Raamatun alkulehdiltä

Aloitinpa Raamatun luvun taas ihan alkulehdiltä

-Raamatun ensimmäisiltä lehdiltä jo uskoo, ken tahtoo-kuka on perheenpää, ja kuka on tehty ”vain” avuksi ja kenelle.

”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

”Herra Jumala sanoi: »Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.”

-Jumala ei tahtonut Adamin jäävän yksin.

”Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania.”

-Mutta Adamille Jumala antoi ensimmäisen Säännön.

”Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.”

-Jumala teki ”ensimmäisen leikkausoperaation anesteesissa” ja voilá:

”Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi:

– Tämä se on! Tämä on

luu minun luustani

ja liha minun lihastani.

Naiseksi häntä sanottakoon:

miehestä hänet on otettu.”

-Ei siis ole epäilystäkään, kumpi oli ensin. Ja kumpi on vähän niinkuin vastuussa toisesta. Ja kumman tulee nöyrästi olla apuna ja tukena. No-tietenkin mies määrää, ja nainen häärää. 

-Mutta mitäs tapahtui sitten:

”Syntiinlankeemus

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: »Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?”

Naista vietiin taas 6-0. Olisihan se niin ihana tuo käärmeen valhe nieltäväksi. Ja hyväähän se käärme tarkoitti, eihän Jumala varmaan ihan niin tarkoittanut, kun sanoi:

”Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.”

-Ja nainen vedätti miehen samaan liemeen. Niinkuin aika usein käy tänä päivänäkin. Hunajainen ääni muuttui kuitenkin katkeraksi mauksi suussa:

”Herra Jumala kysyi: »Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?» 12Mies vastasi: »Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.» 13Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: »Mitä oletkaan tehnyt!» Nainen vastasi: »Käärme minut petti, ja minä söin.”

-Ja siitä alkoi perheriidat.

-Jumala joutui laittamaan vartijat ja miekan, ettei Adam ja Eva töppäisi oikein kunnolla vielä.

”Sitten Herra Jumala sanoi: »Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!”

-Tämä siis Vanhasta Testamentista. Monta kiinnostavaa asiaa, Raamatun, Jumalan Totuutta löytää, kun lukee ”mutustelemalla”. Minulla meni tämä ilta parin luvun kanssa. Ja olen taas vakuuttuneempi, että mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi. Ja niinpä tästä seuraa luonnollisesti:

”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.” ”

-Paha taistella tutkainta vastaan-vai mitä?

43 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Raamatun heprealaine teksti anta monia mahdollisuuksia muihinkin tulkintoihin kuin nuo mutkat suoriksi vetäneet tarkoitushakuiset käännökset antavat ymmärtää. Adam toki oli esimerkiksi ensin, muta adam ei ollut vielä täysi mies, vaan androgyyni alkuolento, jonka eteen tehtiin kohtu, eli ’eeva”. Tämä ’kaiken elävän äiti’ synnytti 1. aidon miehen, jolla oli ’keihäs’ jalkovälissä ei KaJn’n. https://pdfslide.tips/documents/ja-jumala-loi-naisen-seppo-heinola-2000-kaikki-bin165766jajumalaloinaisen-ensinpdfcigar.html?page=1

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juuso Hämäläinen sanoo:

      Koko Vanha testamentti kuuluu juutalaisten pyhiin kirjoituksii . Se ei ole nristinuskon perusta. Toki se voi olla sitä kirkon kannalta osana perinnettä, mutta se ei nristinusko perusta ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Samuel Kettunen sanoo:

    Olipas rehellinen kolumni, vaikka emme täällä toisiamme tunne. Myös kommenteista päätellen, tässä ajassa. Kuitenkin, totuus tekee vapaaksi ja hyvän omantunnon, mikäs sen kalliimpaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Mieheksi ja naiseksi hän hänet loi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Oi voi. Siellä on niin selvästi, mieheksi ja naiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kettunen, yritäpä ymmärtää mitä tässä aikuisen oikeasti sanotan ja tarkoitetaan: (Genesiss 5:2)

