Rakkauden runsas kori ällöttää

Rakkauden runsas kori ällöttää

Nykyaikana rakkaus on saanut aivan suunnattoman suosion kaikkien huulilla. Ihmisten teot selitetään hyväksyttäviksi rakkauden varjolla.

Raamattu on ! täynnä rakkautta, Jumalan, ihmisten. Mutta siellä lukee myös, ettei lain yksikään piirto katoa.

Synnin suosiminen, vain rakkauden nimissä, on vastoin Raamatun opetuksia. 

Kyllä Jumala rakkaudessaan antaa anteeksi suuret syntimme, mutta se ei tarkoita että ihmisten rakkauden nimissä ne jo pyyhittäisiin- ihmisten toimesta näkymättömiin ja hyväksyttäviksi.

JOS Raamattu olisi edelleen ohjenuoramme, ei meillä olisi riitoja. Kun kaikki olisimme samanmielisiä. Uskoisimme, tottelisimme Raamatun käskyjä, ohjeita-jotka siis ovat meille vain hyväksi.

On ihan turha rutista, että seurakunnissa ja eri lafkojen välillä on riitaisuuksia. Tottakait on, koska olemme luopioita. Olemme hylänneet kulmakiven. Poispoikenneet. Kun olemme hylänneet Sanan.

Olen huomannut, että sellaisetkin seurakunnat ja ihmiset, jotka vielä olivat Raamatun mukaisia, horjuvat tämän rakkausbuumin johdosta. Helpostipa te eksytte!

Rakastan minäkin ihmisiä, mutta minun rakkaus on kuin äidin, joka ei tahdo lastensa joutuvan hukan teille. Mikä rakkaus sallii kaiken ja vielä rakkauden nimissä. Se on Armonkin halventamista.

Jeesus kuoli syntiemme tähden. Ei ihmisrakkaudella annettu syntejämme anteeksi. Jumala antoi ainoan poikansa meidän hirveiden tekojemme vuoksi. Nytkö me sallisimme ne, että ihmisten välinen rakkaus tällä konstilla säilyisi.

Jumalan rakkaus näkyy Raamatun ohjeissa ihmiskunnalle. Että sinun ja minun olisi hyvä ja turvallista elää. Me olemme mokanneet. Ei Jumala.

121 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Kari Roos toteat minulle seuraavasti:

    ””Ari,

    Mietipä sinä, mitkä kaikki Jeesuksen sanat oli tarkoitettu vanhan liiton juutalaisille ja heidän uskoonsa ja elämäänsä. Me emme voi siirtää kaikkea suoraan meitä tarkoittavaksi, koska me emme ole vanhan liiton juutalaisia vaan uuden liiton kristittyjä. ””

    Jeesus julisti evankeliumia ja minusta kaikki on juuri evankeliumia enkä lapsenmielisessä uskossani voi enkä uskalla lähteä erittelemään Jeesuksen sanoja mikä kuuluu minulle ja mikä muka ei, sanoohan Jeesus selkeästi:

    Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Ari Pasanen: ”Eikö tämän Raamatun kohdan opetus ole että vaikka tietää Jumalan tahdon niin sitä ei kukaan pysty toteuttamaan omassa voimassaan? Näinhän Jeesus sanoo että fariseukset ja kirjanoppineet kyllä osasivat opettaa kansaa oikein, mutta eivät itse pystyneet elämään opetustensa mukaan, siis Jumalan tahdon mukaan.”

    Kyllä Ari. Olet aivan oikeassa. Omassa voimassaan ei ihminen pystykään toteuttamaan, vaan on uudestisynnyttävä Jumalan lapseksi. Opetus on se että fariseukset ja kirjanoppineet olivat ”lakihurskaudessa”. Näin on jokainen ihminen, joka ei ole nöyrtynyt lain tuomittavaksi eli antanut sen sanoa viimeistä sanaa omasta mahdottomuudestaan täyttää lakia. Tämä voi tapahtua vain kun ihminen kohtaa Jumalan pyhyyden ja tuomion. Lain tehtävä on näet näyttää todeksi synti ja tuomio. Sitten tulee evankeliumin vuoro. Ihminen saa uudestisyntyä kun uskoo että Jeesus Kristus on täyttänyt lain viimeistä piirtoa myöten. Ottamalla Jeesuksessa tarjotun sovituksen ja lunastuksen vastaan, ihminen saa uskon lahjan ja Jumala vanhurskauttaa hänet. Tämä usko kohdistuu siis Ristiinnaulittuun, syntiemme Sovittajaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Riitta Sistonen:”” Ottamalla Jeesuksessa tarjotun sovituksen ja lunastuksen vastaan, ihminen saa uskon lahjan ja Jumala vanhurskauttaa hänet.””

