Vihreä Wall-E ja oliivipuun oksa

 

b2ap3_thumbnail_walle.jpg

Katsoin koko perheen Pixar-animaation Wall-E (ohj. Andrew Stanton). Se sai ilmestymisvuonnaan 2008 parhaan piirretyn Oscarin. 40 vuotta aiemmin palkittiin Oscarilla Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey). Siinä mahtavat avaruusalukset kuljettavat ihmisiä Kuun siirtokuntaan ja kauas Jupiteriin. Tähtilaivan lipuessa majesteettisesti Kuun takaa soi taustalla Straussin Also sprach Zarathustra – aivan kuin tässä näyssä täyttyisi Nietschen ajatus yli-ihmisestä, joka on voittanut kuolevaisuuden ja maan kahleet.

Jotain kuitenkin menee Jupiterin matkalla vikaan. Alusta ohjaava tietokone HAL alkaa vängätä vastaan ja enemmänkin - tappaa aluksen miehistöä. Lopulta viimeinen astronautti saa punaisen silmän sammumaan ja HALin miellyttävän pehmeä puhe muuttuu matalaksi mongerrukseksi ja loppuu kokonaan.

_ _ _

Wall-E leikittelee viittauksilla Kubrickin Avaruusseikkailuun.  Pieni robotti on jäänyt viimeisenä kuolleeseen ja autioon maahan siivoamaan ihmiskunnan jätteitä. Elämä on loppunut sen jälkeen kun ihmiset ovat keskittyneet kuluttamiseen ja peittäneet maan roskalla, jota monikansallinen jättiyritys Buy N on myynyt.

Maasta on kuitenkin pelastunut ihmisiä avaruuteen Axiom-risteilyalukselle, joka lähettää maan päälle sondeja etsimään elämää. Roskarobotti Wall-E rakastuu sondirobotti EVEen. Wall-E on löytänyt roskan keskeltä elävän kasvin, jonka EVE saa vietyä Axiom-alukselle. Alusta ohjaa kuitenkin katala tietokone, joka yrittää estää alusta palaamasta maahan.

Yhteydet kertomukseen Nooan arkista ovat ilmeiset. Kun kyyhkynen tuo nokassaan öljypuun lehvän, on tuhotulva laskenut ja eläimet sekä ihmiset voivat palata arkista maan päälle.

_ _ _

Axiomilla satoja vuosia elänyt ihmiskunta on taantunut . Robotit palvelevat liikalihavia, liikuntakyvyttömiä ihmisiä, jotka viettävät aikaansa kuin amerikkalaiset omissa keinotodellisuuden kuplissaan, mooleissa, tekemässä ostoksia, syömässä roskaruokaa ja katsomassa elokuvia.

Axiomin kapteeni ryhdistäytyy  ja ottaa itse ensimmäisiä horjuvia askeleita – tässä soi Straussin Also sprach Zarathustra – ja riistää aluksen ruorin pahalta tietokoneelta. Alus palaa maahan ja lapset oppivat istuttamaan uusia kasveja. Pian jätevuorten rinteet vihertävät.

Minusta animaatio kuvaa länsimaita kasvun ja kulutuksen huipulla vuonna 2008. Liikalihavuuteen ja muihin elintasosairauskin sairastuneet, tyhmistyneet ihmiset elävät kuplassa kuin toisella linnunradalla, tietämättä että heidän elämänsä on tuhoamassa maata elinkelvottomaksi.  Animaatioilla ja niiden sanomalla on suuri kosketuspinta, miljoonia katsojia, ja siksi myös vaikuttavuutta.

_ _ ­_

Pidin äsken kädessäni Vihreää Raamattua. Kyse oli englanninkielisestä Raamatun laitoksesta, jossa kaikki luontoon viittaavat kohdat oli painettu vihreällä. Lisäksi kirja oli painettu uusiopaperille ja sidottu valkaisemattomiin kangaskansiin.

En yleensä pidä siitä, että Raamatusta seulotaan irrallisia paloja, kuten kauneimpia Psalmeja tai ihanimpia rukouksia. Raamattu on kokonaisuus, jossa on rinnan rumaa ja kaunista, Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta. Vierekkäin ovat Betlehemin kaksivuotiaiden poikalasten surma ja Jeesuksen syntymä. Ehkä vasta pimeydessä ja kuoleman varjon maassa kulkeva kansa voi nähdä valon.

Silti tuntui hyvältä nähdä Raamatun sivuilla paljon vihreää.  Luojan luonto on Hänen huolenpitonsa kohde. Se haastaa myös Ihmisen luontosuhdetta. Raamatussa nämä asiat ovat vahvasti esillä. Siksi minusta on tuntunut kummalliselta syytös, että kristinusko olisi alistanut luonnon ja arvottaa sitä pelkästään ihmisen hyödyn näkökulmasta. Pikemminkin tämä on ollut osa valistuksen projektia, joka on jatkunut läpi teollistumisen ja modernin ajan.

Se on perustunut ajatukselle, että vain ihmisen tarpeet sanelevat luonnon hyödyntämistä. Nyt on havahduttu siihen, että ihminen on osa luontoa. Suruton luonnonvarojen tuhlaus ja saastuttamien koskettavat yhtä lailla ihmistä kuin koko muuta luomakuntaa. 

b2ap3_thumbnail_spaceodyssey.jpg

 

4 kommenttia

  • Pekka Särkiö sanoo:

    Elämää etsivä robotti tallettaa sisäänsä ainoan löytyneen kasvin. Sen jälkeen robotin pinnalla sykkii vihreä sydän. EVE voi hyvin viitata Raamatun kantaäiti Eevaan, jonka nimi (hawa) tarkoittaa ”elävä”. Tämä kasvi on sitten alkuna maan uudelle elämälle. Elokuvassa on hauskoja viittauksia, kuten megamarketin myyntislogan ”jos roskat tulevat silmille (face), on tilaa avaruudessa (space)”. Siksi raketti törmää valtavaan maata kiertävään romuvyöhykkeeseen. Sieltä erottuu myös ensimmäinen ihmisen lähettämä satelliitti, neuvostoliittolaisten neliantenninen Sputnik-pallo. Kun avaruusalus ohittaa kuun, näkyy sen pinnalla suuri mainoskilpi ”loppuunmyynti” (outlet).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Emilia Karhu sanoo:

    Metka, kiintoisa ja sympaattinen tulkinta elokuvasta! Insinöörimieheni mielestä tuo animaatio on yksi kaikkien aikojen kauneimmista rakkauselokuvista mutta näköjään muitakin tasoja löytyy.

    Huolen luomakunnasta soisi kyllä olevan yhteinen meille ihan kaikille, riippumatta siitä, pitääkö tätä planeettaa luomakuntana vai sattuman tuloksena. Se on jännää, miten Raamatun kehotukset virjellä ja varjella on niin monessa kohdin tulkittu oikeudeksi käyttää hyödyksi ja riistää. Toki valistuksella on sormensa pelissä, mutta mielestäni tuulesta temmattuja eivät ole myöskään väitteet siitä, että kristinuskon nimissä muu luomakunta on mielletty kovin alisteiseksi ihmiselle ja tämä on johtanut luonnon törkeään hyväksikäyttöön – tulevien sukupolvien kustannuksella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kiitos Emilia kommenteista. Kyllä Wall-E on myös rakkauselokuva, jossa robotit tuntevat suuria tunteita. On myös varmasti totta, että Raamattua on voitu käyttää perusteena luonnonvarojen riistolle, kuten kohtaa: ”Ja Jumala sanoi: ”Katso, minä annan teille kaikkianaiset siementä tekevät ruohot…” (1 Moos 1:29). Ajattelu ihmisestä luomakunnan kruununa, jota varten kaikki on luotu, on voinut johtaa luonnon sumeilemattomaan käyttöön. Ei liene sattumaa, että teollistumisen nousu, siirtomaiden hyödyntäminen ja eurooppalaisen miehen valta osuivat yksiin 1800-luvulla, jolloin myös Raamattua luettiin paljon – osin valistuksen jäkeisen järkeisuskon valossa. Yhtä lailla, ja vielä vahvemmin, Raamatusta löytyy kuitenkin ihmisen vastuuta ja kaiken luodun itseisarvoa korostava painotus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Pekka Kiitos tekstistäsi. Olet löytänyt mielenkiintoisen näkökulman filmin ajatuksenkulusta.

    Mitä tulee ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen, niin luomisessa oleva luonnon hallinta on nähtävä vastuukysymyksen kannalta. Hallitsijaihanne oli muinaisessa idässä huolenpito alaisistaan. Tämän valossa toisaalla ”hallita” ja toisaalla ”viljellä ja varjella” puhuvat itse asiassa samasta asiasta. Luomisen näkökulmasta katsoen ihmiselle on uskottu vastuualueeksi luonnon hoitaminen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.