Hyvää Minna Canthin päivää! Tuo nainen saarnaa väkevästi – ja ajankohtaisesti (!!!) – aikojen takaa. Herättävätpä hänen ajatuksensa sitten myötäsukaisia tai kielteisiä ajatuksia, onpa hänen kanssaan samaa mieltä tai eri mieltä, niin erääseen vuosituhansia vanhaan lauseeseen näitä lukiessa voimme kait kaikki yhdessä yhtyä: Ei mitään uutta auringon alla.
Raamatun käytöstä lyömäaseena:
”Kysyn, onko raamattu todellakin meille annettu tekopyhyyden varjoksi, taikka vihan ja katkeruuden nuolena käytettäväksi? Eipä suinkaan! Jos on väärin julkisissa samoin kuin yksityisissäkin kiistoissa herjaus- ja roska-sanoilla vastustajaansa solvata, on se toiselta puolen yhtä väärin, kun pyhää ei pyhänä pidetä, vaan juletaan se vetää alas inhimillisen into-himoisuuden tarkoituksia täyttämään, ja mieliä vihaan ja katkeruuteen kiihoittamaan.” – Minna Canth kirjeessään helmikuussa 1878
Jumalan nimissä alistamisesta ja armeliaisuuden ongelmallisuudesta:
”Kun rikkaiden omatunto on herännyt, ett’eivät enää rauhallisesti voi etujansa nauttia, katsellen kuinka ympärillä suuri joukko ihmisiä joko nälkään nääntyy tai rikoksiin vajoo usein kovan onnen pakosta, silloin he koettavat tukahduttaa tuntonsa soimauksia armeliaisuuden lahjoilla ja luulevat sillä kaikki täyttäneensä. Turvautuvatpa vielä siihenkin oppiin, että se muka on ”Jumalan maailman järjestelmä”, joka määrää pienen osan ihmiskunnasta ylellisyydessä elämään ja suurimman osan kurjuutta kärsimään. Ja näin he ennen kaikkea koettavat säilyttää entisiä oloja, koska heidän osuutensa niiden vallitessa on runsaampi. Useinpa semmoiset ihmiset vielä kerskailivat kristillisyydestään, sokeat kun ovat oikean, alkuperäisen ja puhtaan kristinopin totuuksille. Mutta Jumala ei anna itseään pilkata. Ulkokullaisuus, tekopyhyys, valheellisuus ja tyhmyys eivät ikinä kristillisyyttä ole, turhaa on pettää itseään semmoisella luulolla. Tämä rikkaiden omantunnon sokaiseminen on armeliaisuuden ensimmäinen huono hedelmä.” – Minna Canth kirjeessään 1885
Sodan oikeuttamisesta:
”Sotalaitos täytyy olla, sanoo rauhaa rakastavainen neiti Keykin, täytyyhän maata puolustaa. Vihollinen muuten hyökkäisi maahan, sortaisi kansan. Ja sekö oikeuttaisi meitä aseita käyttämään? Mitä sanoi meidän uskontomme perustaja öljymäellä opetuslapselleen, joka puolustamisen tarkoituksessa tarttui miekkaan? Mutta välittävätkö nämä kristityt kansat herransa ja mestarinsa käskyistä! He koettavat vaan lahjoa häntä kirkonmenoilla ja juhlilla – ja paaduttavat sydämensä. Ei, sanon minä, aseet pois! Aseet pois ainakin meillä Suomessa. Ja jos se kunnia meidän osaksemme tulisi, että saisimme kuolla marttyyrikuoleman rauhan aatteen tähden, niin eipä Suomen kansa silloin turhaan olisikaan maailman markkinoille ilmestynyt!”
Naiskysymyksestä:
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.”
Canth-elämäkerrassaan Minna Maijala ei innostu Canthin ottamisesta ideologiseen käyttöön. Hän hylkää käsityksen, että Kovan onnen lasten Topra-Heikki olisi ollut suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen kommunisti. Teosofian elämäkerta kuittaa kevyesti. Tolstoilaisuutta oli, olivathan Järnefeltitkin yhteen aikaan asuneet Kuopiossa. Canth oli hyvin perillä oman aikansa luonnontieteellisistä käsityksistä tieteissä ja kirjallisuudessa, ja ilmeisesti pohti paljon uskon ja tieteen suhdetta, mikä oli ajassa yleistä. Canthin uskonnollisuutta Maijala ei kiistä.
Onko Raamattu annettu tekopyhyyden varjoksi? Ei ole. Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle siitä, kuinka ihminen voi tulla sovitetuksi Jumalan kanssa. Raamattu ilmoittaa, että sovitus tapahtuu Jumalan Pojan Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Kohta on pääsiäinen ja saamme jälleen iloita sovituksesta/syntien anteeksiannosta ja ylösnousemuksesta, mikä on meillekin ”toivon ankkurina” sillä Jeesus on jo esikoisena ylösnoussut.
Ismo Malinen, tämä kappale kirjoituksessasi särähti jotenkin aika pahasti korvaani:
”Jos tasa-arvo taistelulla pyritään saamaan naiset miehen paikalle, niin se ei tule koskaan onnistumaan, mutta jos sillä pyritään korostamaan naisen arvoa miesten silmissä, niin siinä on jo pitkälle onnistuttu ja sille Minna Canth myös osaltaan uhrasi elämänsä.”
On kyllä aika erikoinen tuo ”tasa-arvo” -käsitys, jonka mukaan tasa-arvo olisi vain sitä, että naisella on arvoa miesten silmissä. Ajatus siitä, että miehet olisivat naisen paikalla tai naiset miehen paikalla kätkee nähdäkseni sisäänsä syvän epätasa-arvoisen käsityksen, jonka mukaan kaikkialla yhteiskunnassa todella olisi paljon ”vain mieheille” tai ”vain naisille” sopivia paikkoja, rooleja ja tehtäviä. Minun ymmärrykseni tasa-arvosta on se, että töihin, tehtäviin ja asemiin valitaan ihmiset puhtaasti pätevyyden mukaan, riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muista sellaisista seikoista, joilla ei ole tehtävän menestyksellisen suorittamisen kannalta mitään merkitystä.