      Olisitko ystävällinen ja näyttäisit mistä tuo löytyy evankeliumista, minun Raamatusta tuota ei löydy?

      Jeesus käski julistaa parannusta syntien anteeksi saamiseksi Hänen nimessään, vanhurskauttaako nyt Jumala ohi Jeesuksen sanan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Riitta Sistonen sanoo:

      Ari, sinun on ensiksikin ymmärrettävä että UT on muutakin kuin evankeliumit. Apostolit ovat Jeesuksen todistajia. Myös Paavali kohtasi henkilökohtaisesti Jeesuksen Damaskoksen tiellä. Jeesus valitsi hänet julistamaan evankeliumia pakanoille (ei juutalaisille). Paavali jopa kirjoittaa niin, että Jumala tulee tuomitsemaan ihmiset hänen julistamansa evankeliumin mukaan (Room. 2:16) ja että on vain yksi oikea todellinen evankeliumi. (Galatalaiskirje).

      Kysymykseesi vastaa esim. Room. 3:21-31, Room. 4:5, Room. 4:23-25, Room. 5:8-11, 2. Kor. 5:18-21, 1. Piet. 1:17-25

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    En ole kyllä ollenkaan vakuuttunut, että he jotka täällä nostavat Jeesuksen ajan fariseukset ja kirjanoppineet tikun nokkaan, osuisivat oikeaan kohteeseen nykyajassa. Siksi on aiheellista kysyä: kuka on se nykypäivän fariseus? Jeesuksen ajan fariseukset ja kirjanoppineet varmaan yrittivät elää kuten opettivat. Ainakin Paavali yritti. Mutta nyt meidän aikanamme kaikki on sallittua, mitään ei saa kieltää eikä kukaan saa sanoa miten tulisi elää. Laki on vanhentunut. Antinomismi on saanut vallan. Laki on väkivaltaa identiteettiä kohtaan. Identiteetti kun on nykytrendin mukaan muuttumaton. Ihminen on se mikä on, eikä muuksi muutu. Toivoton näköala siis. Kristinusko kuitenkin puhuu siitä, että ihminen voi muuttua. Jumala antaa hänen syntinsä anteeksi Kristuksen sovitustyön tähden eikä enää muista hänen syntejään. Jumala antaa mielenmuutoksen ja uuden lihasydämen kivisydämen tilalle. Ihminen uudestisyntyy ja alkaa elää uutta Jumalan tahdon mukaista elämää Jumalan kunniaksi ja lähimmäisten hyväksi.

    Kristinuskon ydinsanomaa on että kaikki ovat syntisiä ja vailla Jumalan kirkkautta. Jollei tätä omakohtaisesti tunnusta ja nöyrry tämän sanoman alle, niin ei ole päässyt lainkaan oikean tien alkuun. Lain tehtävä on paljastaa ihmiselle synti ja hänen kadotuksen alaisuutensa Jumalan lain ja tuomion edessä. Evankeliumi tulee sitten tämän jälkeen. Mutta ei ennen kuin laki on tehnyt tehtävänsä ihmisen elämässä. Toisin sanoen: Ihmisen tulee lain kautta kuolla pois laista. Sen jälkeen ollaan Kristuksen laissa ts. Kristuksen hengen laissa. Kristus on laki ja evankeliumi yhdessä persoonassa. Totuus ja armo. Esikuva ja sijainen. Vain Kristuksessa päästään Jumalan lapseksi ja Taivaan perilliseksi ja pelastutaan ikuiseen elämään.

    Lainaan katkelman Olav Valen-Sendstadin kirjasta ”Uskosta vanhurskas”: ”Nykyisin sanotaan hyvin usein, että jos kristityt vain eläisivät niin kuin opettavat eli eläisivät Jumalan tahdon mukaisesti, niin he käännyttäisivät muun maailman hyvin lyhyessä ajassa. Tällä juutalaisella puheella ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan kanssa. …On todella juutalaista ja lakihenkistä puhetta sanoa, että jos kristityt vain eläisivät niin ja niin, maailman kokisi ”vallankumoksen”.

