Perustetaan puolueeton komitea!

Piispa Jari Jolkkonen kirjoitti Kotimaassa 4.1.2013: Kirkolliskokous päättää vastakin, mitkä ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. ... Hyväksymisen yhtenä ehtona on sitoutuminen kirkon lähetyksen periaatteisiin. Hyväksyminen merkitsee laatutakuuta sekä omille seurakunnille että yhteistyökirkoille: tähän järjestöön haluamme luottaa. Järjestöjen työtä arvioi puolueeton asiantuntija elin. … Jos järjestön toiminnassa havaitaan väärinkäytöksiä, johdonmukaisena seurauksena on lähetysjärjestöaseman menetys.

 

 

Tämä kuullostaa hyvältä. Muutaman kriittisen kysymyksen esittäisin arvoisalle hiippakunnan paimenelle.

 

 

Mitä kaikkea kuuluu lähetyksen periaatteisiin? Onko kysymys todellisista konkreettisista periaatteista vai abstrakteista ideaaleista, jotka on sorvattu kirkkopoliittisiksi kompromisseiksi. Ja joita jokainen tulkitsee niin kuin tykkää.

 

 

Millainen voisi olla puolueeton asiantuntija elin? Mistä löytyisivät ne kirkon ja lähetyksen asiantuntijat, jotka eivät olisi kaulaansa myöten sotkeutuneet erilaisiin kirkollisten järjestöjen valtapeleihin? Eri intressiryhmiä edustava konklaavi on 'puolueeton' vain sen perustamista valmistelevissa komiteamietinnöissa ja juhlapuheissa. Ja ehkä jonkun sen työhön tyytyväisen illuusioissa.

 

 

Mikä olisi väärinkäytös? Olisiko järjestön rahojen käyttö kampanjaan, jossa seksuaalivähemmistöön kuuluva rinnastetaan murhaajaan? Voisiko yhteistyökirkkona olla kirkko, jonka piispa tulee Suomeen vihkimään skismaattisen piispan? Voisiko järjestö kieltäytyä tunnustamasta jokaisen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin pappeutta?

 

 

Minusta eräät viimevuosien episodit kertovat siitä, että vallan kabineteissa tehdyt linjaukset, sekä viralliset että todelliset, ovat luoneet tilanteen, jossa nyt olemme. Eräät kirkon virallisen lähetysjärjestön statusta nauttivat järjestöt ovat eräillä toimillaan vahingoittaneet kirkon mainetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä kukaan kirkon johdossa ei tunnu vaativan heitä vastuuseen; se tehtävä on jäänyt eräiden seurakuntien luottamushenkilöille.

 

 

Kun kansa on barrikaadella ongelmaa ei ratkaista perustamalla komitea!

 

38 kommenttia

  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Mika, kysymys on sananvapaudesta, jossa kieltämisen tai kriminalisoinnin rajan tulee mielestäni olla aika korkealla. Se, että julkinen esitys, teksti tai puhe loukkaa (ja aivan ymmärrettävästi) joitain ihmisryhmiä, ei ole tietenkään itsessään peruste sen kieltämiselle. Eihän rasistisetkaan esitykset ole kriminalisoituja, vaikka rasismi loukkaakin. Mitä tahansa rasistista, antisemitististä, homovihamielistä, uskontovihamielistä jne. julkista puhetta ei kuitenkaan voida sallia (raja kulkee kiihottamisessa rikokseen, esim. väkivaltaan, kansanryhmää kohtaan).

    Rasismin, homofobian jne. kriittinen arviointi julkisuudessa (esim. sillä perusteella että se aiheuttaa kärsimystä ihmisille) on kuitenkin tärkeää. Mielestäni oli esimerkiksi oikein hyvä että Umaya Abu-Hanna kirjoitti Suomessa kohtaamastaan rasismista hesarissa vähän aikaa sitten.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Turunen sanoo:

    Kiitos kiitoksista vaikka minua on oikeastaan turha kiitellä. Minua nimittäin ärsyttävät ulkoa muistellut siteeraukset, jotka voivat olla mitä sattuvat. Tästä syystä etsin sen mitä on sanottu ja tallennettu. Huvittava yksityiskohta keskustelussa on se, että minulle tulee siitä mieleen muistuma aiemmin kirjoitetusta: Onko Jumala todella sanonut…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Todettakoon aluksi, että pidän oikeana sitä kirkkomme käytäntöä, että pappisviran pätevyysvaatimuksiin ei ole liitetty sukupuolta koskevaa ehtoa ja että mielestäni on itsestään selvää, että homoseksuaaleille kuuluu täysi ihmisarvo siinä missä kaikille muillekin ihmisiille. Samalla kuitenkin totean, että sellainen kirkkojärjestys, joka määrittelee pappeuden ehdot toisin kuin Suomen ev.lut.kirkko, ei ole toki mitenkään harhaoppinen. Homoseksuaalisen aktin nimeäminen synniksi ei liioin ole harhaoppi, joskin on selvää, että tässä kysymyksessä raamatun arvovallan ja sielunhoidollisten näkökohtien yhteensovittaminen on ihan oikeasti vaikea asia, ja tehtävät johtopäätökset voivat olla monenlaisia olematta silti vääräoppisia. Lähetystyön tarkoitus ei kuitenkaan saa olla minkään eettisen ratkaisumallin tai tietynlaisen kirkkojärjestyksen markkinointi, vaan ainoastaan kristikunnan yhteisten uskontunnustusten mukaisen kristillisen uskon levittäminen ja nuorten kirkkojen tukeminen niiden omassa kultturikontekstissa ja niiden täysivaltaisuutta kunnioittaen. Olemme edenneet liian pitkälle toistemme tuomitsemisen tiellä. Tarvittaisiin vakavaa parannusta, jotta oppisimme olemaan sovussa eri mieltä asioista, jotka eivät todellakaan kuulu kristinuskon ydinsanomaan, ja joista ei ekumeenisissa uskontunnustuksissa sanota puoltakaan sanaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Älä alistu -kampanjasta oli vastuussa keski-ikäinen kansanlähetysläinen mies, sekä sisällöstä että toteutuksesta. Nimimerkki ”Anni” mitä todennäköisimmin näytteli biseksuaalista nuorta naista kyseisellä videolla. Hänen puheensa lisäksi on tarkasteltava kampanjan koko materiaalia. Siinä nuorelle, joka tuntee eroottista kiintymystä omaa sukupuoltaan olevaa kohtaan, kerrottiin, ettet ole otollinen Jumalalle, mutta jotta olisit otollinen, sinun täytyy muuttua heteroksi.