      2 זָכָר וּנְקֵבָה, בְּרָאָם; וַיְבָרֶךְ אֹתָם, וַיִּקְרָא אֶת-שְׁמָם אָםבאּים, בְּ י֖וֹם הִבָּֽרְאָֽם 2 Puhkaisemiseksi ja aukoksi (זָכָר וּנְקֵבָה) Hän loi heidät, siunasi heidät ja antoi h e i l l e nimen A d a m, sinä päivänä, jolloin heidät luotiin. Siis adamissa oli MOLEMMAT vielä tuolloin, sekä siitin(puhkaisin zachar) ja vagina ( aukko necheba). Näino vat asian yös lukenet monet viisaat heprealaiset rabbit.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      1. Moos 5:2 teksti on L käsikirjoituksen mukaan

      זָכָ֥ר וּנְקֵבָ֖ה בְּרָאָ֑ם וַיְבָ֣רֶךְ אֹתָ֗ם וַיִּקְרָ֤א אֶת־שְׁמָם֙ אָדָ֔ם בְּיֹ֖ום הִבָּֽרְאָֽם׃ ס

      Meidän kirjaimillamme kirjoitettu

      zā·ḵār ū·nə·qê·ḇāh bə·rā·’ām; way·ḇā·reḵ ’ō·ṯām, way·yiq·rā ’eṯ- šə·mām ’ā·ḏām, bə·yō·wm hib·bā·rə·’ām.

      Kyllä sana mies on hepreaksikin ”mies”. Vain arabiasta löytyy samajuuriselle sanalle myös merkitys ”olla terävä” ja myös ”miehen elin”, mutta näiden käyttö mies -sanan kantamuotona on mielestäni täysin seemiläisen ajattelun kehittelyn vastainen, ruumiinjäsenet ja ihmisen kokonaisuus useinkin ovat mitä moninaisimpien johdettujen merkitysten lähtökohtana. Näin ollen miehisyys tai uroksena oleminen on lähtökohta, ja tästä sitten voidaan johtaa erilaisia muita käyttöjä aina tilanteen mukaan.

      Käsityskantaani tukee se, että myös akkadissa mies -sana on selkeästi samaa juurta ”zikaru” eli ”zikru”.

      Samaten nainen eli naaras -sana myös on selvästi vain naista tarkoittava sana. Joidenkin kummallinen tapa johtaa se נָקַב , nāqaḇ -sanasta kaatuu jo siihen, että tämä sana esiintyy vain Vanhan testamentin kaikkein uusimmissa osissa. Jälleen luonnollinen sanojen kehityslinja on se, että konkreettinen ihmisyyden nimitys on myöhemmin muodostunut johdetun jutun nimikkeeksi.

      Joten jälleen kerran voimme todeta, että käännös 1992 on erittäin hyvä ja antaa kohdan merkityksen erittäin hyvällä suomen kielellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matas, kiitos tekstin toistosta, minulla oli siinä yksi sana kopioitunut väärin. Itse asiahan ei muutu, zakar merkitse hepreassa kirjaimellisesti puhkaisin, lävistin ja neqebah käytetään mm tunnelin aukosta. Ja huomaa että nämä molemmat liitettiin adamiin samana ilmestymisensä päivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Jos Eeva tehtiin Adamin kylkiluusta, Eeva oli Adamin naispuolinen klooni.

    Siinäpä sitä on taas ihmettelemistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kaisu

    Jälleen kerran olet taitavana kirjoittajana onnistunut laukaisemaan oikein aktiivisen keskustelun.

    Menestyksellistä jatkoa kirjailijan työllesi!

    Minä puolestani olen menossa tällä hetkellä ukrainan kielist ä Vanhaa testamenttia äänikirjana. Tähään pääsin 2. Aikakirjan loppuun, ukrainan kielestä suomelle vääntäen ”2. Traarien kirja”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kaisu

      Anteeksi lipsahdus.

