Se löytyi-kampanian kumppaneitten lausumia:

 Se löytyi-kampanian kumppaneitten lausumia:

 

Piispa Häkkinen on ilmaissut mielipiteenään, että ”Olennaista ei loppujen lopuksi olekaan ihmisen oma usko vaan uskon kohde: Jeesus Kristus.” 

 

Kumpainenkaan ei ole toista olennaisempi, koska kumpikaan ei yksin hyödytä ketään, eikä mitään. Häkkinen kallistaa asiat sakramentalismiin päin. 

Toinen samalla perustalla seisova on Sansan Mikko Matikainen, joka keventää henkilökohtaisen osuuden, eli keventää vastuuta uskon vastaanottamisesta, ”uskoon tulo tai uskon löytymisen tapa ei ole tärkein juttu, vaan jatkuva suhde elävään Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa.” 

Ei ole suhdetta, ei hetkellistä eikä jatkuvaa, ellei olla tultu uskoon, muutettu kulkusuunta. Se on, ikävä kyllä, ihmisen ”työ”.

    • Pekka,

      Pyydän, että kirjoitat vastauksesi, jonka lupasin rauhoittaa!

      Vakavat/tärkeät asiat täytyy ottaa vakavasti!

    • Pekka mitä sinulle Jeesuksen sanat seuraavassa merkitsee:

      Joh. 5:14
      Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: ”Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi”.

  1. Pekka,

    Viittaan kommenttiisi 25/10, 18:41, jota en heti huomannut:

    ”Tämä tekstisi kertoi minulle sen, miten asian Reijo käsität. Selvästihän siinä sanotaan juuri niin kuin esität asian. Mailis ei siinä kuitenkaan tarkoita sitä. Sinä käsität tuon konkreettisesti, jota se ei varmasti ole. Me Lutkut vaan voimme asiaa kuvata juuri noin. Luterilainen ymmärtää kyllä asian oikein. Huomaan, että näissä asioissa pitäisi olla paljon tarkempi, jotta väärinkäsityksiä ei pääsisi syntymään.
    Koen että koska käytämme samoja sanoja, mutta niillä on meille erilaisia merkityksiä, niin miten voisimme ymmärtää, tai edes luottaa toisiimme tämmöisessä asiassa?” (Pyytäisin vielä sinua sanomaan mikä sana on se, millä minulle on eri merkitys, millä sanalla on Mailisille eri merkitys kuin itse sanan merkitys?)

    Yritin tuoda sen, mikä on evlut kirkon oppi. Tiedän sen, mutta tuossa Mailisin kattavuudessa sitä ei juuri kuule. Voit ottaa kevyesti ja keventää olemalla ”lutku” ja kutsua minua hellariksi tai hihhuliksi tai jopa lahkolaiseksi. Mutta näin tehden katson, että osoitetaan esim. välinpitämättömyyttä Asiaa kohtaan. Myös tämä hieman huvittuneisuutta viestittävä suhtautumisesi kertoo minulle, ainakin, että sivuutetaanpa keskustelun ydin ja leimataan toinen, kuten minä, liian tiukaksi, koska en ymmärrä esimerkiksi:
    Että Janatuinen tarkoittaa muuta kuin toistuvasti sanoo ja miten evlut ehtoollisen oppilauselma sen myös sanoo. Etkö voi vain todeta, että tämä on evlut oppi ja uskon siihen. Voisithan sanoa myös ettet sen takana seiso, koska evlut kirkosta ei ketään sellaisesta ”epäuskomisesta” eroteta.
    En ole koskaan maininnut omasta, eri uskovien piireissä toiminnasta, mutta teen nyt pienen poikkeuksen koskien esim Gideoneja. Olen ollut usein kutsuttuna sen tilaisuuksissa muuallakin kuin Suomessa. Samoin muiden yritysjohtajien ja liikemiesten, Jeesuksen seuraajien muodostamassa toiminnassa, samanlaisessa ominaisuudessa.

    Minua ei ole kutsuttu, koska painottaisin, että sama se missä, milloin tai miten on uskoon tullut tai puhdistaako ehtoollinen synneistä. On aina ollut tiedossa, niin Iranissa kuin Italiassa, että olen sen Jerusalemin Helluntaipäivän Kastajaliikkeen jatkumoa.

    Tietysti voit kevennellä ja muuttaa sanomisiesi merkitystä, mutta kun läpiä päähän puhutaan, niin joku voi joskus niistä mainita ja joku toinen vain hehetellä.