    Minusta tämä on raaka, lähimmäisenrakkautta vailla oleva viesti itseään etsivälle nuorelle, eikä osoita kampanjan laatijoissa vähäisintäkään kykyä asettua toisen asemaan.

    Viimekätisen vastuun kantavat järjestöt, joiden nimissä kampanja lanseerattiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Jeesus kovisteli mm. pappeja ja kirjanoppineita seuraavasti: ”Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. ” (Matt. 21:31)

    Jos ajatellaan sitä kohuttua videoa, niin ketkä siinä jätettiin ulos Jumalan valtakunnasta ja kiellettiinkö siinä kertomasta evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta jollekkin ihmisryhmälle?

    Miten Jeesus haluaa meidän kohtaavan syntisen (ja voiko hän olla koskaan suurempi syntinen kuin me itse olemme)?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Stenholm sanoo:

    Kansasta, kansanvallasta ja barrikadeista sen verran, että uskallan melkein väittää, että mikäli kaikkien seurakuntaan kuuluvien kesken järjestettäisiin kysely, niin vähintään noin 80 prosenttia ei osaisi erottaa noita lähetysjärjestöjä toisistaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Weckroth sanoo:

    Nimimerkki ”Anni” mitä todennäköisimmin näytteli biseksuaalista nuorta naista kyseisellä videolla. … Minusta tämä on raaka, lähimmäisenrakkautta vailla oleva viesti itseään etsivälle nuorelle, eikä osoita kampanjan laatijoissa vähäisintäkään kykyä asettua toisen asemaan.

    Eikö tuota Annin tarinaa voi mitenkään nähdä homoeroottisia tunteita kokeneen nuoren rehellisenä kertomuksena omasta kokemuksestaan? Että ”Anni” oli todellinen henkilö, itseään etsivä nuori, jota painostettiin lesbosuhteisiin? Ja mikä argumentti tuo ”mitä todennäköisimmin” on olevinaan? Olisiko se niin kamalaa jos joku homoeroottisia tunteita kokenut, kokee muutosta ja uskaltautuu kertomaan siitä? Onko häntä välittömästi väitettävä valehtelijaksi? Tarkkana nyt, ihan oikeasti. Jos Annin tarina on tosi, lähimmäisenrakkaudeton ja kova on joku muu kuin kampanjan toteuttajat. Ja pakko ihmetellä myös, miksi se on joku uhka, jos ne eroottiset tunteet voivatkin muuttaa suuntaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Keskustelun aiheena oleva kampanja oli julkinen. Sen sanotaan loukanneen monia. Suomessa on paljon kampanjoita, jotka loukkaavat monia, mutta oikeuttaako joidenkin loukkaantuminen tuomitsemaan kampanjat ja niihin osallistuneet henkilöt? Kenen totuus ratkaisee oikeuden loukkaantumiseen? Uskon, että ko. kampanjan tuomitsijat ovat aiheuttaneet vähintää yhtä paljon loukkaantumista ja pahaa mieltä kirkkokansassa siksi, että he mustamaalasivat Annin todistuksen väärin perustein valheeksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Onko kommentointiin blogeissakin otettu 500 merkin raja? Tätä kirjoittaessani numerot vilistävät alalaidassa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Kuten totesin aihe on minun puoleltani käsitelty, mutta yhden kulman ajattelin tuoda. Surullista on nähdä, miten ihmiset pyörivät yhden asian ympärillä vuosikausia. Vielä surullisempaa on toisen epäillyksi saattaminen ja vastakkain asettelut. Aikonaan herääminen Jumalaan puoleen oli jotain sellaista, että halusin irti tällaisesta. Onneksi löysin Jumalan joka ei ole ihmisten orjuuttama vaan vapaa toimimaan ilman ihmisten lupaa. Pakka tulee menemään todella sekaisin. Jumala ei päästä ihmisiä toimiaan sanelemaan. Ei edes minua.

    ” Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta”

    Ilmoita asiaton kommentti