Tänä syksynä kirkkojen tuulikaapeissa on ruuhkaa. Ovet on auki ja väkeä tulee – ja ennen kaikkea menee. Miksi ihmeessä olen jäänyt itse tuulikaappiin enkä ole vieläkään sulkenut ovea selkäni takana?
Koska toivon. Koska uskon. Yhä edelleen ja vielä vaan. Olen ollut vuoden ajan työstämässä seurakuntiin Aikuisten polut -toimintamallia. Olen jankannut seurakunnissa millenniaalien tavoittamisesta ja toiminnan muuttamisesta ihmisille merkityksellisemmäksi. Olen yrittänyt kohdata ja kuunnella. Olen yrittänyt vaikuttaa kirkollisissa verkostoissa. Olen katkeroitunut ja kuitenkin taas tuntenut sohvan nurkassa itkiessäni, että vielä en lopeta.
Kirkon uudistumisen tarve ei ole mikään uusi asia. Uudistuminen ei ole tullut meidän millenniaalien myötä kohdalle, vaan se on ollut olemassa jo aiemmin. Mukanamme on tullut se, että enää emme suostu hyssyttelyyn ja seisomaan tumput suorina. Siihen ei ole enää varaa.
Tuulikaapit tyhjenee pian. Millenniaalit eivät jaksa enää odottaa. Ovet joko suljetaan takana tai – jos hyvin käy – kirkossa onnistutaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ja uudistumaan.
20.11. näyttää kuinka käy. Äänestä seurakuntavaaleissa.
Heidi Pitkänen, millenniaali, seurakuntapastori.
Kangasala
Ehkä monien perinteisestikin klassisesta kristinskosta ajattelevien olisi aika ”tulla ulos” (tuuli)kaap(e)ista, siinä missä eräiden muidenkin on ollut viime aikoina tapana tulla.
Kaapista ulos tulo on meille uskoville oman raadollisuuden tunnistamista ja tunnustamista. Nöyrtymistä siihen tosiasiaan ettemme suinkaan ole mitään valmista kauraa. Siksi jumalanpalveluksen alussa synnintunnustus ja päästösanat on meille hyvin tärkeä osa messua.
Me emme vapaudu kaapista ulos tulemisella pahasta ja epäuskoisesta sisimmästämme. Silti olemme Jumalan suuren rakkauden ja loputtoman hyvyyden kohteina, vaikka olemme ja pysymme aivan kelvottomina. Jumalalle riittää aivan hyvin se, mitä Jeesus on puolestamme tehnyt. Onhan Jeesus sovittanut koko maailman synnin. Jokainen joka ottaa vastaan tuon pelastuksen saa sen lahjana. Joka hylkää sen, se ei tietenkään saa. Jumala on tässä hyvin johdonmukainen,niin kuin kaikessa muussakin. Jumala vaikuttaa meissä sen välttämättömän muutoksen, jota parannukseksi kutsutaan.
Herätysväki on se porukka, joka aktiivisimmin toimintaan osallistuu. Jos nämä jäisi pois, niin viranhaltijoiden toiminta helpottuisi. Jopa siinä määrin, ettei suurta osaa heistä enää tarvittaisi lainkaan. Jäljelle jäisi osa papistoa hoitamaan lakisääteiset tehtävät.