    Jeesus eli täydellisen elämän. Ja aivan oikein: aluksi hänen elämänsä aiheutti valtavia herätyksiä, niin että tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä virtasi kokoon unohtaen ajan ja paikan, kodin ja työn, vaatteet ja ruuan ja voiden olla hänen luonaan erämaassa päiväkausia vaimot ja lapset mukana. Mutta kun hän sitten tahtoi johtaa nämä heränneet ihmiset yhteydessään syvemmälle salaisuuksiin ja kertoa heille, että hän Jumalan Poikana oli heidän Vapahtajansa, jopa itse Jumala, eli kun hän tahtoi johtaa heränneet todelliseen kääntymiseen ja uskoon (Joh. 6-8), silloin kelloon tuli totisesti toinen ääni. Silloin he uskoivat hänen olevan riivattu ja poissa suunniltaan, silloin heistä tuntui kuin hän olisi pilkannut Jumalaa. Silloin he saattoivat totisesti yhtyä vieläpä huutamaan: ” Ristiinnaulitse”! häntä vastaan, joka oli heidät herättänyt.

    ————

    Nämä ihmiset, jotka ”kristinuskon” nimissä julistavat, että voittoisa elämä voisi pelastaa ja mullistaa maailmaa, ovat aivan sokeita, eikä heillä ole häivääkään Jumalan valosta. Hyvä elämä ei vaikuta koskaan toisella tavoin kuin laki. Jeesuksen esikuvallinen elämä ei pelastanut maailmaa. Ajassa ja ikuisuudessa vain yhden ihmisen elämä voi pelastaa maailman, Jeesuksen elämä, koska hän eli toisten sijaisena. Tämä sijaiselämä aivan ehdottomasti synnyttää sekä kääntymisen ja uskon, sekä pelastuksen että elämän, vieläpä oikean ja todellisen ”sydänten vallankumouksen”. Mutta esikuvallinen elämä ei voi koskaan vaikuttaa sillä tavoin. Se voi korkeintaan vaikuttaa heräämisen.

    Siksi maailmaa ei koskaan pelasta monien kristittyjen elämä. Elämä tulee vain yhden ainoan, Jeesuksen, elämästä ja kuolemasta. Edelleen pelastus ei tule hänen esikuvallisesta elämästään, joka on laki, vaan hänen sijaiselämästään, joka on evankeliumi.

    Nyt voit ymmärtää jotain kristityn osasta. Niin kauan kuin hänen elämänsä vaikuttaa herättäen, voi olla jollakin tavalla suurenmoista olla kristitty. Mutta niiden päivien tullessa, kun kristityn Johannes Kastajan tavoin täytyy viitata pois itsestään siihen Jumalan Karitsaan, joka kantoi maailman synnin, hänen täytyy olla varautunut suuriin vaikeuksiin. Jotkut, vain hyvin harvat, valitut tulevat kuulemaan tätä. Mutta useimmat tulevat loukkaantumaan, ärsyyntymään, kääntymään ärtyneinä pois ”verestä”, hylkäämään suuttuneina meidän sijastamme ”täytetyn lain” ja sen sijaan valitsemaan vihan ja lain tien. Monet tulevat myös sanomaan siitä ihmisestä, joka osoittaa Jumalan Karitsaa: ”Hyi, kuinka synkkä ja ahdasmielinen hän onkaan! Hän puhuu vain synnistä ja verestä. Hän ei usko ihmisessä olevaan hyvään lainkaan. Hän on tavattoman ankara. Emme ymmärrä, että olisimme muka niin pahoja, vieläpä ikuisesti kadotettuja, sillä Jumalahan on rakkaus”. Tunnetko nämä äänensävyt sinä, joka elät Jeesuksen yhteydessä?”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    ”Siksi on aiheellista kysyä: kuka on se nykypäivän fariseus?”