      Kuningasten kirjat ovat ukrainaksi Tsaarien kirjoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kaisu Hildén sanoo:

      Terveiset meiltä: Fil. 4:”13 Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. 14Kuitenkin teitte hyvin, kun otitte osaa minun ahdinkooni.” 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kaisu

      Kiitos terveisistä

      Terveiset myös sinun kotiväellesi!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, sana kuusi saa suomessakin oikean merkityksen kontekstista, missä se esiintyy. Luomiskertomuksen konteksti, missä adam on androgyyni kuten Genesis 5:2 selvästi näyttää omistaessaan sekä phalloksen että vaginan samana päivänä samalle adamille, näyttää, että oikea tselan merkitys on tässä toinen puoli/sivu, jonka sanakirjat sille myös antavat. Kun Mooses meni vuoren tselalle, eihän tietenkään mennyt vuoren kylkiluulle van vuoren toiselle puolelle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Ihmettelen mistä kummasta menet tempaamaan 1. Moos. 5:2 jakeeseen kuvittelemasi ajatuksen. Tekstihän on perusmerkitykseltään erittäin selkeä ja yksinkertainen: Jumala on luonut ihmiskunnan sekä miehiksi että naisiksi.

      Aivan tavallinen peruskäännös ilmaisee tämän perussanoman miltei selkokielen tarkkuudella. Ka

      Vuoden 1642 käännös

      2. Miehexi ja waimoxi loi hän heidän ja siunais heitä ja cudzui heidän nimens ihminen sijhen aican cosca he luotin.

      Vuoden 1776 käännös

      2. Mieheksi ja vaimoksi loi hän heidät ja siunasi heitä, ja kutsui heidän nimensä ihminen, sinä päivänä jona he luotiin.

      Vuoden 1933 käännös

      5:2 Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin kun heidät luotiin.

      Vuoden 1992 käännös

      Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin.

      Kaikki konstailut tämän perustavan sanoman vastaisesti ovat pelkkää höpinää tyhjästä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, nuo käännökset ovat vääriä, sillä zakar ei merkitse sanamukaisesti mies vaan sana viitta miehen sukuelimeen ja nehebah ei merkitse nainen vaan viittaa naisen sukuelimeen ja Geneis 5:2 näyttää, että molemmat olivat siis samassa adamisssa samana päivänä kun ihminen luotiin. Eikä tämä ole vain minun tulkintani vaan monien viisaiden heprealaisten rabbien, joiden näkemyksille Sinä annat piupaut. ” Bereishit Rabbah 8:1 (1) … Sanoi R’ Yirmiyah ben Elazar: Sinä hetkenä, jolloin Pyhä loi ensimmäisen ihmisen, Hän loi hänet androgyyniksi/androgiiniksi, kuten sanotaan, ”mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät”. R’ Shmuel bar Nachmani sanoi: Sinä hetkenä, jolloin Pyhä loi ensimmäisen ihmisen, Hän loi hänelle kaksinaamaisen/di-prosopon/du-par’tsufinin ja sahasi hänet ja teki hänestä selän, selän. tänne ja takaisin tänne, kuten sanotaan: ”Takaisin / achor ja ennen / qedem Sinä loit minut” [Ps 139:5]. He vastustivat häntä: Mutta siinä lukee: ”Hän otti yhden kylkiluistaan/ts’la`otistaan. . . ” [1. Moos. 2:21]! Hän sanoi heille: [Se tarkoittaa] ”[yksi] hänen sivuistaan ​​/ sit’rohi”, aivan kuten sanoisit: ”Ja tabernaakkelin kyljelle / tselalle / mishkan” [2 Moos 26:20], joka ne käännetään [arameaksi] ”sivulle / asettaja”.

      Aiheetta enempään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Ensinnäkin

      Kiinnität Genesis Rabbah viittauksessasi huomiota vain yhteen kommentaarin tarjoamista vaihtoehdoista.

