Presidentin ei ole sopivaa toivottaa "Jumalan siunausta"

Moni ehkä ajattelee, että oli hienoa, kun presidentti Sauli Niinistö toivotti Jumalan siunausta. Se ei ollut hienoa. Poliittisessa puheessa ei ole kivaa, että ratsastetaan Jumalalla. Ei ole sopivaa, että presidentti ikään kuin panee tekstinsä allekirjoittajaksi Jumalan. Tällainen jumalapuhe ei toimi omanatuntona.

Vanhan testamentin profeetat pystyivät tehtäväänsä vain siten, että he olivat poliittisen vallankäytön ulkopuolella, eikä heillä ollut kytkentöjä herrojen politiikkaan. He näkivät tilanteen puhtain sydämin ja puhtain silmin. Kun Jumala-puhe otetaan osaksi poliittista puhetta, "Jumalasta" tulee vallankäytön pyhittäjä. Niinistön siunaus on teokratiaa, jossa valta pyhitetään jumalalla. Historia näyttää, että missä vain vallankäyttö pyhitetään jumalalla, siellä valtaa ei enää voi kritisoida millään eväillä. Kirkkojen ja uskontojen pitää olla poliittisen vallankäytön ulkopuolella, jotta ne voivat puhtaasti olla sen vallan kritiikkinä.

Joulu on kristillinen juhla, ja on idioottimaista yrittää siivota joulusta pois Jeesus. Jeesukseton joulu on niin kuin vanhoillislestadiolainen ehkäisymenetelmä. Siinä mielessä en kannata sitä, että kaikki hengellisyys täytyisi saneerata julkisesta elämästä. Rakennettakoon kirkkoja ja moskeijoita, pysyköön synagoga ylväänä pystyssä, kaikkea hyvää vain voin toivoa hare krishna -porukoille. Tuputtamista en siedä, mutta se, että jokin on esillä, ei ole tuputtamista.

Siunauksen toivottaminen kuuluu hengelliseen diskurssiin, se on liturgiaa ja runoutta. Se on mielekäs vain sille, joka on sisällä kyseisessä kielenkäyttötavassa. Ulkopuoliselle se on hölynpölyä. Täten presidentin puheen siunaus on itse asiassa rajaava, sen ulkopuolelle jäävät ne, joille käsite Jumala ei missään oloissa ole millään tavalla mielekäs. En vastusta sitä, että ihmisiä siunataan. Pidän sitä silti niin intiiminä asiana, että vieroksun sen tuomista poliittiseen puheeseen. Olisi eri asia, jos presidentti vierailisi tuomasmessussa ja siellä pitämänsä puheen lopussa toivottaisi siunausta.

Mielestäni me emme tarvitse yhtään päiviräsästä sekoittamaan jeesuksia ja politiikkaa, emme tarvitse politiikkaa, jossa argumentoidaan raamatunjakeilla. Kannatan Barack Obaman näkemystä, että julkisessa elämässä täytyy kyetä argumentoimaan sellaisilla periaatteilla, jotka ovat kaikille tasapuolisesti yhtä selvät. Oma asia täytyy voida perustella niin, ettei perusteluna ole jokin sellainen seikka, jolla ei muille ole mitään arvoa. Ei käy laatuun, että veroprogressiota perustellaan sillä, että kun joulupukki haluaa jakaa lahjoja kaikille. Se argumentti on pätevän tuntuinen silloin, jos uskoo joulupukkiin.

Tässä tullaan vielä siihen, että kun monikulttuurisessa ympäristössä toivotetaan Jumalan siunausta, on tämä "Jumala" tietenkin yleiskäsite, jonka sisällöt riippuvat täysin kuulijan näkemyksistä. Tällöin Jumala etääntyy hajuttomaksi ja värittömäksi "yleisjumalaksi", jonkinlaiseksi kaitselmukseksi. Yhdysvaltain 32. presidentti Franklin D. Roosevelt eli FDR keksi sota-aikana, että kukin omalla tavallaan uskova rukoilkoon Kaitselmukselta varjelusta Amerikalle. Siten kaikista uskonnoista tuli olemuksellisesti samaa. Ajatus on sikäli hindulainen, että hindulaisuudessa eri uskonnot ovat vain eri teitä saman vuoren huipulle. Kun presidentti toivottaa monikulttuurisille kansalaisille Jumalan siunausta, toivotus on hindulainen.

Ja jos Sauli Niinistö olisi lausunut jonkin muslimisiunauksen tai toivottanut jotain Gaiaan liittyvää, niin ihmiset olisivat loukkaantuneet syvästi.

Kristinusko ei levinnyt antiikissa siksi, että kristityt olisivat rakastaneet enemmän kuin muut. Kristinuskon voittoputki alkoi siitä, kun Konstantinus oivalsi sen tehokkuuden vallankäytössä. Zarathustralaisuudesta omaksuttiin kätevä tapa, että maallisen valtahierarkian paralleelina on hengellinen hierarkia. Se on aivan olennainen osa kristinuskon suurta kertomusta: miten vainotuista tuli totuuden omistavia vainoajia, ja missä suhteessa vainoajat olivat vallanpitäjiin.

Minusta kristinusko on erittäin hyvä hengellisyyden muoto, tykkään siitä silloin, kun siinä on mukana parhaat uusplatoniset herkut ja paljon hajuja ja suitsukkeita. Tykkään siitä, jos ja vain jos se on liberaalia ja yltiösuvaitsevaa. Jotta se voisi olla oikeasti totuudellinen, sen täytyy jatkuvasti tutkistella historiaansa ja sitä, miten kerta toisensa perään poliittinen valta on sen turmellut.

Toivoisin myös, ettei yliopiston lukukauden avajaisseremonioihin kuuluisi jumalanpalvelusta. Uskonnon kannalta ne muotomenot ovat lähinnä rienausta, ja tiedeyhteisön kannalta sellainen uskonnollissävytteinen urkukonsertti on kiusallinen. Toivoisin, ettei dogmatiikan professori Miikka Ruokanen milloinkaan tämän virkanimikkeensä suojista lausuisi, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika. Pidän ihan luontevana, että tuomasmessussa pastori Miikka Ruokanen julistaa niin.

56 kommenttia

  • Eija Moilanen sanoo:

    Selvää on, että kaikki eivät ottaneet vastaan tätä Niinistön siunausta. Ei väkisin, ei väkisin. Minä otin sen vastaan. Minusta se sopi hyvin miehen puheisiin, joka sanoo uskovansa Jumalaan. Eikö meille kirkossa käymättömille voi toivottaa siunausta siellä missä meidät kohtaa? En aio tulla messuihin niitä kuulemaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pauli Lindeberg sanoo:

    Sus siunakkoon tai olkoon siunaamatta. Kunhan ei tee siunauksesta sellaista kuviota ja sano että nyt on Jumalan siunaus vedetty Suomen yltä kun on tehty tämä X ja Y.

    Tuo palkanalennuspyyntö on mielenkiintoinen. Saatan muistaa väärin, mutta olen siinä käsityksessä että pressan palkkashekki kasvoi melko lailla saman verran Niinistön aikakauden alkajaisiksi kuin hän nyt sitä ehdottaa laskettavaksi. Onhan se silti riihikuivaa pussista pois, ei siinä mitään, mutta toivon ettei kyseessä ole sellainen veto että koska rikas antaa niin köyhänkin olisi syytä, koska mitään vastaavuuttahan siinä ei ole. Nalle voisi tehdä toki saman, vaikka veikkaan ettei tee, niinkuin eivät tee monet muutkaan niistä joilla olisi varaa. Itselläni ei oikein olisi sitä, varaa siis. Niinistöä sinänsä diggaan kyllä sekä presidenttinä että muutoinkin, osin siksi että hän osaa kiroilla messevästi, enemmän siksi että hän ei ole irti elämän todellisuudesta siinä muodossa missä se esiintyy intelligentsioiden ulkopuolella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ulla Nissi sanoo:

    Eikös Niinistö ole vakuuttanut haluavansa olla arvojohtaja? Otin hänen Jumalan siunauksen toivottamisensa kannanottona kristillisten arvojen puolesta ja annoin pisteitä Niinistölle presidenttinä. Itse asiassa siunauksen sanominen oli näinä aikoina rohkea teko. Joka puolella paheksutaan parrat tutisten ja letit tanassa kristillisen uskon esille tuomista normaaleissa elämäntilanteissa. Ikään kuin usko pitäisi siivota vain kirkkoon ja raamattupiireihin neljän seinän sisälle pois näkyvistä, kuin tartuntavaarallinen tauti. Kyllä presidentin uudenvuodenpuhe on ihan oma instituutionsa, ei vain poliittinen puhe vaan arvopuhe, ”maan isän puhe” – hieno juttu, että Niinistö otti reilusti tämän asenteen. Hieno juttu, että hän tunnusti Suomen kristilliseksi maaksi, sillä kyllähän Suomi vielä toistaiseksi on syvästi kristillinen jo pelkästään perinteiltäänkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Atso Eerikäinen sanoo:

    Globaalisti koko maailma, Suomi mukaan lukien, on keittänyt itselleen sellaisen sopan, ettei siinä mitkään ”toivotukset” auta. Ei Jumala sitä soppaa syö, vaikka kaikki maailman presidentit ja johtajat yhteen ääneen toivottaisivat Jumalan pöytävieraaksi.

