Tuhkakeskiviikkoa

Me luterilaiset olemme karttanneet paastoa ja selityksillämme muuttaneet sen sisältöä. Paaston aika ei ole kuin naisten lehtien laihutuskuuri. Kuunneltuani Ortodoksien Pyhän Andreas Kreetalaiseen katumuskanonin järkytyin omasta syntisyydestäni suuren paaston alkaessa. Paaston aika kaikkineen johdattaa meidät syntisyytemme tuntoon. Se ei ole mikään outo asia kristityille eri kirkkokunnissa. Synnistä saa puhua ja opettaa arvostelijoita pelkäämättä. Kumartukaammme Kristuksen ristin juurelle etsimään anteeksiantoa synneistämme! Synnintekijöinä emme peri Valtakuntaa. Kristuksen verellä pestyinä ovi Kirkkauden Valtakuntaan aukeaa jokaiselle katuvalle.

Tuhkakeskiviikko on nykyisin kirkon käsikirjoissa. Kovin harvassa seurakunnassa sitä edes huomataan.Kuitenkin tämä suuren paaston alkava kirkon juhlapäivä johdattaa meidät katoavaisuutemme ja syntisyytemme ymmärtämiseen.Seurakuntatyössäni kannoin mukanani pientä tuhkarasiaa ja esittelin sen avulla tyätä asiaa tapaamilleni lapsille ja aikuisille, koulussa ja seurakunnassa. Tuhkalla tehty ristinmerkki Tuhkakeskiviikon messussa on selkeä osoitus oikeasta tiestä suureen paastoon. MUTTA miksi vain harvat luterilaiset ovat tosissaan tässä paastossa, synnintunnustamisessa, armon anelemisessa? Päivittäinen rukouselämä ja sanantutkiminen on tärkeintä tässä paastossa!

8 kommenttia

  • Samuel Kettunen sanoo:

    Se on uskovalle jokapäiväistä, mutta tämä aika erityisesti tulisi siirtää katsettamme itsestämme ja haluistamme armoon. Siihen ei tarvita kirkkokunnan vaihtoa 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Eipä sitä ymmärrä, kun pitäisi uskoa, että synnit on sovitettu ja sitten kuitenkin katua niitä sovitettuja syntejä, joita ei pitäisi enää olla?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Tarja: ”Eipä sitä ymmärrä, kun pitäisi uskoa, että synnit on sovitettu ja sitten kuitenkin katua niitä sovitettuja syntejä, joita ei pitäisi enää olla?”

      Ilpo: ”Kumartukaammme Kristuksen ristin juurelle etsimään anteeksiantoa synneistämme! Synnintekijöinä emme peri Valtakuntaa. Kristuksen verellä pestyinä ovi Kirkkauden Valtakuntaan aukeaa jokaiselle katuvalle.”

      Joo, on se kyllä niin mystistä ja kummallista rituaalisoppaa kristinuskokin, ettei sitä tavallinen telluksentallaaja tajua.

      Kummallisia poppamenoja veripesuineen, Jeesuksen lihan syömisineen ja veren juomisineen ja vauvojen päähän vedenlotraamisineen. Yhtenään – monet kerrat, jatkkuvasti ympäri vuoden, päivästä toiseen, viikosta viikkoon ja kuukaudesta kuuukauteen – täytyy olla sitten sitä armoa kerjäämässä, ruinaamassa ja rukoilemassa, tekkemättömiä syntejä tunnustamassa ja kurjaakin kurjempaa huonommuuttaan ja vähäarvoisuuttaan julistamassa.

      Sitten on vielä tämä tuhkkaristien tekeminen ihmisten otsaan. Männä vuosilta on saanut sitten useasti lukea, että sen tuhkan ja veden yhdistelmä on ollut niin emäksinen liuos, että on polttanut ihmisten naamaihoon ristinkuvia. Hullua touhua.

      Vaatiiko se Jumala ihan oikeasti tuota kaikkea? Jos vaatii, niin eipä taida olla kovinkaan leppoisa isäpappa, vaan omata ilmiselviä narsisistisen luonteenlaadun tunnusmerkkkejä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Ei muuten vaadi tuhkaristiä, mutta tuskin tuo on pahitteeksi kuulla: ” Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulemaan.” Kun sen muistaisimme, emme syntiä tekisi ja arvot tulisi arvoonsa lähimmäistenkin suhteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kettunen: ”Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulemaan.”

      Tarkalleen ottaen olen tullut isäni siittiön hedelmöittämästä, äitini munasolusta ja lopputulema on tuhkkaa, ei maata.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Naistenlehtien laihdutuskuuri ? Naistenlehdissä (kuten esim. HS:ssa) on jo vuosikymmenet puhuttu toisenlaisista paastoista. Voi olla tapaamatta ihmisiä, jotka eivät tee ”hyvää” . Voi pitää taukoa roskaleffojen katsomisesta tai somen seuraamisesta. Voi lopettaa kirosanojen viljely. Voi mennä luontoon kävelemään joka päivä. Ja tänä lihavuuden aikaana voi myös jättää epäterveelliset ruoat ja nautintoaineet pois ja lahjoittaa säästyvä raha. Näillä kaikilla on hyviä vaikutuksia, niitä voi myös jatkaa. Ne antavat voimaa ja sitkeyttä, vaikka ne eivät liittyisi millään tavalla kristilliseen paastoon. Itse tietää oman heikkoutensa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Ilpo: ”Paaston aika ei ole kuin naisten lehtien laihutuskuuri.”

    Miten naistenlehtien laihdutuskuurit eroavat paastoamisesta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kyllä, eipä pienestä paastosta ennen Joulua ja suuresta ennen Pääsiäistä juuri kirkkokaan puhu.

    Syy on tietysti olla puuttumatta Ihmisten kulutustottumuksiin kun siitä kirkkomme varat työhönsä saa.

    Hengellisistä on kyllä vuosia sitten ollut esillä keskusteltavina mutta siittäkin on ilmeisesti luovuttu.

    Nythän voisi ottaa plakkariin myös viruspaaston mutta siitä puhuminen olisi kirkolta omaan elinkeinoon katsomista joten mikä nyt olisi sopivaa.

    Hyvin voi käydä kotiin toimitettavan leivän ja viinin siunattuina olla asiaa vuoden loppuun. Mitä sen jälkeen, tuleeko asiasta pysyvä tapa.

    Onko joku huomannut seurakuntien hartauskirjoituksissa lisääntymistä. Kielletty niitä huomatakseni ei ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ilpo Nurmenniemi

    Eläkeukkona päivästä toiseen, siinä on paras hetki tässä ja nyt.