      Osoitteessa https://archive.org/details/RabbaGenesis/page/n101/mode/2up?view=theater

      sivuilla 54 alkaen voivat englantia osaavat katsoa eri vaihtoehtoja, joita on monta.

      Toiseksi

      Kommentaarin kokoamisen moninaiset erilaiset selitysteoriat voinen tässä sivuuttaa koska mielestäni ne kuuluvat alan erityistutkimuksiin eikä niiden laajuuden takia voi ruveta niiden erilaisia teorioita selittelemään. Voin vain todeta että eri tarinat on liitetty kokonaisuuteen eri aikoina.

      Kolmanneksi

      On huomattava että koko tämä teos kaikkine lisukkeineen on tyystin toiselta aikakaudelta kuin teoksen lähtökohtana oleva Ensimmäinen Mooseksen kirja. Näin ollen Vanhan Raamatun tekstin sanojen merkitys on haettava aivan toisenlaisin perustein kuin kokonaan uudenalisista olosuhteista tuhatkunta vuotta myöhemmältä ajalta peräisin olevissa teksteissä esiintyy.

      Niinpä totean, että

      en pidä esille nostamaasi tulkintaa mitenkään historiallisesti mielekkäänä selityksenä alkuperäisen Raamatun sanan selityksenä. Ajatus ei nouse tekstin alkuperäisen ajatuksen pohjalta, vaan kytkee siihen aivan toisaalta siihen väkisin sijoitetun tulkinnan, jota tekstin kirjaimellinen merkitys ei alkuunkaan tue.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias,myös monen monet Raamatun käännössanat perustuvat tuhansia vuosia myöhemmin tehtyihin kielitutkimuksiin tekstitulkintoihin kuin milloin Mooses on kirjoittanut. Eli logiikka peliin pyydän… Ja sinä eikä kukaan mukaan koko maailmass ei täydellä varmuudella tiedä, miten Genesiksen kaikkein varhaisin ilman sana- ja lausevälejä ja vokaaleja laadittu teksti on kirjoitettu ja mitä siinä on absolut varmasti tarkoitettu. Genesis 5:2 kertoo sekä zakarin että nekeban l u o d u n (bara) sama päivänä ja nimetyn adamiksi. No nekebah ei voi merkitä Eevaa, sillä eihän Eevaan luotu vaan hänet tehtiin aineesta. Lisäksi ohitat zakarin ja nekeban kirjaimelliset merkitykset jotka viittaavat selvääkin selvemmin sukuelimiin. Penis eli ole synonymi sanalle mies eikä vagina synonyymi sanalle nainen… Adamilla oli siis Genesis 5:2:n mukaan nämä molemmat, sekä ’sikari’ että ’aukko’. Nykyinen käännös ἄρσεν καὶ ἄρσεν καὶ θῆλυ perustunee Septuagintaan, joka ei ole luotettava ja nuo keikan sanatkin ovat monimerkityksellisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Keskustelun pohjaksi ei voida ottaa sellaista tekstimuotoa, jota ei jollain tavoin ole konkreettisesti olemassa tai jota ei voida tallella olevista rekonstruoida. Siksi puhuinki viittaamasi kommentaarin ja Tooran tekstin välisestä noin tuhannen vuoden aikaerosta.

      Sen sijaan vertailevalla kielitieteellä voidaan joitakin lainalaisuuksi tutkia jopa kolmisen tuhannen vuoden verran yhtäläisyyksiä ja vastaavuuksia tunnistaen. Vasta sen jälkeen muutamien johtopäätösten tekeminen alkaa tulla liian epävarmaksi jotta varmoja päätelmiä voidaan tehdä vaikka havaitaankin joitakin yhteisiä piirteitä.

      Jos sen sijaan saadaan riittävä määrä välietappeja matkan varrelle niin jopa viiden vuosituhannen takaa voidaan jäljittää kulttuurivaikutteiden ketjuja.