    Presidenttimme kuvaili eineksiä, joista suomalainen soppa on tehty ja ehdotti uusia tai vanhoja, mutta unohdettuja keittotaitoja. Väärin keitettyyn soppaan ei sovi Jumalan siunauksen toivotus. Sen sijaan rukous: ”Rukoilen Suomen kansalle Jumalan siunausta”, sopii hyvin. Ehkäpä presidentti tarkoitti toivotuksellaan juuri sitä. Sellaisena se sisältäisi ajatuksen: ”Herra armahtakoon meitä”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Vanhastaan on meillä Suomessa katsottu, että tasavallan presidentti on päivänpolitiikan yläpuolella. Hänhän palauttaa jäsenkirjansakin tultuaan valituksi presidentiksi. Siksi hänen uudenvuodenpuheensa ei ole ennen kaikkea poliittinen puhe. Sananvapaus kuuluu myös presidentille. Jumalan siunausta tasavallan presidentille!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Minä kuulun siihen joukkoon, jonka mielestä oli hienoa, että presidedentti toivotti koko kansalle Jumalan siunausta. On sitä kuultu plajon pahempaakin televisiossa puhuneiden suusta. Presidentti on arvojohtaja kuten jo useamman vuosikymmenen ajan on kansalle selitetty. Nyt presidentti ilmitoi omat arvonsa, kuten vaalitenteissä lupasi. Siinä ei mielestäni ole mitään paheksuttavaa.

    Mitä tulee siihen, että Jumalan sinauksen toivotus rajaisi jotkut kansalaiset ulos sen vaikutuspiiristä, niin se ei ole totta, sillä Jumala antaa aurinonsa paistaa niin hyville kuin pahoilekin, Sanan mukaan. Kukaan ihminen, ei edes presidentti, ei voi olla kaikille ihmisille mieliksi kaikissa kannnanotoissaan. Presidenttikin on ihminen. Siksi on oikein turvautua siunausta pyytäen itseään suurempaan eli Jumalaan, jotta tämä kansa menestyisi, ei omassa ihmisvoimassa vaan Korkeimman suojeluksessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Aarno Sainio sanoo:

    Onko presidentiltä evätty sanan- ja ilmaisunvapaus ja uskonnonvapaus?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Eiköhän anneta presidentin itsensä päätellä, mikä hänelle on sopivaa ja mikä ei. Ja reilun viiden vuoden jälkeen saa jokainen taas äänestää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Huttunen sanoo:

    KOSKIEN MODEROINTIA

    Moderoin itse oman blogini. Tämä kommentti on rajatapaus, jota koskien esitän eräitä näkökohtia. Kommentti on kovaa puhetta, ja kieli ja asenne tihkuvat mielestäni vahvoja asenteita ja tunteita. Kommentti kuitenkin kohdistuu valtiomieheen ja julkisuuden henkilöön, jota kohtaan on siedettävä huomattavasti enemmän painetta kuin yksityishenkilöä kohtaan.

    Kotimaa24.fi on koettanut tuoda esiin ideaa, että kommentointi on tasaveroista puhetta itse blogitekstin kanssa. Itse blogi on kuitenkin aivan tietyntyyppinen kirjoittamisen laji, johon sopii kolumneille ominainen räväkkä tyyli, ja kieli voi olla yllättävänkin kovaa. Täten itse omassa blogissani olen entisen, nyt poistamani Murmurin sekä tämän uuden Café Bar Kokhban osalta pitänyt yllä sivaltelevaa linjaa, josta aikanaan tehtiin paljon häirikköilmoituksia. Blogini on siis kirjallinen luomus, se on eräänlainen ”harkittu trolli”, joka on kokonaan eri asia kuin kirjoittaja ihmisenä. Itsesuojeluvaistokin sanoo, ettei nettiin voi paljastaa omaa itseä.

    Café Bar Kokhba ei koskaan sano ketään ihmistä tekopyhäksi, mutta tekoja ja lauseita se voi irvailla rajusti. Myös Café Bar Kokhban blogiteksti on normaaliin tapaan alistettu kritiikille.

    Nyt ylläpidon poistama kommentti meni suoraan presidentti Niinistön persoonaan haukkuessaan presidenttiä tekopyhäksi. On luultavaa, että monilla foorumeilla nyt tästä poistettua kommenttia ei siivottaisi pois, eikä Kotimaa24.fi ole sen pyhempi paikka kuin muutkaan keskustelun areenat.

    Kommenteissa esitetyt mielipiteet eivät ole kenenkään muun kuin kunkin kommentoijan omia mielipiteitä. Koska moderoin blogia itse, katson olevani julkaisuvastuussa. Tämän vuoksi toivon, että kommenteissa – joille kyllä sallin blogin tyyliin mehevän ja roisin kielen – ei tästä lähin puututa edes valtiomiesten, muiden poliitikkojen, yritys- ja finanssielämän johtajien, taiteilijoiden tai hengellisten johtajien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Kaikkien mainittujen ryhmien edustajien tekoja sitä vastoin sopii arvostella, jos aiheelliseksi katsotaan. Mitäs sanotte?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juhani Huttunen

    Olen toimittaja. Verkkolokikirjaani kirjoitan yksityishenkilönä, tällä tarkoitan kirjoittajan vastuuta sekä sitä, että tekstit ovat ärsyttävän pitkiä, koska en jaksa ajatella asioita tai mitenkään olla ammattimainen.