Elämän henkäys - Katedraali lehden hartaus

ELÄMÄN HENKÄYS

Raamatun alkulehdillä puhutaan elämän alkamisesta mystiikan kielellä – siitä, miten Jumalalla on ollut sormensa pelissä alusta alkaen. Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Elämä on Jumalan lahja, lahjoista suurin.

Meissä on elämän henkäys, jonka Jumala on puhaltanut. Sen kun jaksaisi muistaa. Ehkä silloin arjen harmaus näyttäytyisi erilaiselta. Jumalan puhaltama elämän henkäys kulkee meissä, vie meitä eteenpäin, pitää meidät kiinni elämässä. Elämä on jotain, mikä yhdistää meitä toisiimme ja koko luomakuntaan. Elämme yhdessä. Mutta silti jokaisella on oma ainutlaatuinen elämänsä. Elämän ihmeellisyyden näkee pienessä lapsessa, mutta ihan kaikki elämä on yhtä ihmeellistä. Sinäkin olet elämän ihme juuri siinä tilanteessa ja elämänvaiheessa, jossa tätä luet.

Elämän lahja ei rajoitu ainoastaan niihin päiviin, jotka tallustamme maan päällä räntäsateessa ja auringonpaisteessa, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Jumalan yhteydessä avautuu näköala paljon kauemmas, syvemmälle.

Jeesus puhui elämästä aika mystisellä tavalla hänkin. Jeesus puhui itsestään elämänä. Minä olen elämän leipä. Minä olen tie, totuus ja elämä. Minä olen ylösnousemus ja elämä. Jeesus puhui itsestään elämänä, elämän henkäyksenä, jonka kautta meidänkin elämässä kuoleman hetki on vain pieni välimerkki.

Armon meri aava,

kehto elämämme, ilma, jota hengitämme, ihme olet itse, armahtava Luoja, kaiken pelastus ja suoja. Sinusta, Jumala, turvakätköstäni,

löydän elämäni.

Virsi 194:4

Hengitä syvään. Sinä elät. Tunne Jumalan puhaltama elämän henkäyksen voima itsessäsi.

- Maikki Viljanen-Pihkala , seurakuntapastori