Seuraava kirkollinen uudistus: Miespappien virkapuku!

[caption id="attachment_6703" align="alignnone" width="429"]Superm.jpgSoita 112 ja nou hätä! Apuun rientää SuperMä.[/caption]

 

Jokainen uusi kirkollinen sukupolvi näyttäisi tarvitsevan opikseen ja ojennuksekseen uuden virsikirjan, tuoreemman Raamatunkäännöksen ja  sujuvamman messun.  Toimitusten kaavat menevät tuon tuostakin uusiksi, samoin seurakuntarakenteet. Pysyvää on vain muutos, hoetaan joka paikassa suulla suuremmalla.

 

Naispapit saivat justiinsa uuden virkapuvun, kun 1.0-versio ehti sentään kulua käytössä tuollaiset kolme vuosikymmentä. Mutta missä viipyy miespappien virkapuvun uudistus? Onko jonkinlainen komitea asetettu jo Lutherin aikana pohtimaan asiaa?  Onko liikaa pyydetty, että kuosi vaihtuisi edes kerran 500 vuodessa?

 

Ahdistavampaa asua en tunne kuin on tuo perinteinen korpinasu. Se sopii justiinsa valmistuneitten papinplanttujen  poseerausasuksi, mutta ei siinä mitään työtä voi tehdä: Ensin kaulaasi laitetaan tukahduttava koiranpanta ja eipä aikaakaan, kun puku muuttuu makkarankuoreksi tai koteloksi, josta nuori toukka koettaa kaikin mahdollisin konstein vapautua.

 

Ne liperit eivät tuo mieleen niinkään lakia ja evankeliumia kuin  pikkupoikien polkupyörien räpättimen, pahvinpalan, joka pyöränpinnojen väliin joutuessaan päästää oudon räpätysäänen…

 

Ensimmäinen pukuni oli kyllä hyvää kangasta  ja istui aluksi hyvin meikäläiselle nälkäkurjelle. Mutta sitten se vuosien myötä alkoi pyytämättä ja yllättäen kutistua. Vähän käytetyn mutta tyylikkäästi hartioittuneeseen yleisolemukseeni ja muutenkin vankistuneeseen kokonaispersoonaani sopimattoman pukuni annoin lahjoituksena Viipuriin. Siellä se kuulemma tekee työtään paikallisen papin päällä. Papin rouva oli ompelija, joten hän pystyi korjaamaan kauluksen omalle ukolleen sopivaksi.

 

Toiseen pukuuni en tahtonut enää satsata niin paljon, mutta mittatilaukseen tämäkin meni. Nykyään on olemassa myös ns. valmispukuja. Ensimmäisellä kerralla oli kaksi sovituskertaa, nyt enää yksi. Jälkimmäinen kangas oli heikompaa, samoin työn laatu. Toisella kierroksella ei enää puhuttu mitään takin nappien siirtomahdollisuudesta. Ja housuissa oli niin tarkkaan ommellut saumat, että kun erään  kerran hautajaisiin  lähtiessäni kumarruin kotini eteisessä solmimaan kengännauhoja, kuului vain iso RÄPS Housut repesivät käytännöllisesti katsoen kahteen osaan. Taksi sai luvan odottaa pihassa, kun minä pinkaisin äkkipikakiireellä  etsimään uusia mustia housuja tilalle. Siinä Viipurin-puvussa oli kahdet housut, näissä jälkimmäisissä vain yhdet.

 

Loppukevennys: Helsinkiläinen rovasti Louhivuori, 94. v., sai jostakin seurakunnasta kahden kuukauden pestin. Papilla ei ollut enää virkapukua, mutta tämä päättäväinen optimisti meni räätälille ja teetätti itselleen virkapuvun kaksilla housuilla…!