      Esimerkiksi sumerin ”egal” joka sana sanalta on ”iso talo”, mutta merkitykseltään ”temppeli”. Tämän sanan johdannaisia ovat esimerkiksi suomen kielen ”sali”, ”salonki”, ”halli”.

      Perinteen ketjusta sinäkin varmaan tunnistat heprean temppeli -sanan הֵיכָל , hêḵāl josta voit päätellä vastaavan arabialaisen sanan ja arabian kautta lukemattomien muiden aikaisemmin kirjoittamattomien kielten temppelisanat niin Afrikassa kuin muslimialueen Aasiassa tai Australaasiassa.

      Kun ottaa tämän realiteetin huomioon ja pitäytyy meillä käsillä oleviin lähteisiin ja niiden pohjalta tehtäviin todellisiin päätelmiin, niin voinen todeta sen mitä jo edellä sanoin, että viittaamasi kommentaarin tarina kuuluu tekstin kannalta täysin muualta siihen väkisin ympätyltä vierasesineeltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Jo 1960 -luvun lopulla ja 1970 -luvun alussa tekemässäni tutkimuksessa otin kantaa paitsi tekstin itämaisiin rinnakkaisteksteihin myös useihin klassisiin käännöksiin. Oli helppoa huomata, miten käännökset eivät ainoastaan välittäneet alkukielen ja kohdekielen välisiä vivanhde-eroja, vaan niistä saattoi myös saada selville muutamien kohtien tulkinnan historian kehittymisen alkutekstin valmistumisesta käännöksen tekemisen aikaan. Jokaiseen käännökseen sisältyi palanen tulkinnan historian kuvausta.

      Joten tämä tulkinnan historian kehittymisen tarkastelu on ollut hallinnassani jo puolen vuosisadan ajan.

      Tämän näkökulman hallinnan kannalta en mitenkään voi olla kanssasi samaa mieltä puhumamme kohdan tulkinnasta vaan totean sen, ettei tukemasi tulkinta nouse tulkinnan historian mistään vaiheesta suorana jatkumona vaan osoittautuu täysin muualta tulleeksi kasvannaiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, teit taas vietistäni olkiukon, sillä En ole ehdottanut lähtökohdiksi mitään oletettuja tekstipohjia, viittasin enää tavoittamattomiin alkutesteihin vain näyttääkseni ettei täyttä varmuutta tekstien alkumerkityksiin nähden ole kenelläkään. Ja edelleen logiikkasi ontuu siinä, että hepreaa täysin osanneiden ja oman kulttuurinsa tunteneiden rabbien myöhäinen tekstitulkinta (jotka leimaat ’tarinoiksi’) ei voisi pitää ’jälkiviisautensa’ paikkansa muta luterilaiset vielä toista tuhatta vuotta myöhemmät ’tarinat’ voivat… Genesis 5:2 kuvaa selvästi adamin androgyyninä sekä kielellisten että loogisten johtopäätöstenkin perusteella ja tekee sen myös heprealaisten monien rabbien tulkintana. En jaksa tästä enempää, sinulla on asiassa mielestäni jäykistyneet asenteet aivan kuten niillä lääkäreillä, jotka aikanaan eivät uskoneet tohtori Semmelweissia, joka pelasti miljoonat äidit lapsivuodekuumeen aiheuttamilta kuolemilta. (Vaikka ei tässä ’kuolemanvakavasta’ kysymyksestä olekaan kyse. 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kun opiskelutoverini Timo Veijola järjesti Euroopan Vanhan testamentin ja raamatullisen arkeologian huippututkijoitten seminaarin Hyvinkäällä, niin siellä oli mitä ihanampia esityksiä erittäin monelta alalta ja useasta kysymyksestä.

      Ja yrityksesi letkauttaa 1500 -luvun oppineimman eksegeetin Lutherin nimellä kannanottojani muka kotiinpäin vetäväksi,

      saanen kertoa,

      että tuossa seminaarissa kukaan paikalla ollut ei kiinnittänyt huomiota sellaisiin tutkimuksen kannalta epäoleellsiiin näkökohtiin kuin mitä tunnustusta kukin tutkija siellä kuului, olipa sitten juutalainen, katolinen, luterilainen tai mitä itse kukin sattui olemaan.

      Voin kertoa, että esimerkisi yhden suremmoisen esitelmän pitäjästä, jonka luennosta aivan erityisesti pidin, sain vasta paljon jälkeenpäin kuulla että hän oli juutalainen.

      Esitelmien jälkeisissä keskusteluissakaan ei tullut esille puheenvuorojen käyttäjien hengellinen tausta millään muotoa.

      Joten saanen tuoda esille että yrityksesi iskeä pilkkakirveellä koipeeni taisi lipsahtaa omaan nilkkaasi.

      Toivotan sinulle hyvää jatkoa omiin heprealaisen kulttuurin ja perinteen tutkimisissasi!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, puhuessani ’luterilaisesta’ kirkosta en viitannut muuhun kuin siihen, että ko kirkkoon kastetut eksegeetit edustivat ylipäätään jotain muuta kuin tarkoittamani heprealaiset rabbit, se ei siis missään tapauksessa ollut mikään tölväys. Toki ihmetelin logiikan puutetta koskien rabbien jälkikäteistä tulkinta kontra vaikkapa luterilaisten vielä jälkikäteisempää tulkintaa. No hyvää kevättä ja kesää, lopetan tässä kohtaa tästä aiheesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Matias, tselan צֵלָע varhainen merkitys nousee ontumista tarkoittavasta verbistä, joka kuvasi ontuvan ihmisen kallistumista juurikin toiselle sivulle. Gezenius: hakusana 6760!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos huomiostasi.

      Valitettavasti Gezeniuksen sanakirjani ovat tällä hetkellä kauempana, joten en niitä lähde hakemaan tällä kertaa.

      Tarkistin vain osoitteesta https://biblehub.com/hebrew/6763.htm jossa siteerattavissa sanakirjoista Strong’s Exhaustive Concordance antaa viittauksen mainitsemaasi ontua verbiin.

      Kun ajatellaan esimerkiksi, mitä asiasta sanoo Brown-Driver-Briggsin sanakirja samalla sivulla, niin kaikkei luonnollisin lähtökohta on lähteä liikkeelle ruumiin osan nimityksestä ja siitä siirtyä kuvaavampiin käyttöihin. Esimerkiksi heprean ilmaisussa kasvojen nimityksestä ilmaisuun ”kasvojen edessä”, tai suomen kielessä ihmisen jalasta pöydän jalka.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      No se viittaa ruumiinosaan eli ontuvaan jalkaan joka klinkkaa toiselle sivulle…kylkiluuta ei alkumerkitys tarkoita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Juuri tämä näkökohta, että toinen sana tarkoittaa ontumista ja toinen sana kylkiluuta , saavat minut miettimään, että niiden keskinäisellä viittauksella ei ole muuta tehtävää kuin kertoa että on kaksi eri sanaa, joilla ei ole muuta yhteistä kuin saman tapainen äänneasu. Koen kuvitelmat niiden etymologisesta samanjuurisuudesta hyvin epätodennäköisinä, kuin Havukka-Ahon säkin heiton tokaisu: ”Makaa siin!” ja varastorakennuksen makasiinin välillä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, kun se tsela ei ylipäätään ei tarkoita kylkiluuta, joka on vain v ä ä r ä käännös. Tsela käytetään esim. yli 40 kertaa Raamatussa ja kaikissa muissa kohdissa käännetty jollakin muulla sanalla kuin kylkiluulla. Kääntäjät ja tulkitsijat (paitsi viisaimmat rabbit) eivät ole ymmärtäneet mitä ’toisen puolen’ ottamine adamista olisi voinut tarkoittaa, kun eivät ymmärtäneet adamin olleen androgyyni, joka ’korjausleikattiin’ ensi naiseksi eli adamin eteen muodostettiin kohtu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Mielestäni olet ajattelematon kieltäessäsi heprean צֵלָע , ṣêlā‘ , kylkiluu, sen merkityksen.

      Yritin edellä kertoa hienotunteisesti että kylkiluu ja ontua verbit ovat kaksi eri verbiä.

      Panenpa tähän kotokirjastoni lukemattomista heprean sanakirjoista tähän Wilhem Geseniuksen erittäin laajan ja perusteellisen sanakirjan informaation.

      Siinä erotetaan kaksi eri sanaa

      I צלע kylkiluu ja II צלע ontua toisistaan täysin eri sanoiksi. Kaiken lisäksi osoitetaan niiden etymologiset juuret muihin seemiläisiin kieliin.

      Joten mielestäni näiden keskinäisistä suhteista kinaaminen on yhtä mieletöntä kuin kinata kuusi sanasta lukua tarkoittavana ja puuta tarkoittavana ikään kuin ne olisivat yksi sana ja ruveta sitten väittämään ettei toinen tai toinen merkitys muka olisi alkuunkaan oikein ymmärretty.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, kuusi sana saa diskursiiviset merkitykset kustakin esiintymiskontekstista, muta nämä eri merkitykset eivät oikeuta kääntämään muotoa kuusi muodoksi koivu vain siksi että molemmat ovat puita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kuusi sanat ovat kaksi eri sanaa

      Puuna se on kuusi, kuuSen, kuuSta, havupuu viroksi kuusk, kuuse, , kuuske , okaspuu

      Numerona se on kuusi, kuuDen, kuuTTa, jne.

      viroksi kuus, kuue, kuut, jne

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Et siis halunnut ymmärtää…vaikka m i n ä juuri selitin, että vaikka kuusi voi merkitä monta eri asiaa ei kohtaa jossa on sana kuusi voi silti kääntää sanaksi koivu…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Yritän vain sanoa noilla puheenvuoroillani vastaväitteen ilmaukseesi:

      ” —- kun se tsela ei ylipäätään ei tarkoita kylkiluuta, joka on vain v ä ä r ä käännös. ”

      Tällä lauseellasi ilmaiset, että kuusi sanalle kuutonen muka on väärä käännös.

      Siksi yritän sanoa että kuutonen on eri asia kuin kuusipuu. Ei tässä mitään sen kummallisemmasta ole kysymys, joten

      take it easy tai kuten Itä-Afrikassa sanotaan: ”Hakuna matata!”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Tällä lauseellasi ilmaiset, että kuusi sanalle kuutonen muka on väärä käännös.”

      No kun en, vaan lähtökohtani on se, että tsela muka kylkiluuna on myös sanakirjoissa väärin, sillä ko sanakirjat ovat ottaneet merkityksen Septuagintan virheellisestä käännöksestä. Sanakirjat ovat Septuagintaa nuorempia. Jo S eptuaginta on tehnyt siis kuusesta koivun.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Miksi kinaat tilanteessa, missä kummankin eri sanan erilainen etymologia tunnetaan. Ne todellakaan eivät ole yksi ainoa sana, vaan kaksi aivan erilaisista juurista noussutta sanaa, vaikka niiden konsonanttiasu onkin identtinen.

      Kuusi sanan rinnalle toinen esimerkki samanlaiselta kuulostavista sanoista, joilla kuitenkin on täysin eri tarkoitteet.

      1) Häntä on hän -pronominin partitiivi

      2) Häntä on lehmän kärpäslätkän nmitys

      3) Häntälä kylännimi on peräisin Pyhän Henrikin nimestä, Henrik —> Henti —> Hentilä —> Häntälä.

      Joten koskaan ei pidä mennä kinaamaan sanojen samuudesta tai eriydestä ottamatta selvää niiden käytöstä kielen eri kehitysvaiheiden aikana sekä ottaen huomioon niiden merkityskenttien muutoksen erilaisten kulttuuristen murrosten tai rajajoen ylistysten aikoina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias ,koska konsonanttimuoto on identtinen ja kun masoreettipisteitä ei ole vielä ollut, emme voi tietään kumpaa merkitystä on alunperin tarkoitettu ja tällöin asiayhteys määrää ja ’toinen sivu’ on erinmaisesti loogisempi asiassa kuin jokin kylkiluu etenkin kun jatkossa elohimit täyttävät lihalla adamin alapään (tachenah) eikä kyljen. ”hntxt rsb rgcy: Sulki alapään lihan” Naisellinen osa on erotettu adamin alapään (hntxt) lihasta (rsb). Kts. mvht syvyys, txt alin osa ja erityisesti Ps. 139:15, missä sanonta jra tvythtb (maan alimmassa paikassa) rinnastuu psalmin 13. jakeen sanontaan yma nubb eli ”äitini kohdussa”. Psalmi kuvaa miten Jumala on luonut ihmisen ”salaisessa paikassa”, äidin syvimmässä osassa. Elohimit sulkevat luomiskertomuksessa siis tähän (hntxt) osaan tulleen haavan erotettuaan siitä ensin naisen ”siemenen”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Aliarvioit tutkimuksen mahdollisuuksia seurata heprean kielen kehityslinjoja jo paljon ennen masoreettien vokaalien ja korkomerkkien täydennystä.

      Eihän juutalaisten tarvinnut noihin kiinnittä kovinkaan paljoa huomiota, kun virkaansa valtuutetut rabbit lauloivat noita Pyhä kirjan ihania runoja suurimmaksi osaksi ulkomuistista resitoiden.

      Muutoin ihmettelen mistä olet omaksunut nuo esille tuomasi ajatuksesi, jotka minulle tuovat mielikuvan syksyisten puista putoilevien lehtien ilmassa liitelyn tasoisesta fantasiasta kuin vakavan Raamatun tekstiin paneutumisen tuottamasta maat tkevasti maassa pitävästa Raamatun sanomaan paneutumisesta.

      Voisitko ystävällisesti ainita viitteen !

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias,tässä on ihan riitävästi ’lähdettä’, annoin sen edellä, mutta et ottanut siihen kantaa: (Valitan, että heprean fontit eivät toistu tähän siirtäessä) ”….tällöin asiayhteys määrää ja ’toinen sivu’ on erinomaisesti loogisempi asiassa kuin jokin kylkiluu etenkin kun jatkossa elohimit täyttävät lihalla adamin a l a p ä ä n (tachenah) eikä kyljen. ”hntxt rsb rgcy: Sulki alapään lihan jsgor basar ha tachtennah” Naisellinen osa on erotettu adamin alapään (hntxt) lihasta (rsb). Kts. mvht syvyys, txt alin osa ja erityisesti Ps. 139:15, missä sanonta jra tvythtb (maan alimmassa paikassa) rinnastuu psalmin 13. jakeen sanontaan yma nubb eli ”äitini kohdussa”. Psalmi kuvaa miten Jumala on luonut ihmisen ”salaisessa paikassa”, äidin syvimmässä osassa. Elohimit s u l k e v at (kursivat umpeen) luomiskertomuksessa siis tähän (hntxt) osaan tulleen haavan erotettuaan siitä ensin naisen ”siemenen”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kaisu Hildén

    Kaisu Hildén on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Hän harrastaa taidemaalausta, kirjoittamista, käsitöitä ja liikuntaa. Virsien veisuu ja gospelmusiikki ovat lähellä hänen sydäntään. Raamattu tuli hänelle rakkaaksi jo nuorena-ja hän ei vain voi olla evankelioimatta. Perheeseen kuuluu aviomies ja koira-ja kaikki kolme haukkuvat vain tarvittaessa. :)

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit