Hallitus kertoi lakihankkeen käynnistämisestä viimevuotisessa rasismitiedonannossaan. Samalla hallitus totesi, että vainojen uhrien muistopäivää 27. tammikuuta ryhdytään kutsumaan holokaustin uhrien muistopäiväksi kansainvälisen käytännön mukaisesti.
Itä-Euroopan kommunistihallintojen sortumisen jälkeen holokaustin muiston vaalimisesta on tullut keskeinen osa länsimaista historiatietoisuutta, ja etenkin Euroopan unionissa holokausti on toiminut yhtenä perusteluna ihmisoikeuksiin sitoutumiselle. Myös länsieurooppalaisissa kirkoissa holokaustin muiston kunnioittaminen on yleisesti tärkeä arvo.
Erityisesti Lähi-idässä juutalaisten kansanmurhan vähättely on sen sijaan yleistä. Useiden arvioiden mukaan se on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, ja joissakin arabimaissa on jopa vietetty holokaustin muistopäivää.
Pia Jardi arvioi, että globaalisti useimmat muslimit pitävät kaikenlaista vihapuhetta vääränä.
– Koraania pystyy lukemaan eri tavoin, kuten Raamattuakin.
Teemu Laajasalon mukaan holokaustin muistaminen on kristityille tärkeää paitsi joukkotuhon hirvittävän mittakaavan vuoksi myös siksi, että kristityillä on oma synkkä juutalaisvihan historiansa. Antisemitismiä myös esiintyy kirkkojen liepeissä yhä.
Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella, ja oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa myös useilta uskonnollisilta yhteisöiltä. Evankelis-luterilaisen kirkon lausunnon laatii Kirkkohallitus. Lakiesityksen on tarkoitus ehtiä eduskuntaan loppuvuoden aikana.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä