Ortodoksin kotimaa

Ortodoksilla on kaksi kotimaata: ortodoksinen uskonperintö ja globaali ortodoksinen kulttuuri.

 

Uskonperintöön kuuluu sitoutuminen positiiviseen ihmiskuvaan sekä liturgiseen ja kanoniseen järjestykseen. Myös ortodoksinen kulttuuri pitää tuntea omaksi. Ilman sitä ei voi ymmärtää uskonperintöä.

 

Jokaisella Suomessa asuvalla ortodoksilla on täkäläisen asuinpaikkakunnan ohella lähinaapureita Ateenassa, Beirutissa, Belgradissa ja Pietarissa. Heidän huolensa, ilonsa ja kokemuksensa ovat ortodoksille yhtä tärkeitä kuin lähinaapurin asiat Suomessa.

 

Me perinteiset kulttuuriortodoksit – siis karjalais- tai venäläistaustaiset – olemme aina tunteneet olomme tukalaksi yhtenäiskulttuurin Suomessa. Nyt tuo aika on onneksi takana ja tämän kotimaan kristillisyys on muuttumassa moni-ilmeiseksi. Kirkkoon liittyneistäkin ortodokseista suurin osa kiinnostuu ortodoksinaapureistaan Balkanilla, Lähi-idässä tai Itä-Euroopassa.

 

Ortodoksiksi ei tulla vain uskolla tai yksin armoon ja suomalaisiin näkökulmiin luottaen. Suomen ortodoksin kotimaa on aina sekä täällä että maailmalla.

 

Perussuomalainen ortodoksi on aatteellisesti kaukana politiikan perussuomalaisesta!

5 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos Jyrki blogistasi. Onko ortodoksien helppo muuttaa maasta toiseen? Voivatko ortodoksit muuttaa sellaiseen maahan, jossa ei ole ortodokseja ennestään?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Emilia Karhu sanoo:

    Minua jäi kiinnostamaan, mitä tämä käytännössä, konkreettisesti tarkoittaa?:

    ”Jokaisella Suomessa asuvalla ortodoksilla on täkäläisen asuinpaikkakunnan ohella lähinaapureita Ateenassa, Beirutissa, Belgradissa ja Pietarissa. Heidän huolensa, ilonsa ja kokemuksensa ovat ortodoksille yhtä tärkeitä kuin lähinaapurin asiat Suomessa.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jyrki Kiitos tekstistäsi. Se valaisee miellyttävällä tavalla ortodoksien elämäntuntoja. Kun tällaisia tekstejä lukee niin oppii yhä enemmän ymmärtämään elämäntapaanne.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Harvola sanoo:

    Hei, Kirjoitat: ”Ortodoksiksi ei tulla vain uskolla tai yksin armoon ja suomalaisiin näkökulmiin luottaen. Suomen ortodoksin kotimaa on aina sekä täällä että maailmalla.” Olen pohtinut termin ”armo” etymologiaa. Englanninkielessä armo kristillisessä merkityksessä kääntyy usein sanaksi ”grace” ja harvemmin ”mercy”. ”Grace” tarkoittaa ylväyttä, suosiota eikä se käsittääkseni viittaa armoon oikeudenkäynnissä.

    Eksegeettinen katsaus Paavalin alkuperäiseen termistöön voisi avata tätä problematiikkaa ja edesauttaa ekumeniaa. Onko eksegeettejä kuulolla?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Heikki

    Kaikkiaan Raamatussa on alkukielessä 14 eri sanaa jotka 1938 käännöksessä on käännetty sanalla ”armo”.

    Paavalin teksteissä yleisin sana on χάρις, ιτος, ἡ siis ” he kháris, he kháritos ”, joka esiintyy Uudessa testamentissa 157 kertaa.

    Gyllenbergin sanakirja antaa seuraavia vastineita: 1. suloisuus, kauneus 2. suosio, hyväntahtoisuus, armo 3. suosio, suosionosoitus 4. rakkaudenosoitus, rakkaudenlahja (kolehti) 5. kiitos 6. uskonnollisessa merkityksessä armo, Jumalan t. Kristuksen, armolahja.

    Tarkemman merkityksen antaminen kussakin yhteydessä vaatisi tarkan yhteyden tutkimista sekä sen katsomisessa mikä mahdollinen Vanhan testamentin tai sen juutalaisen selityksen kohta liikkuu ajatusten takana.

    Ilmoita asiaton kommentti