Werk ohne Autor

Katsoin toistamiseen saksalaisen elokuvan "Werk ohne Autor" vuodelta 2018. Oli ehdolla Oscareissakin. Elokuvan suomenkielinen nimi on "Teos vailla tekijää".

Se on todellinen matka jokaiselle, joka haluaa tutustua Jumalaan.

Elokuvan ohjaaja on Oscar-palkittu Florian Henckel von Donnersmarck, katolinen kristitty, joka käy edelleen säännöllisesti messussa.

Tarina kertoo pojasta, myöhemmin taitelijamiehestä, niin Natsi-Saksan, kuin myöhemmin DDR:nkin kurimuksessa. Mukana on nuorta rakkautta, vaikea appisuhde entiseen sairaita murhanneiseen natsilääkäriin, sekä taidetta, joka puhuu, mutta ei sanoilla.

Elokuva on saanut inspiraationsa saksalaisen Gerhard Richterin elämästä.

Eräs lempikohtauksistani tapahtuu luokkahuoneessa, kun professori paljastaa kahden eri puolueen julisteet ja kysyy taideopiskelijoilta kumpaako äänestää.

Kun luokka on asiasta huutoäänestänyt, professori sanoo jotakuinkin: Älä äänestä puoluetta. Äänestä taidetta.

Ja sytyttää puolueiden julisteet palamaan.

Taiteen vapaus on yhtä kuin uskonnonvapaus. Siellä missä taide puhuu, puhuu Jumalakin.

Ei taidetta perustella. Se koetaan ja etelään.

Niin kuin Jumalakin.

--

Löytyy ainakin Elisa Viihteestä: https://elisaviihde.fi/elokuvat/26487/never-look-away

5 kommenttia

  • Riitta Sistonen sanoo:

    Olen nähnyt filmin.

    Se ikävä puoli tässä filmissä on, että ohjaaja käytti Gerhard Richterin elämänkertaa hyväkseen tavalla, jota Richter ei hyväksynyt lainkaan ja Richter haastoi ohjaaja Florian Henckel von Donnersmarckin oikeuteen. Richter sanoi ohjaajan ilman hänen lupaansa käyttäneen hänen elämänkertaansa hyväksi siten, että Richter tulee paljastuneeksi elokuvan päähenkilöksi. Filmi antaa Richterin mukaan vääristellyn kuvan hänestä ja hän kertoo tuntevansa suurta vastenmielisyyttä filmiä ja siinä esitettyä persoonaa kohtaan.

    https://de.wikipedia.org/wiki/Werk_ohne_Autor#Reaktion_Gerhard_Richters

    En tiedä onko tästä kerrottu mitään Suomessa. En ainakaan YLE Areenan sivulta löytänyt tietoa tästä. Ohjaajan filmi ”Das Leben der Anderen” on minusta tosi hyvä! Tästä ko. filmistä jäi ristiriitainen olo.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Perttu Remes sanoo:

    Tuossa valossa näyttäytyy kieltämättä ristiriitaisena ja luo kauniille elokuvalle ikävän varjon.

    Elokuva perustuu Donnersmarckin ja Richterin keskusteluihin. Ohjaajan mukaan Richter hyväksyi ainakin käsikirjoituksen: “I read it to him word for word, with two witnesses. And I recorded the reading. After hearing it, he had six weeks to react. He called me and asked me to make only two small changes. I made the changes, because they did not significantly alter the film. And I didn’t and don’t want to hurt him with the film.” https://news.artnet.com/art-world/gerhard-richter-disavows-new-movie-1440160

    Lopputulos ei sitten mitä ilmeisimmin miellyttänyt ja se totta kai hänelle suotakoon. Tuskin turhastakaan näin reagoi.

    Mainitsemasi ”Muiden elämä” on myös loistoleffa. Olisiko sinulla suositella muita?

    Pidin kovasti myös Fernando Meirellesin Kahdesta Paavista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Riitta Sistonen sanoo:

      Ymmärsin näin, että Richter olisi halunnut että jonkun muun taiteen alan edustaja olisi pääroolissa, esim musiikko. Näin ei kansa vetäisi yhtäläisyysmerkkejä persoonasta. Ja varsinkin jos elokuva ei nyt antanut ollenkaan oikeaa kuvaa henkilöstä.

      En ole mikään kovin innokas elokuvien katsoja. Taannoin Teemalla esitetty sarja ”Ranskalainen kylä” on suosikkini. Toivoisin, että se vielä joskus näytettäisiin uudestaan ihan kokonaan. Samoin ranskalainen sarja katolisista papeista, nimeä en muista. Historiallisia dokumentteja katson mielelläni myös.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pirjo Pyhäjärvi sanoo:

    Olisiko tuo ranskalainen sarja ollut nimeltään ”Tapahtukoon sinun tahtosi”?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Riitta Sistonen sanoo:

      Vai oliko se ”Minä uskon”🤫 ja vielä joku latinankielinen sana, ehkä credo? Joka tapauksessa sarja oli ihan mielenkiintoinen. Hurjaa juonittelua oli ”ylimmässä päässä”. Tällaista se on ihmisten kesken maailmassa, valitettavasti kirkossakin. Ja nähtävästi etenkin siellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Perttu Remes

    Yrittäjä. Puolisavolainen. Puolipohjalainen. Uskon matkalla. remesperttu@gmail.com