    • Pekalle vielä,

      Unneutin lupaukseni, etten kommentois tai antaisi muiden kommentoida. Lopetetaan tähän tai sitten siihen, mitä vastaat, jos vastaat. Toisaalta voit vielä sanoa sen sanan tai sanat, minkä puutteellisesti käsitän.

    • Niin Reijo. Onhan meillä erilaiset opetuksen ehtoollisesta. Jos löytäisimme yhteyden tässä asiassa, niin toisen osapuolen pitäisi luopua omasta opetuksestaan ja se ei näytä oikein todennäköiseltä.

      Jotta sitä opetusta jota sinä edustat voitaisiin pitää oikeana, edellyttää sitä että meidän on väärä. Ristiriita on siis ylittämätön.
      Lisäksi siihen liittyy selkeästi sinun väärä käsitys ainakin siitä, että me saisimme synnit anteeksi ehtoollisella käymisen tähden. Emmekä sovitustyön tähden.

      Samalla siinä on kyse myös erilaisesta käsityksestä synnistä ja syntisyydestä. Koska teidän käsityksenne mukaan ehtooliseen ei liity syntien anteeksi antamiseen uskominen, niin pakkohan teidän on muokata mielessänne meidän käsityksemme sellaiseksi, että saamme mukamas syntime anteeksi käymällä ehtoollisella. Ikäänkuin ehtoollisella itsessään olisi pelastava voima.
      Johon ei ristin sovitus edes liity mitenkään. Tämmöien käsitys minulle tulee, siitä opista, jota meille olet tarjoamassa.

      Minulle ehtoollinen on uskon vahvistuksen paikka. Siinä saan konkreettisen muistutuksen siitä sovituksesta, jonka Vapahtajani puolestani on tehnyt. Siinä saan omistaa koko kehollani ja sielullani Sovitustyön koko syntiselle olemukselleni.

      Tottaki tiedän ettei tämä millään tavalla muuta käsityksiäsi, eikä luo mitään opillista yhteyttä. Koska sellaisen luominen ei ole mahdollista. Yrityksetkin siihen suuntaa johtavat vain eri näkemysten vahvistumiseen.

    • Mielenkiintoinen on tulkintasi sanasta ” lutku”. Lukihäiriöisenä kun vain yritän välttää pitkiä sanoja. Löydät ”lutku” sanasta siis minun kieteisen asenteeni. Mikä seikka kertoo minulle siitä, että projisoit minuun omia asenteitasi.

  2. Se olisi tietysti koko Gideontoiminnan loppu, jos yksi poikkeus säännöstä sallittaisiin.

    Koen syvää ja erittäin hyvää uskon yhteyttä monien vapaissa suunnossa toimivien kanssa. Mielestäni meillä kirkon ihmisillä on paljon oppimista käytännön kristillisyydessä.
    Jopa hävettää se vähäinen lähetykselle antautuminen, mitä kirkossamme on kun vertaan sitä siihen intoon mitä vapaissa näen.

    Olen havainnut että kaikissa uskonsuunnissa on niitä joille opilliset erimielisyydet eivät ole kynnyskysymyksiä. Heidän kanssaan voi järkätä jotain projekteja. Kuten Se löytyi kamppanioita.Vastaavaa evankeliois-yhteistyötä ei pidä ryhtyä pitemmpiaikaisesti harjoittamaan. Sillä opilliset erimielisyydet hajottavat toiminnan aina lopulta. Jolloin syntyy enemmän vahinkoa, kuin yhteistoiminnasta on hyötyä.

    Yhteinen usko on pidettävä erossa opillisista kysymyksistä silloin, kun halutaan yhteyttä rakentaa. Jos halutaa erimielisyyttä ja riittaa, niin siihen tavoitteeseen sopii hyvin ne opilliset erimielisyydet.

    • Pekka,

      Rauhoitetaan nämä aiheet. Sementoidaan tämä lopetuksesi, niinkuin lupasin. Lopetetaan tässä yhteydessä!

    • Keskustelusivun periaate on se, että kommentteja saa kirjoitella niin kauan kuin asia kiinnostaa. Sinun tapasi halutessasi keskeyttää mielipiteiden vaihto on toki tullut tutuksi.

  3. Reijo

    Teko-oppi eli ”oma työ” on ulos suljettu, sillä me pelastumme uskosta emmekä töistä.

    Roomalaiskirje:

    4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

    Tiituksen kirje:

    3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

    • Matias,

      poikkeat asiasta, eikä muuta mahdollisuutta kantasi puolustamiseen ole.