    Ymmärtäisin niin, että tämän päivän ”fariseuksia”, jos niin nyt voidaan edes sanoa, ovat ne, jotka luulevat ehdottomasti olevansa oikeassa uskossa ja saarnaavat sitä pieteetillä (pietistit ja uuspietistit) estäen ihmisiä tulemasta Jumalan tykö muulla kuin heidän kehittämällään tavalla uskoa ja elää. He lisäävät Raamatun sanoihin omia kehitelmiään, kuten sana-inspiraation ja vaativat ihmisiä Jeesuksen sijasta uskomaan näihin kehitelmiinsä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Kari Roos, niin arvasinkin, ettei kauaa mene kun kommentoit. 🙂 Tulihan se sieltä. Teksti siis osui ja upposi. Lue 1. Piet. 1:10-12 ”…jotka taivaasta lähetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet…”

    Raamattu on Jumalan sanaa ja siis Pyhän Hengen inspiroimaa eli henkäyttämää. Jos ei olisi niin ei meillä olisi mitään Jumalan sanaa. Emme saisi tietää totuutta. Jumala ilmoittaa itsensä niin että meille ei jää epäselvyyttä mikä on totuus. Hän haluaa että tiedämme mikä on totuus. Se totuus, minkä tarvitsemme tietää pelastuaksemme ja saadaksemme rauhan. Totuus ei ole meidän omat ajatuksemme, vaan se minkä Jumala on meille ilmoittanut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Jumala ei ole kirjoittanut Raamattua. Eri aikoina eläneet ihmiset ovat sen kirjoittaneet.

      Minäkin uskon, että Raamatussa, nimenomaan evankeliumeissa ja niihin sisältyvissä Jeesuksen vertauksissa ja opetuksissa on totuus.

      Eiköhän niistä keskeiseksi kohoa lähimmäisenrakkaus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Vastasin vain kysymykseesi, Riitta.

      Hengen ”inpiroima”ei suinkaan ole sama asia kuin sana-inspiraatio. Totta kai kaikki, ainakin UT:ssä kerrotut asiat, ovat jossain määrin Hengen inspiroimia. Ei niitä muuten olisikaan. Sana-inspiraatio taas on pietistien keksintöä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Puhumme,Riitta, oikeastaan ihan samasta asiasta, mutta näemme sen eri näkökulmista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Tässä(kin) keskustelussa tulee hyvin esille että Jumala salaa evankeliumin niiltä jotka omalla ”viisaudellaan ja ymmärryksellään” yrittävät selittää sitä, ei onnistu.

    Kun Jumala ilmoittaa evankeliumin lapsenmielisille niin se on selkeää.

    Kuinka sitten voi tietää sataako Jumala itseltä vai ei, sen ymmärtää vain kun on todella nöyrtynyt kaikesta omasta, siis todellakin uudestisyntynyt, eihän vastasyntynyt voi tuoda mitään vanhaa ymmärrystään tai mitään muutakaan mihin perustaisi

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Vastasyntynyt on myös todellakin kaiken oppimisen ja oivaltamisen alkupisteessä. Niin on äsken uudestisyntynyt kristittykin. Kukaan ei siis ymmärrä salattua Jumalaa ja hänen töitään ja tahtoaan uskonkilvoituksensa alkuhetkillä. Se ymmärrys kasvaa monen kovankin koulun kautta koko elämän ajan. Moni ikänsä uskon tietä taivaltanut vanhus saa todeta, että se ymmärrys jää parhaimmillaankin kovin vähäiseksi. Heprealaiskirjeessä on tästä elämänkoulun vaikeudesta näin: ”Meillä olisi tästä paljonkin sanottavaa, mutta ei ole helppo selittää näitä asioita teille, koska olette tulleet niin haluttomiksi kuulemaan. Jo aikoja sitten teistä olisi pitänyt tulla toisten opettajia, mutta sen sijaan te olette itse jälleen opin tarpeessa: jonkun olisi opetettava teille Jumalan sanan alkeet. Te tarvitsette taas maitoa, ette te kestä vahvaa ruokaa. Jokainen, jota vielä ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen kykene ottamaan vastaan syvällistä opetusta. Vahva ruoka on tarkoitettu aikuisille. He ovat totuttaneet aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan hyvän ja pahan.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti entäpä kun uudestisyntyy aikuisena, voiko menneestä tuoda/ottaa jotain uuteen elämään?