 

* * * * * * *

 

Näillä saatesanoilla julistan K24-blogisuistossa kilvan, jossa on tarkoitus tuottaa erilaisia mahdollisuuksia pappismiesten uusiksi pukimiksi.  Pitäisikö mielestänne mennä vielä askel eteenpäin juhlapukulinjalle vai voisiko kyseeseen kenties tulla rento haalari, joka olisi täynnä sponsoreitten mainoksia.  Miltä tuntuisivat esim. pienet siivet selässä?  Kannattaisiko mallina pitää kuuluisien supersankareitten näyttäviä virka-asuja? Voitte vaikka piirtää ehdotuksenne, jos ideanne sanallinen kuvaaminen on vaikeata.

 

 

 

 

 

67 kommenttia

  • Per-Olof Moberg sanoo:

    En muista milloin olisin käyttänyt pantaa muuten kuin lipereiden kera kaftaaniin kuuluvana. Sokeripala ajaa saman asian viran tunnuksena. Batmanniksi minua itseä ei ole luultu. Kerran oli suntion pikkutyttö nähdessään minun ilmestyvän albassa kirkon kuoriosaan kysynyt isältään: Onko tuo Jeesus? Eikä minulla ole edes partaa

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Per-Olof.

    Taisi olla jonkun kanttorin pikkupoika, joka kerran kirkossa isäni noustua saarnatuoliin, sanoi kuuluvalla äänellä: ”Äitiu, katso, tuolla on Jumala.” Eikä isällä ollut edes partaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Merja Ruuska sanoo:

    Haluatko MIESpapin näyttävän James Bondilta? Saammeko juoda vodkamartinin sekoitettuna mutta ei ravistettuna?

    Jos haluatte, saatte juoda.

    Kai kivannäköiset kuteet voi ihan tavallisellakin ihmisellä olla. Pappismiehelläkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Osmo ja Per-Olof: Kuten varmasti noinkin pienestä kuvastani arvaatte, seison kirkkoni saarnastuolin juurella. Kuvasta näkyy vain osa, mutta alkuperäisessä fotossa hoksaa hyvin, että Jeesus siinä pitelee mustaa maapalloa hellästi sylissään.

    Kerran olin räyhän (nimitykseni juhlastolalleni) kanssa kastamassa lasta. Kastettavan isoveli seisoi äitinsä vieressä ja katseli tietysti vähäisestä varrestaan johtuen meikäläistä yläviistoon. Kas, kävipä niin somasti, että hän näki minun pääni siinä Jeesuksen pään edessä tai tilalla, jolloin Jeesuksen pään ympärillä olevat valonsäteet ympäröivät meikäläisen päätä. Poika tapitti stolaa, valonsäteitä ja mun naamaani, kokosi pienet ajatuksensa ja latasi sitten kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä:”KUNINGAS!”

    Vain hetken sain olla urani huipulla, kun äiti kumartui lapsensa puoleen ja selitti, että ei setä ole kuningas vaan pappi…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Noin yleisesti ottaen on hyvä muistaa, että Ruttopuiston rovastin tajunnanvirtatekniikalla tuotetuissa pakinoissa on totta aina ainakin toinen puoli. Pidätän itselläni ilon olla kertomatta lukijoille, kummasta puolesta kulloinkin on kysymys. Tästä kepposesta johtuu, että joku lukija tulee aina silloin tällöin ampuneeksi itseään hernepyssyllä nenäänsä.

    Muistutan myös, että RR vastaa vain kirjoittamastaan tekstistä, ei siitä, miten lukijat tekstin ymmärtävät. Siihen kyllä luotan, että kaikki aina ymmärtävät, vaikkakin osa ymmärtää tieten tai tietämättään väärin. Tämä kuuluu ikään kuin blogistin luontaisetuihin. Kyse on ns. maailman… korjaan vaivan palkasta…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Omana mielipiteenäni sanon, ettgä paljon papin virkaa tärkeämpi on ukin virka.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Osmo: Vapaa-ajattelijat tuskin uskovat edes ukkeuteen. Jos sitä virkaa oikein kehut, niin syyttävät sinua ties mistä ihan periaatteen vuoksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121