      Oma työ on vääristelyä, eikä sellaista saa tehdä. Yrität tehdä ”omaksi työksi” sen mikä on Jumalan työn vastaanottaminen, siihen suostuminen, siihen alistuminen. Älä väännä sitä muuksi, vaikkei sinulla vaihtoehtoja olekaan.

    • ”Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa (Fil. 2:13).”

    • Martti ja Seppo:

      Fil.2:13

      ho / joka energeō/toimii-vaikuttaa en hymin/teissä kai thelō/halun kai/ja energeō/haluamisen

      Eli Jumalan vaikutus toimii uskoontulleessa, joka voi estää Jumalan vaikutuksen.

      Usko on Jumalalta, joka toimii uskoontulleessa ja ilman uskoa on mahdoton olla Jumalalle otollinen.

      Seppo, jos sinulla on muutakin kuin huutomerkkejä viitteeksi koskien Mateus 25, niin tuo ne tai se esiin.

    • Lainaan Aimo T. Nikolaista Fil. 2:13 tiimoilta: ”Mistään yhteistyöstä, synergismistä, ei ole kysymys. Ei myöskään siitä, että jumalan vaikuttaminen alkaa vasta sitten, kun ihminen on tehnyt kaikkensa, ponnistanut äärimmilleen. – – – Kristityn työ ja taistelu eivät ole turhaa, koska Jumala vaikuttaa, saa aikaan sekä tekemisen että tahtomisen eli kaiken, mitä tarvitaan.”

  4. Martti,

    Vaikka Raamattu nimenomaan puhuu uskovan, ei ulkopuolisten, kanssa yhteistyöstä, niin se on luettavissa ja käsitettävissä, että Jumala käyttää ihmistä ja vain ihmistä, mitä toimimiseen tulee.

    On järkeenkäypää, että yhteistyö-oppi ei ota tulta sakramentaalisessa uskoontulossa, vaan kummankin ylitse ”loikataan”. Esitetään hurskaalta kuulostava omien-ponnistelujen-turhuus oppi rauhoittamaan pelastusta etsivät sielut. Pätkit tokaisuihisi niin Raamatua kuin Nikolaista, mitkä usein todistavat sinun pyrkimyksiäsi vastaan, eli:
    Kristittyn taistelu on sittenkin uskovan taistelua, toimintaa, ahkeroimista, koska uskon lahja tekemiset vaikuttaa. Ei jätä meitä toimettomiksi.

    En esittäisi vastustusta olemalla samaa mieltä kanssani.

    • ”Esitetään hurskaalta kuulostava omien-ponnistelujen-turhuus-oppi rauhoittamaan pelastusta etsivät sielut.” Nyt olet ymmärtänyt väärin. Ainakin minulle on tutumpi omien-ponnistelujen-mahdottomuus-oppi. Se on omiaan lisäämään pelastusta etsivien sielujen surua ja raadollisuuden kokemusta. Sen korjaavana vastapainona on oppi Jumalan rajattomista mahdollisuuksista, avarasta armosta ja lämpimästä ihmisrakkaudesta.

    • Martti,

      Uskon, ettei kukaan ole käsittänyt, että omat ponnistelut vievät taivaallisiin. Eivät ne, jotka ovat päässeet sisälle taivaallisiin, pelastukseen, eikä ne jotka eivät ole uskossa, eli eivät ole päässeet taivaallisiin.

      Sanoin jo Matiaksellekin, että Jeesuksen työn vastaanotto ei ole omien ponnistelujen ansiota. Koska et juuri lue kommentteja, niin vastaat, ikäänkuin ei olisi jo siihen vastattu. Tämän toistan jatkuvasti. Näet, ilmeisesti, että kaikki muu on ihmisen työtä paitsi toisen ihmisen työ, kaste.

      Rauhoitu lukemaan mitä sinulle kirjoitetaan.

    • ”Näet ilmeisesti, että kaikki muu on ihmisen työtä paitsi toisen ihmisen työ, kaste.” Juuri kasteesta olemmekin eri mieltä. Taustalla lienee eriävä näkemys seurakunnasta. Minulle seurakunta on varsinkin sanan ja sakramenttien välittäjänä Kristuksen ruumis maan päällä. Myös lähimmäisenrakkauden toteuttajina toimimme Kristuksen silminä, korvina, äänenä, käsinä ja jalkoina. Näin ihmisten työ on myös Jumalan työtä.

Reijo Mänttäri
Reijo Mänttäri
Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.