      Tuossa hebr kirjeen lopussa on maininta niistä jotka erottavat hyvän pahasta, kuulutko sinä niihin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Kun uudestisyntyy aikuisena, voiko menneestä tuoda tai ottaa jotain uuteen elämään?” Voiko olla ottamatta? Tuskinpa. Aikuisena koetun uskoontulon edellä on uskoakseni ollut runsaasti Jumalan ilmeistää tai salattua työtä, jonka tuloksia on hyvä ottaa mukaan sen kääntymisen jälkeenkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Kari Roos 05.06.2022 23:09 ”Reijo, Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste pitää kyllä paikkansa. Sanoit, että ei ole erilaisia uskovia. Siinä on ero. Olen minäkin saanut kasteen lapsena, josta olen hyvin kiitollinen. Uskon kasteen asettajaan Jeesukseen Kristukseen sain 18-vuotiaana, sen lahjoitti Jumalan Pyhä Henki. Ilman Pyhää Henkeä ei uskoa synny. Näemme silti asioita hyvin eri tavoin, kuten on tapahtunut Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta saakka. Emme pysty kaikkia uskovia taivuttamaan samanlaisen uskonnäkemyksen kannalle, eikä se ole tarpeenkaan. Erilaisuus on rikkautta. Kari Roos,” ——–

    Mitä ”yksikaste” -muotoon tulee, niin sen ydin alkukielessä on sama/ samanlainen kaste. Siis se ei viittaa kertalukuun.

    Haluan painottaa, että ristiriitaisuus on erinomainen, koska, uskovaksi ei kasteta, niinkuin sakramnetaalinen oppi sen tulkitsee. Uskovaiset, uskoontulleet kastetaan. Kaikki Jumalan työ, vaikutus on näkymätöntä, käsinkoskettelematonta, ja niihin on kehoitettu katseemme kiinnittää, koska ne ovat ikuisia.

    ”Kasteen asettaja” ei ole se juttu, kun puhutaan ihmisen ensimmäisestä askeleesta Jeesus- tiellä. Kasteen asetus ja asettaja voi toimia vain kun ollaan tultu Jeesuksen seuraajiksi. – Pyhä Henki on Jumalan kommunointikanava, mutta vain uskoville ja Isän vedossa oleville ja siihen suostuneilla. Jumala vetää Jeesuksen luo pelastettavaksi. Jeesuksen pelastava työ tapahtuu Pyhän Hengen kautta, koska Hän pyysi Isää lähettämään Henkensä olemaan aina uskovien kanssa. Saatat ymmärtää, että Jumala voi lahjoittaa uskon Hänen luokseen tuleville jotka sen sitten vastaanottavat vapaaehtoisesti/ilolla Vt. Apt. 2:41, Biblia 1776 ja alkuperäiset Kirjoitukset kreikaksi.

    Ei ole ”uskonnäkemyksiä” on vain yksi, sama, samanlainen Usko, mikä ei synny ihmisessä hänen tietämättään tai koska hänet on lapsena kastettu eikä synny kastamalla. ”Te eksytte, koska ette tunne Kirjoituksia ja Jumalan Voimaa”.


    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Yksi usko ei tee tyhjäksi sitä, että me uskovat olemme erilaisia. Henkikin ottaa toki huomioon erilaisuutemme ja puhuttelee meitä erikseen kullekin sopivalla tavalla. Tästä seuraa, että usko sanoitetaan eri tavoin, toisinaan huolella mietityin teologisin termein, toisinaan inhimillisen tunnepohjaisen kokemuksen sanoin. Jumalan työ muuttui näkyväksi ja käsinkosketeltavaksi viimeistään silloin, kun Poika syntyi ihmiseksi meidän veljeksemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Ei tee tyhjäksi, eikä Raamattu niin sano. Usko on Jumalan teko meissä, kun me tulemme uskoon. Eikä meihin tule erilaista uskoa, kun me tulemme Jumalan Pojan uskoon. Tähän ei nyt pidä sekoittaa helluntalaista eikä luterilaista uskoa tai edes vapaakirkollis–baptististakaan. Näissä joukoissa usko on sama, jos ollaan em. Uskossa. Se on tärkeää, sillä ilman uskoa ei kukaan ole näkevä Herraa.

