Yksi vain on tarpeellien!

 

Lk. 10: 42:Vaan yksi on tarpeellinen: Maria on hyvän osan valinnut, joka ei häneltä pidä otettaman pois. Biblia 1776.

 

Tämä yksi asia on Jeesus, joka on kaikki, mikä on ensi- ja viimekädessä tarpeellista. 

KK38 ikäänkuin “tarjoaa” vähää “tahi yksi ainoa ainoa’n” seuraksi, vt. “mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.”

Tämä merkityksettömältä vaikuttava ero tuo kuitenkin lisäyksen, jollaisesta on varoitus. Jeesuksen sanallinen kirjattu opetus Uudessa Testamentissa, linjautuu yhdeksi Vanhan Testamentin sanoman kanssa. 

VT:n puolella Jumala tarjoaa vanhurskautustaan jokaiselle, jonka vaellus oli pyrkimystä Jumalan tahdon noudattamiseen, eli tekivät totta koko olemuksellaan. Lankeavia, langenneitakin Jumala halusi armahtaa, kun he kääntyivät pahoilta teiltään.

Eli “armotaloudeksikin” kutsuttu aika on ollut aina. 

Jumala teki uuden, paremman Liiton ihmiskunnan kanssa. Tämän Uuden Liiton välimies ja takaaja on Jeesus. 

Uuden Liiton paremmuus tulee esille siinä, että siihen suostuva saa Voiman, mikä syntyy hänessä Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Tämän Liiton osallisuus kuuluu kaikille, jotka siihen haluavat. 

Tämä Liitto, uudensisyntyminen Pyhästä Hengestä, on se yksi ainoa. Se oli se yksi ainoa, minkä varassa ryöväri vanhurskautui taivaaseen. Kaikki sen jälkeinen on vaellusta jokaisen henkilökohtaisen ajallisen ajan loppuu asti. Taivasta ei saavuteta jos vaikka vain vähän, uskoontuloon lisätään.  Kuten vettä!

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Pekka-
    Veli,

    Kommenttini 18.12.2021 23:05 oli yritys johdattaa sinut ulos täydellisestä ymmärtämättömyydestä, niinkuin sen ilmaisit kommentissasi minulle 17.12.2021 15:41.

    En paheksu em. kommenttien jälkeistä jutusteluasi, mutta mielestäni voit kuitata lukeneesi vastaus-selvennykseni. Otin tosissani lausahduksesi, koska oletin sen tulleen vilpittömästä mielestäsi.

    Menen kyllä tuohon lainaukseesi Saarisalon laitoksesta.

    Samoin kommentoin Markku S:n teologia-puolustukseen.

    • ”Kommenttini oli yritys johdattaa sinut ulos täydellisestä ymmärtämättömyydestä, niinkuin sen ilmaisit kommentissasi minulle.” Ihmisellä saattaa olla taipumus pitä toisen ymmärtämättömyyttä täydellisenä ja jopa omaa ymmärrystä täydellisenä. Näinkin meidän syntisyytemme ilmenee.

  2. Raamattu yksin on kristillisen uskon ja elämän ylin ohje sekä normi. Näin tunnustuksellisen luterilaisuuden mukaan. Tästä syystä on oikein hyvä pyrkiä pitäytymään Raamatun käsitteissä. Otan kaksi näkökulmaa. Ensiksikin haasteita tulee jo siitä, että muinainen kreikka tai heprea, joita Pyhä Henki on nähnyt hyväksi käyttää Raamattua kirjoituttaessaan, eivät vastaa 1 = 1 mitään nykyistä raamatunkäännöstä tai kieltä. Esimerkiksi muuan varsin keskeinen sana evankeliumeissa voidaan ihan oikeasti kääntää joko ’parantaa’ tai ’pelastaa’ tai molemmilla yhtä aikaa. Jeesuksen Pyhästä Hengestä käyttämä sana voidaan kääntää muistaakseni seitsemällä suomen sanalla. Ekklesia tarkoittaa kyllä kirjaimellisesti osiin purettuna ulos kutsuttuja, mutta käytännössä kansankokousta ja seurakuntaa/kirkkoa… Jo se, mikä vaihtoehto valitaan, on itse asiassa teologian harjoittamista vaikka sitä kutsuttaisiin millä muulla termillä tahansa. Ihan siitä riippumatta, käytetäänkö valinnassa nykyisiä käännöksiä ja rukousta, teologista sanakirjaa, lähetetään sähköposti emerituspaaville tai kysytään neuvoa luotetulta evankelistalta tai vanhimmistoveljeltä. Mutta jos kieltäydytään pohtimasta sitä, miksi joku ymmärtääkin asian eri tavalla kuin minä, seuraa vain loputonta kiistelyä ja sekaannusta. Ja siitä hyötyy minun ymmärtääkseni muuan henkimaailman olento, jota kutsutaan Raamatussa mm. nimellä diabolos (kirjaimellisesti suomennettuna erilleen heittäjä).

    Toiseksi. Oletan, että minä, Pekka Veli ja Reijo olemme yhtä mieltä siitä, että Raamatun keskeinen sanoma koskee sitä, miten ihminen pelastuu. Miksi ihmeessä tästä ei saisi käyttää vanhaa ja perinteistä ilmaisua ”pelastusoppi” eli teologien ammattikielellä ”soteriologia” (kr. soteria + logia = pelastus + sana/oppi). On huomattavasti helpompaa puhua tästäkin aiheesta, jos käytetään kaikkien yhteisesti ymmärtämää ja sopimaa sanaa. Sen ympärille voi sitten liittää aiheeseen liittyvät raamatunkohdat. Ei tässä ole kysymys ylimielisyydestä, oman oppineisuuden korostamisesta tai kirkollisuudesta.

    • Joskus on hienoa huomata miten seitsemän eri tapaa kääntää jokin sana kuvaa yllättäen samaa asiaa seitsemästä eri näkökulmasta. Nämä löydot tekevät Raamatun käännökset hyvin mielenkiintoisiksi. Yksi hyvä ystäväni joka on tehnyt elämäntyönään Raamatun kääntämistä heimokielille. kertoi sen mikä on paras käännös. Se on se mitä luetaan.

    • Marko S.,

      ¨Raamattu yksin on kristillisen uskon ja elämän ylin normi¨, ja jatkat, että ¨tästä syystä on oikein hyvä pyrkiä pitäytymään Raamatun käsitteissä¨.

      Pidän tärkeänä huomauttaa, että Raamattu yksinkään ei ole ¨ylin normi¨koska, meidän uskomme, Jumalan Pojan usko, ei perustu mihinkään muuhun kuin Raamattuun. Eli ei ole ylempää eikä alempaa normistoa, on vain ¨yksi ainoa¨.

      Mitä alkukieliin tulee,niin olen kohdannut erilaisen todellisuuden. Eli on suhteellisen helppoa todeta alkukielien yksiselitteisyys. Kirkkolaitokset ikäänkuin yrittävät ¨uida¨sellaisiinkin liiveihin, mitkä kuuluvat ulkopuolisille, sille taholle jotka hoitaa Jumala, vt. 1.Kor. 5: 12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella?

      Tämä kantasi jo punoutuessaan on kaksimerkityksellinen (ambivalenssi). Tarkoitan Hengen vaikeuksia ilmaista itse asia. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta ja voidaan perustellusti sanoa, että ainoastaan. Hän on Jumalan kanava, täällä ajassa, ollen siis Jumala eikä siksi sotkeudu eikä sotke vaikuttaessaan. Sotkut muotoutuvat kommunikaation vastaanotossa, vaikka Hän on viestintäyhteydessä vain uskoviin.

      Näitä sotkuja edustavat mm. 21 ekumeenista kirkolliskokousta, talmudit, tunnustuskirjat ja tulkinnat näistä edellisistä, mitkä ovat mm. teologisia tulkintoja eli jälkitotuuksia Alkuperäisestä. Alkuperäinen ei häivy pois johonkin teologisen tiedekunnan hämärään, vaan se on luettavissa uskoville, joissa usko sulauttaa tekstin tietoisuuteemme, vrt. Hebr. 4:2.

      Esimerkit, joilla yrität ilmentää kielellistä vaikeutta ei oikein natsaa:

      Pelastaa-sana ja ehdottamasi monimerkityksellisyys. Pyhän Hengen johdatuksessa on Raamattu kirjoitettu eri kielille. Raamattu, sen sanoma ei ole ambivalenssinen. Ei, vaikka Jumaluuden jokaisella osalla on kymmeniä nimiä. Eli ei ole kysymys sanoista, vaan mitä niillä ilmaistaan. On totta, että sakramentaaliset kirkot laittavat sanoja, joiden tarkoitus on antaa väärä merkitys esim Pyhän Hengen vaikutuksille, kuten Pyhän Hengen kaste. Alkuperäinen teksti kertoo, kuinka Pietari saarnasi Apt 2:38 ¨… niin te saatte Pyhän Hengen lahjan¨. KK92 ja 2020 kertoo että ¨.. saatte lahjana Pyhän Hengen¨

      Soterologia on suomeksi pelastusoppi. Siitä ilmaisusta ei tietääkseni ole valitettu. Mutta jos kerrotaan, että ensin uudestisynnytään lapsikasteessa ja sitten voi vaikka tulla vielä uskoon, vaikka ehtoollista nauttiessa, (vai olikohan se joskus aikaisemmin).

      Vastustetaan tulkintaa, että kaste pelastaa, tai ehtoollisen nauttiminen puhdistaa synneistä. Muunmuassa tätä vastustaa jokainen Pyhästä Hengestä uskoon tullut evankelinen, joihin nk helluntalaisetkin lukeutuvat. Heidän lukunsa on moninkertainen esimerkiksi evlut jäseniiin verrattuna, vaikka evlut luvussa on kaikki vauvasta vaariin. Saa ollakin näin, koska se asia on minulle ja veljesyhteydelleni ulkopuolisten asioita, niin kauan kun niitä ei väitetä vanhurskauttaviksi.

      Me emme ole yhtä mieltä siitä miten ihminen pelastuu. On totta että oman tunnustuksenne perusteella te Veli Pekan kanssa edustatte uskovia luterilaisia. Sitten tulee ongelmia, kun kannatte helmassanne sitä tulta, mikä perustuu Lutherin oivallukseen, että ¨eihän Raamattu kielläkkään kastamasta lapsia¨.

    • Pekka-Veli!

      Pyhälle Hengelle on paljon enemmän sanoja, kuin seitsemän. Jeesuksella on nimiä ja titteleitä noin kaksisataa.

      Pyhän Hengen ymmärtämisestä ei niinkään ole hyötyä, ellei Häntä tunne, niinkuin Jumala ja Jeesus.

Reijo Mänttäri
Reijo Mänttäri
Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.