      Ihmisten erilaisuudet eivät tähän kuulu ei lisänä eikä poissulkevana. Usko, uskoontulo sellaisenaan on Jumalan täydellisen siunauksen paketti. Se avautuu ja lisääntyy, kasvaa. Ihmisen kaavat, liturgiat, tulkinnat saavat, ikävä kyllä, näyttämään Itse Uskonkin erilaiselta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Tähän ei nyt pidä sekoittaa helluntalaista eikä luterilaista uskoa tai edes vapaakirkollis–baptististakaan.” Eikä pidä sekoittaa uskoa ja sen monia eri sanoitustapoja toisiinsa. Protestanttisen kirkkokuntien lisäksi mainitsisin myös vanhat kirkkokunnat. Niidenkin usko on ihan se sama.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Martti,

      Et vahingossakaan lue olennaista!

      ” … usko on sama, jos ollaan em. Uskossa. Se on tärkeää, sillä ilman uskoa ei kukaan ole näkevä Herraa.”

      Vanhat kirkkokunnat ovat tuottaneet oman uskon, mikä on verrattavissa uskomukseen. Tällainen onnistuu tulkinnan, itseymmärryksen kautta.

      Luterilaisuuden ylellisyys on sallia raamatullinenkin, mitä uskoontulemiseen tulee. Tosin tälläkin foorumilla pähkäillään, että tulinkohan uskoon viikon ehtoollisella vai olikohan se joskus aikaisemmin….

      Esim. Suomen evlut julistuksen johtavia teemoja on ”moniäänisyys”, eli erilaiset uskot, eri tavalla uskominen jne. Ei Jeesus sellaista opettanut, vaan vaikka ollaan pelastuksen portin edessä, niin on mentävä sisälle, vt. Jeesuksen vastaus rikkaalle nuorukaiselle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    Kari Roos, ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste pitää kyllä paikkansa.”

    Eri tavalla opettavia uskovaisia on kuitenkin. Joidenkin uskoa korostaa oma suoritus. Kastetta ei tarvitse uusia. Helluntailainen opettaa eri tavalla.

    Johanneksen evankeliumi: 6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä. (Biblia 1776)

    Kristus antoi käskyn kastaa kaikki kansat Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.(Matteus 28:19) Kasteessa ovat yhdessä sekä vesi sekä henki. Usko omistaa kasteen lupaukset. Kristus on kaiken täyttänyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    Martti Pentti, ”…usko sanoitetaan eri tavoin, toisinaan huolella mietityin teologisin termein, toisinaan inhimillisen tunnepohjaisen kokemuksen sanoin. Jumalan työ muuttui näkyväksi ja käsinkosketeltavaksi viimeistään silloin, kun Poika syntyi ihmiseksi meidän veljeksemme.”

    Tunnustamme uskoa Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Poika syntyi veljeksemme. Poika sovitti synnin.

    1.Johanneksen kirje: 4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. 4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; 4:3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Martti Pentti 11.06.2022 09:34 ”Tähän ei nyt pidä sekoittaa helluntalaista eikä luterilaista uskoa tai edes vapaakirkollis–baptististakaan.” Eikä pidä sekoittaa uskoa ja sen monia eri sanoitustapoja toisiinsa. Protestanttisen kirkkokuntien lisäksi mainitsisin myös vanhat kirkkokunnat. Niidenkin usko on ihan se sama.

    Sivuutat olennaisen. Halusin painottaa, että ei ole helluntalaista, luterilaista tai vanhakirkollista uskoa.

    On vain Jumalan Pojan Usko, jonka Hän lahjoittaa jokaiselle luokseen tulevalle, jotta Hän voisi pelastaa ikuisesta kadotuksesta. Ja ilman uskoa ei kukaan voi olla otollinen.

    ”Vanhakirkollinen” opetus on tulkinta, mikä kumoaa Kirjoitukset. Oletan, ettei sitä sinulle enää tarvi ”sadatta” kertaa toistaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kaisu Hildén

    Kaisu Hildén on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Hän harrastaa taidemaalausta, kirjoittamista, käsitöitä ja liikuntaa. Virsien veisuu ja gospelmusiikki ovat lähellä hänen sydäntään. Raamattu tuli hänelle rakkaaksi jo nuorena-ja hän ei vain voi olla evankelioimatta. Perheeseen kuuluu aviomies ja koira-ja kaikki kolme haukkuvat vain tarvittaessa. :)

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit